Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email), Eero Poutiainen

Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla

Niemistö P., Poutiainen E. Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoksen kehitykseen Keski- ja Pohjois-Pohjanmaan viljavilla ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli 5664. https://doi.org/10.14214/ma.5664

Tiivistelmä

Viidellä hieskoivukokeella tutkittiin harvennuksen ja taimikon vapautuksen vaikutusta kuusialikasvoksen kehitykseen ja verrattiin verhopuuston käsittelyvaihtoehtojen kannattavuutta.

Hieskoivikon alle istutetuista kuusista 70–90 % säilyi terveinä ja teknisesti hyvinä 10–15 vuoden tutkimusjaksolla riippumatta koivikon tiheydestä. Alle 2 metrin pituisena kuusten kasvu riippui vain vähän verhopuuston tiheydestä. Tämän jälkeen kuuset hyötyivät selvästi koivikon harvennuksesta. Vapautuksen jälkeen kuusten pituuskasvu pysyi ennallaan noin kolme vuotta ja elpyi 5–10 vuodessa samalle tasolle mustikkatyypillä vapaana kasvaneiden yhtä suurten kuusten kanssa.

Kokonaan harventamaton hieskoivutiheikkö oli taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Nuorelle hieskoivikolle sopivin tiheys on 2 000–2 500 kpl ha–1. Kuuset kannattaa istuttaa pian koivikon ensiharvennuksen jälkeen, jolloin koivut ovat 30–35 vuoden ikäisiä ja niitä on noin 1 000 kpl ha–1. Koivukuitupuuta tuotettaessa toista harvennusta ei tarvita ja kuusikko vapautetaan noin 15 vuoden kuluttua 2–3 metrin pituisena. Erityisen viljava ja hyvälaatuinen hieskoivikko voidaan tällöin harventaa toisen kerran ja kasvattaa koivutukkia kuusten päällä. Koivut poistetaan kuitenkin ennen kuin lahoviat oleellisesti lisääntyvät ja kuusten latvat kärsivät liiaksi koivujen piiskauksesta.

Ensiharvennuksen aikoihin syntynyt tai viljelty kuusialikasvos niveltyy hyvin hieskoivikon normaaliin kasvatukseen. Varhemmin syntyneessä kuusentaimikossa on valittava joko hieskoivujen aikainen poisto tai voimakas harventaminen, jolloin koivikon tuotos jää normaalia pienemmäksi. Sen sijaan kuusen istutus päätehakkuuta lähestyvään hieskoivikkoon ei näytä kannattavalta. Avohakkuun jälkeen istutetut kuuset kasvavat paremmin ja lehtipuuvesakko suojaa niitä hallalta.

Avainsanat
alikasvos; harvennus; hieskoivu; kuusi; kaksijaksoisuus; kannattavuus; turvemaa; uudistaminen; pituus; vapautus

Tekijät
  • Niemistö, Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Poutiainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2847

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5664 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Nöjd P., Henttonen H. M. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10570
Hökkä H., Repola J. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 7808
Nygren M., Ikonen N. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6881
Rummukainen A., Tervo L. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5928
Rantala J., Kautto K. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5927
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6830
Saksa T., Nerg J. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6829
Pitkänen A., Järvinen E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6136
Niemistö P., Poutiainen E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5664
Levula J., Levula T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6245
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6195
Hokajärvi R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6183
Hyppönen M., Kemppe T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6542
Hänninen H., Karppinen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6163
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6064
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2 artikkeli 6012
Wall A., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6909
Hyppönen M., Varmola M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6671
Nyyssönen A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5896
Silvennoinen H., Tikkanen J. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10192
Valkonen S., Miettinen A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6112
Hyppönen M., Perälä J.-P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6911
Hyppönen M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6715
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714
Hallikainen V., Hyppönen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6520
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6943