Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Yrjö Niskanen (email)

Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökseen

Niskanen Y. (2014). Metsäsuunnitelman vaikutus ensiharvennuspäätökseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 3 artikkeli 6220. https://doi.org/10.14214/ma.6220

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää metsäsuunnitelman vaikutusta ensiharvennuspäätökseen. Vaikutus jaettiin viiteen osavaikutukseen; tieto-, aktivointi-, määrä-, kohdistamis- ja ajoitusvaikutus. Tutkimus perustui kuvio- ja metsälötason aineistoon 182 eteläsavolaiselta metsälöltä, joilta selvitettiin metsien käyttö metsäsuunnitelman voimassaoloajalta, kymmenvuotisjaksolta noin vuosina 1990–2000. Kuviotason aineistolle laadittiin ensiharvennusta selittävä logit-malli ja metsälötason aineistoa analysoitiin vertailevilla menetelmillä.

Metsäsuunnitelmalla oli ensiharvennuksia lisäävä aktivointi- ja määrävaikutus, muttei tieto-, kohdistamis- tai ajoitusvaikutuksia. Metsänhoitoyhdistysten aktiivisuus suunnittelun välialuetieto-jen käytössä todennäköisesti vähensi eroja metsäsuunnitelman omistavien ja suunnitelmaa omistamattomien välillä. Suunnitelman omistavista ja suunnitelmaa omistamattomista noin kolmannes tiesi metsälönsä todellisen ensiharvennustilanteen (ei tietovaikutusta). Suunnitelman omistavista ryhtyi suunnitelmaa omistamattomia suurempi osuus ensiharvennukseen (aktivointivaikutus). Joka seitsemäs metsänomistaja teki kaikki ensiharvennukset. Suunnitelman omistavat olivat tehneet keskimäärin lähes puolet ja suunnitelmaa omistamattomat reilun neljänneksen tarpeesta (määrävaikutus). Ensiharvennus kohdistui yleisesti harvennuksen tarpeessa oleville kuvioille (ei kohdistamisvaikutusta). Metsäsuunnitelman kiireellisyysesitykset eivät vaikuttaneet suunnitelman omistavien töiden ajoitukseen (ei ajoitusvaikutusta), mutta metsäsuunnitelman omistavat harvensivat kiireellisiä kohteita suunnitelmaa omistamattomia todennäköisemmin. Suunnitelmaan sitoutuminen lisäsi ensiharvennuksen todennäköisyyttä. Metsänomistajan ikääntyminen, ulkokuntalaisuus ja metsälön koon kasvu puolestaan alensivat todennäköisyyttä.

Metsäsuunnitelman kehittämisessä tavoitteet tulisi asettaa ainakin metsänomistajan osaamiselle metsäsuunnitelman käytössä ja suunnitelman tavoitelluille vaikutuksille päätöksenteossa. Vaikuttavuus paranisi myös lisäämällä suunnitelman käytön erillistä neuvontaa sekä lisäämällä ammattilaisten aktiivisuutta suunnitelman käytön neuvonnassa tilakäyntien yhteydessä.

Avainsanat
metsäsuunnittelu; metsäpolitiikka; päätöstuki; ensiharvennus; yksityismetsänomistajat; logit-malli; vaikuttavuus

Tekijä
  • Niskanen, Sähköposti iinuski@pp.inet.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 18.9.2014

Katselukerrat 2238

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6220 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Etula H., Store R. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 3 artikkeli 6558
Vastaranta M., Ojansuu R. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6940
Kurttila M., Pukkala T. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6335
Laitila T., Hujala T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5760
Uuttera J., Anttila P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6317
Hokajärvi R., Tikkanen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6315
Tikkanen J., Hänninen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2 artikkeli 5792
Niskanen Y., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6220
Haara A., Korhonen K. T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6246
Niskanen Y., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6799
Hyvönen P., Korhonen K. T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2 artikkeli 5679
Anttila P., Lehikoinen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6178
Hänninen H., Karppinen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6163
Kangas J., Mononen A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6518
Store R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6287
Kangas J., Pukkala T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6286
Holopainen M., Tuominen S. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6333
Kurttila M., Pykäläinen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6258
Hytönen L. A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3 artikkeli 6055
Kangas A., Kangas J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6478
Isokääntä T., Tikkanen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6113
Sell R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6186