Articles by Raija Laiho

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 5957. Tutkimusartikkeli
Raija Laiho, Sakari Tuominen, Soili Kojola, Timo Penttilä, Markku Saarinen, Antti Ihalainen. (2016). Heikkotuottoiset ojitetut suometsät – missä ja paljonko niitä on? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli id 5957. https://doi.org/10.14214/ma.5957
  • Laiho, ORCID ID:
  • Tuominen, ORCID ID:
  • Kojola, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Saarinen, ORCID ID:
  • Ihalainen, ORCID ID:
artikkeli id 6615. Tutkimusartikkeli
Soili Kojola, Hannu Hökkä, Raija Laiho, Timo Penttilä. (2008). Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli id 6615. https://doi.org/10.14214/ma.6615

Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m3 ha–1 a–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m3 ha–1 a–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.

  • Kojola, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:

Katsaus

artikkeli id 10372. Katsaus
Markku Saarinen, Sauli Valkonen , Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10372. https://doi.org/10.14214/ma.10372

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

  • Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere ORCID ID:E-mail markku.saarinen@luke.fi (email)
  • Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail sauli.valkonen@luke.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail mika.nieminen@luke.fi
  • Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail timo.penttila@luke.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail raija.laiho@luke.fi

Tieteen tori

Suometsien kasvatus

artikkeli id 6019. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Raija Laiho, Timo Penttilä, Jukka Laine. (2000). Riittävätkö ravinteet suometsissä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6019. https://doi.org/10.14214/ma.6019
  • Laiho, ORCID ID:E-mail raija.laiho@helsinki.fi (email)
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Laine, ORCID ID:
artikkeli id 6015. Tieteen tori – Suometsien kasvatus
Timo Penttilä, Hannu Hökkä, Raija Laiho. (2000). Harvennusten ekologiset perusteet ja tuotosvaikutukset ojitetuilla rämeillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6015. https://doi.org/10.14214/ma.6015
  • Penttilä, ORCID ID:E-mail timo.penttila@metla.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli id 6200. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Antero Varhimo, Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. (2002). Ojitusaluemänniköiden ensiharvennuspuu sellun raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6200. https://doi.org/10.14214/ma.6200
  • Varhimo, ORCID ID:E-mail antero.varhimo@kcl.fi (email)
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Kojola, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
artikkeli id 6199. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. (2002). Suomänniköiden ensiharvennukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6199. https://doi.org/10.14214/ma.6199
  • Penttilä, ORCID ID:E-mail timo.penttila@metla.fi (email)
  • Kojola, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:

Tieteen tori

artikkeli id 10575. Tieteen tori
Annamari (Ari) Laurén, Marjo Palviainen, Raija Laiho, Kersti Leppä, Samuli Launiainen, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Iñaki Urzainki, Leena Stenberg. (2021). Suosimulaattori (SUSI) – uusi mekanistinen simulointimalli suometsien hoidon suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli id 10575. https://doi.org/10.14214/ma.10575
  • Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-6835-9568 E-mail ari.lauren@uef.fi (email)
  • Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto ORCID ID: https://orcid.org/0000-0001-9963-4748 E-mail marjo.palviainen@helsinki.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail raija.laiho@luke.fi
  • Leppä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail kersti.leppa@luke.fi
  • Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail samuli.launiainen@luke.fi
  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID:E-mail hannu.hokka@luke.fi
  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail mika.nieminen@luke.fi
  • Urzainki, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail inaki.urzainqui@luke.fi
  • Stenberg, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail leena.stenberg@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli id 7810. Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Soili Kojola, Anssi Ahtikoski, Raija Laiho. (2017). Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvatusvaihtoehtojen kannattavuus turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 artikkeli id 7810. https://doi.org/10.14214/ma.7810
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Seinäjoki ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@luke.fi (email)
  • Kojola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki ORCID ID:E-mail soili.kojola@luke.fi
  • Ahtikoski, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Oulu ORCID ID:E-mail anssi.ahtikoski@luke.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat ja biotuotanto, Helsinki ORCID ID:E-mail raija.laiho@luke.fi
artikkeli id 6837. Tutkimusseloste
Raija Laiho, Sakari Sarkkola, Seppo Kaunisto, Jukka Laine, Kari Minkkinen. (2008). Turpeen ravinnepitoisuudet ojitetuissa suometsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6837. https://doi.org/10.14214/ma.6837
  • Laiho, ORCID ID:
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Laine, ORCID ID:
  • Minkkinen, ORCID ID:
artikkeli id 5675. Tutkimusseloste
Soili Kojola, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2004). Vaihtoehtoisten harvennuskäsittelyjen tuotosvaikutukset erirakenteisissa ojitusalueiden männiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5675. https://doi.org/10.14214/ma.5675
  • Kojola, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Laiho, ORCID ID:
artikkeli id 6094. Tutkimusseloste
Raija Laiho, Jukka Laine, Timo Penttilä. (2004). Maan ravinnepitoisuuksien ja tiheyden vaihtelu suometsäkuvioiden sisällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6094.
  • Laiho, ORCID ID:
  • Laine, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit