Articles by Sakari Sarkkola

Katsaus

artikkeli id 10372. Katsaus
Markku Saarinen, Sauli Valkonen , Sakari Sarkkola, Mika Nieminen, Timo Penttilä, Raija Laiho. (2020). Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen mahdollisuudet ojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10372. https://doi.org/10.14214/ma.10372

Avohakkuut ja kunnostusojitukset turvemailla aiheuttavat suurimman osan metsätalouden vesistökuormituksesta. Avohakkuun jälkeen turvemaan vedenpinta voi nousta korkealle, jolloin ravinteiden sekä humuksen huuhtoumat lisääntyvät ja hapettomissa turvekerroksissa syntyvää metaania pääsee ilmakehään. Toisaalta turpeen alhaalla oleva vedenpinta edistää hajotustoimintaa, mikä lisää turpeen hajotuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Turpeen vedenpintaa ei siis pitäisi päästää nousemaan liian korkealle tai laskemaan tarpeettoman syvälle. Viime vuosina kehittyneen näkemyksen mukaan jatkuvapeitteisellä metsänkasvatuksella voidaan mahdollisesti tasoittaa suurinta vedenpinnan vaihtelua ja siten vähentää turvemaiden metsätalouden ympäristöongelmia. Esitämme artikkelissamme jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen soveltamismahdollisuuksia erilaisissa suometsissä. Suometsissä kuivatusta edeltäneen vesitalouden vaikutus on yleensä selvästi havaittavissa vanhojenkin ojitusaluepuustojen rakennevaihteluna. Vesitalouden historia ilmenee varsinkin korpien ojitusalueilla. Siksi monessa korpikuusikossa (pääpuulajina Picea abies (L.) H. Karst.) on mahdollista siirtyä melko nopeasti säännöllisen eri-ikäiskasvatuksen läpimittajakaumaan esimerkiksi yläharvennuksia soveltamalla. Jatkuvaa peitteisyyttä voidaan korpikuusikoissa ylläpitää myös ryhmittäistä erirakenteisuutta edustavin kaistale- ja pienaukkohakkuin sekä niiden ja poimintahakkuiden yhdistelmillä. Myös monet ns. II-tyypin mäntyvaltaiset (pääpuulajina Pinus sylvestris L.) turvekankaat (puuttomista nevoista ja osin nevapintaisista harvapuustoisista rämeistä kehittyneet turvekankaat) ovat kuusialikasvosten ansiosta hyviä poimintahakkuisiin siirtymisen kohteita. Säännölliseen eri-ikäisrakenteeseen siirtymisen vaihtoehtona niissä on tehtävissä myös alikasvosten vapauttamiseen tähtäävä ylispuuhakkuu, joka sekin voidaan lukea jatkuvapeitteiseen metsätalouteen kuuluvaksi. Mäntyvaltaisten suometsien joukossa on kuitenkin paljon myös puolukkaturvekankaita, joilla jää avoimeksi kuusen varaan rakentuvan kasvatuksen taloudellinen kannattavuus männyn kasvatukseen verrattuna. Puolukka- ja varputurvekankaiden mäntyvaltaisten puustojen jatkuvapeitteisyyden toteuttamiseksi esitämme ensisijaisesti erilaisia pienaukko- ja kaistalehakkuita sekä niiden ja ylispuukasvatuksen yhdistelmiä. Suometsien jatkuvassa peitteisyydessä on kuitenkin menetelmästä riippumatta otettava huomioon turpeen vedenpinnan vaihtelun minimointi. Meneillään olevien tutkimusten alustavat tulokset viittaavat siihen, että jatkuvan peitteisyyden menetelmillä on mahdollista vähentää suometsien ympäristövaikutuksia avohakkuuseen verrattuna.

  • Saarinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tampere ORCID ID:E-mail markku.saarinen@luke.fi (email)
  • Valkonen , Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail sauli.valkonen@luke.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail mika.nieminen@luke.fi
  • Penttilä, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail timo.penttila@luke.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki ORCID ID:E-mail raija.laiho@luke.fi
artikkeli id 10336. Katsaus
Mika Nieminen, Samuli Launiainen, Paavo Ojanen, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2020). Metsätalouden vesistökuormitus: nykykäsitys ja tulevaisuuden menetelmäkehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10336. https://doi.org/10.14214/ma.10336

Metsätaloutta on pidetty valtakunnallisesti melko vähäisenä vesistökuormittajana. Tämä perustui käsitykseen, että metsäojituksen ja muiden metsätalouden toimenpiteiden vaikutukset vesistökuormitukseen ovat suhteellisen lyhytaikaisia; 10−30 vuoden kuluessa kuormitusten ajateltiin vähitellen palautuvan ennen toimenpiteitä vallinneelle tasolle. Käsitykset ovat viime vuosina muuttuneet merkittävästi, kun havaittiin, että ojituksen vaikutukset valumaveden typpi- ja fosforipitoisuuksiin olivat selvästi nähtävissä vielä useiden vuosikymmenten kuluttua. Useissa tutkimuksissa myös havaittiin, että erityisesti typpi- ja hiilikuormat ojitetuilta soilta ovat kasvussa. Tämän jälkeen on esitetty uusia arvioita metsäojituksen ja metsätalouden vesistökuormituksesta, mutta arvioissa on huomattavaa vaihtelua. Tämä katsaus tarkastelee eri laskentamenetelmiä metsätalouden vesistökuormituksen arvioimiseksi ja pyrkii löytämään selityksiä siihen, miksi kuormitusarvioit vaihtelevat eri tutkimusten välillä. Samalla pyrkimyksenä on tehdä ehdotuksia tutkimuksen suuntaamiseksi kehitettäessä kuormituslaskentaa ja vesiensuojelullisesti kestävää suometsätaloutta.

  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail mika.nieminen@luke.fi (email)
  • Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail samuli.launiainen@luke.fi
  • Ojanen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail paavo.ojanen@helsinki.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
  • Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail ari.lauren@uef.fi

Tieteen tori

Metsätalouden vesistövaikutuksia

artikkeli id 6884. Tieteen tori – Metsätalouden vesistövaikutuksia
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Risto Jalkanen, Harri Koivusalo, Mika Nieminen. (2013). Kunnostusojituskriteerit tarkentuvat – miten puusto ja ojasyvyys vaikuttavat ojitustarpeeseen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 2 artikkeli id 6884. https://doi.org/10.14214/ma.6884
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@metla.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Jalkanen, ORCID ID:
  • Koivusalo, ORCID ID:
  • Nieminen, ORCID ID:

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli id 6204. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Juhani Päivänen, Sakari Sarkkola. (2002). Ensiharvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus varputurvekankaan männikön kuivatustilaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6204. https://doi.org/10.14214/ma.6204
  • Päivänen, ORCID ID:E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi (email)
  • Sarkkola, ORCID ID:
artikkeli id 6198. Tieteen tori – Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Juhani Päivänen. (2002). Metsien rakennedynamiikan erityispiirteet ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6198. https://doi.org/10.14214/ma.6198
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@helsinki.fi (email)
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:
  • Päivänen, ORCID ID:

Kirjallisuutta

artikkeli id 6750. Kirjallisuutta
Sakari Sarkkola. (2012). Uusinta uutta suometsistä englanniksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6750. https://doi.org/10.14214/ma.6750
  • Sarkkola, ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@metla.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 10471. Tutkimusseloste
Annika Kangas, Helena M Henttonen, Timo P. Pitkänen, Sakari Sarkkola, Juha Heikkinen. (2020). Puiden tilavuusmallit on tarpeen päivittää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10471. https://doi.org/10.14214/ma.10471
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail annika.kangas@luke.fi (email)
  • Henttonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail helena.henttonen@luke.fi
  • Pitkänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail timo.p.pitkanen@luke.fi
  • Sarkkola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail sakari.sarkkola@luke.fi
  • Heikkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail juha.heikkinen@luke.fi
artikkeli id 5915. Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Erkki Ahti, Harri Koivusalo, Tuija Mattsson, Sakari Sarkkola, Ari Laurén. (2010). Kunnostusojituksen vaikutus kiintoaine- ja ravinnehuuhtoumiin ojitetuilta soilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5915. https://doi.org/10.14214/ma.5915
  • Nieminen, ORCID ID:
  • Ahti, ORCID ID:
  • Koivusalo, ORCID ID:
  • Mattsson, ORCID ID:
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Laurén, ORCID ID:
artikkeli id 6837. Tutkimusseloste
Raija Laiho, Sakari Sarkkola, Seppo Kaunisto, Jukka Laine, Kari Minkkinen. (2008). Turpeen ravinnepitoisuudet ojitetuissa suometsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6837. https://doi.org/10.14214/ma.6837
  • Laiho, ORCID ID:
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Kaunisto, ORCID ID:
  • Laine, ORCID ID:
  • Minkkinen, ORCID ID:
artikkeli id 6417. Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Sakari Sarkkola, Lauri Mehtätalo. (2007). Regressiomenetelmien vertailu männiköiden läpimittajakaumien ennustamiseksi ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli id 6417. https://doi.org/10.14214/ma.6417
  • Siipilehto, ORCID ID:
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Mehtätalo, ORCID ID:
artikkeli id 5677. Tutkimusseloste
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä. (2004). Männikön rakenteen luontainen kehitys turvemaalla ojituksen jälkeen: toistuvasti mitattujen koealojen pitkäaikaiseen seurantaan perustuva tutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5677. https://doi.org/10.14214/ma.5677
  • Sarkkola, ORCID ID:
  • Hökkä, ORCID ID:
  • Penttilä, ORCID ID:

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit