Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email), Eero Poutiainen

Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla

Niemistö P., Poutiainen E. Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5664. https://doi.org/10.14214/ma.5664

Tiivistelmä

Viidellä hieskoivukokeella tutkittiin harvennuksen ja taimikon vapautuksen vaikutusta kuusialikasvoksen kehitykseen ja verrattiin verhopuuston käsittelyvaihtoehtojen kannattavuutta.

Hieskoivikon alle istutetuista kuusista 70–90 % säilyi terveinä ja teknisesti hyvinä 10–15 vuoden tutkimusjaksolla riippumatta koivikon tiheydestä. Alle 2 metrin pituisena kuusten kasvu riippui vain vähän verhopuuston tiheydestä. Tämän jälkeen kuuset hyötyivät selvästi koivikon harvennuksesta. Vapautuksen jälkeen kuusten pituuskasvu pysyi ennallaan noin kolme vuotta ja elpyi 5–10 vuodessa samalle tasolle mustikkatyypillä vapaana kasvaneiden yhtä suurten kuusten kanssa.

Kokonaan harventamaton hieskoivutiheikkö oli taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Nuorelle hieskoivikolle sopivin tiheys on 2 000–2 500 kpl ha–1. Kuuset kannattaa istuttaa pian koivikon ensiharvennuksen jälkeen, jolloin koivut ovat 30–35 vuoden ikäisiä ja niitä on noin 1 000 kpl ha–1. Koivukuitupuuta tuotettaessa toista harvennusta ei tarvita ja kuusikko vapautetaan noin 15 vuoden kuluttua 2–3 metrin pituisena. Erityisen viljava ja hyvälaatuinen hieskoivikko voidaan tällöin harventaa toisen kerran ja kasvattaa koivutukkia kuusten päällä. Koivut poistetaan kuitenkin ennen kuin lahoviat oleellisesti lisääntyvät ja kuusten latvat kärsivät liiaksi koivujen piiskauksesta.

Ensiharvennuksen aikoihin syntynyt tai viljelty kuusialikasvos niveltyy hyvin hieskoivikon normaaliin kasvatukseen. Varhemmin syntyneessä kuusentaimikossa on valittava joko hieskoivujen aikainen poisto tai voimakas harventaminen, jolloin koivikon tuotos jää normaalia pienemmäksi. Sen sijaan kuusen istutus päätehakkuuta lähestyvään hieskoivikkoon ei näytä kannattavalta. Avohakkuun jälkeen istutetut kuuset kasvavat paremmin ja lehtipuuvesakko suojaa niitä hallalta.

Avainsanat
alikasvos; harvennus; hieskoivu; kuusi; kaksijaksoisuus; kannattavuus; turvemaa; uudistaminen; pituus; vapautus

Tekijät
  • Niemistö, Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Poutiainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2850

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5664 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Ronkainen P., Sirkiä S. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 4 artikkeli 5882
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6029
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738
Kojola S., Hökkä H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6615
Pukkala T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5723
Salila T., Kärki T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5722
Huuskonen S., Ahtikoski A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5790
Tanttu V., Ahtikoski A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5668
Niemistö P., Poutiainen E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5664
Niskanen Y., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6220
Niemistö P., Hokkanen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6079
Stöd R., Sirén M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6110
Sirén M., Tanttu V. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6162
Ylimartimo M., Harstela P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6500
Hynynen J., Arola M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6436
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6232
Hynynen J., Saramäki J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5949
Jylhä P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6376
Niemistö P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6044
Leskinen L. A., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6760