Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Soili Kojola (email), Maarit Haavisto, Jori Uusitalo, Timo Penttilä

Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa

Kojola S., Haavisto M., Uusitalo J., Penttilä T. (2013). Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennuspuunkorjuun ja jäävän puuston kasvatuksen kannattavuus kolmessa esimerkkileimikossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli 6029. https://doi.org/10.14214/ma.6029

Tiivistelmä

Tutkimuksessa simuloitiin harvennushakkuu, optimoitiin lähikuljetus sekä ennustettiin jäävän puuston kehitys kolmessa, puustorakenteeltaan erilaisessa esimerkkileimikossa erilaisilla metsänkasvatusvaihtoehdoilla. Esimerkkileimikot kuvasivat monille kunnostusojituskohteille tyypillisiä vähäpuustoisia tai puustorakenteeltaan ryhmittäisiä suon osa-alueita. Puunkorjuun kannattavuutta selvitettiin leimikoille simuloitujen korjuuvaihtoehtojen avulla. Simuloimalla jäävän puuston myöhempi kehitys arvioitiin ensiharvennusvaiheen toimenpiteiden vaikutuksia metsänkasvatuksen kannattavuuteen pitkällä aikavälillä. Tulokset osoittivat, että puuston harventaminen kunnostus ojituksen yhteydessä ei aina ole edullisin ratkaisu. Harvennuksen myöhentäminen kunnostusojitus ajankohdasta 15–25 vuodella lisäsi oleellisesti harvennuksen ainespuukertymää ja paransi pitkän aikavälin tuotos- ja taloustulosta. Mikäli harvennus kuitenkin tehtiin kunnostusojituksen yhteydessä, voimakas kertaharvennus oli sekä puunkorjuun että pitkän aikavälin tuoton kannalta paras ratkaisu. Harvennuskertymien suureneminen alensi korjuukustannuksia vajaalla 10 prosentilla korjuukelpoisen vähimmäiskertymän tuottavaan harvennusvaihtoehtoon verrattuna. Liian voimakkaissa harvennuksissa, jäävän puuston määrän laskiessa alle asetuksessa säädetyn minimivaatimuksen, kasvutappiot lisääntyivät selvästi ja myös pitkän aikavälin taloustulos heikentyi. Metsänkasvatusvaihtoehtojen väliset erot tuotos- ja taloustuloksissa olivat pienimmillään karuimman kasvupaikan esimerkkileimikossa.

Avainsanat
harvennus; simulointi; puunkorjuu; metsänhoito; ojitetut suot; kunnostusojitus

Tekijät
  • Kojola, Sähköposti soili.kojola@metla.fi (sähköposti)
  • Haavisto, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusitalo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttilä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 3.5.2013

Katselukerrat 3339

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6029 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6029
Kokkila M., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6028
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6740
Laitila J., Väätäinen K. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6635
Ylimartimo M., Harstela P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6500
Kaunisto S., Moilanen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6570
Meriläinen A., Sikanen L. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6378
Nurmi J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 2 artikkeli 5921
Surakka H., Sirén M. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5983
Palander T., Laukkanen S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6801