Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019

Tutkimusartikkeli

artikkeli id 10101. Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad, Jaakko Repola. (2019). Mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys paino-otantamittauksessa ja tuoretiheyden mallinnus varastointiajan perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10101. https://doi.org/10.14214/ma.10101

Puutavaran painon mittaus tehdään puutavaran kuljetuksen yhteydessä metsätraktoreiden ja puutavara-autojen nostureiden vaaoilla tai puutavaran tehdasvastaanoton yhteydessä kiinteillä ajoneuvovaaoilla tai puunkäsittelykoneiden vaaoilla. Ensimmäisestä käytetään nimitystä kuormainvaakamittaus ja jälkimmäisestä nimitystä paino-otantamittaus.
Puutavaran painon muuntamiseen tilavuussuureiden arvoiksi käy­te­tään muuntokertoimia, niin sanottuna tuoretiheyslukuja [kg m–3]. Kuormain­vaaka­mittauksessa tuore­tiheyslukuina käytetään kiinteitä, säädösperusteisia kertoimia. Vastaavasti paino-otanta­mittauksessa tuoretiheysluvut määritetään puutavarasta valittavan otoksen ja otantaeristä tehtävien mittausten perusteella. Paino-otantamittaus tehdään mittauspaikka-, eli tehdaskohtaisesti, jolloin otannan perusjoukko muodostuu tietyn puutavaralajin tehtaalle toimitettavasta puutavarasta.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheyttä, sekä laadittiin tuore­tiheyden ennustemalli. Puutavaran tehdasmittauspaikkojen, alkuperämaakuntien ja mittausvuosien välillä tuoretiheydessä oli tilastollisesti merkitseviä eroja, mutta absoluuttiset erot olivat pieniä. Tärkeimmät tuoretiheyteen vaikuttavat tekijät olivat mittausajankohdan vuodenaika ja varastointiaika, joiden mukaan tuoretiheyden vaihteluväli oli enimmillään noin 100 kg m–3. Tarkasteltaessa samasta maakunnasta eri mittauspaikkoihin toimitettua puutavaraa, suurimmassa osassa tapauksista tuoretiheydessä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja mittauspaikkojen välillä. Tällä perusteella näyttää alustavasti mahdolliselta, että paino-otantamittauksessa otannan perusjoukko muodostettaisiin aluekohtaisesti nykyisen mittauspaikkakohtaisen otannan sijasta. Edellytyksenä kuitenkin on, että eri mittauspaikkoihin toimitettava puutavara on tuoretiheyteen vaikuttavien ominaisuuksien suhteen samankaltaista.
Tutkimuksessa laadituilla malleilla pystytään ennustamaan mänty- ja koivukuitupuun tuoretiheys tehtaalle toimitettaessa, kun tunnetaan puutavaralaji, varastointiaika ja maantieteellinen alkuperä. Jatkossa malleja on tarvittaessa mahdollista hyödyntää kuormainvaakamittauksen kiinteiden tuoretiheyslukujen määrittämisessä.

  • Lindblad, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.lindblad@luke.fi (email)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
artikkeli id 10079. Tutkimusartikkeli
Arto Haara, Annika Kangas. (2019). Puulajivirheiden vaikutus puukauppatarjousten paremmuuden arvioimiseen sekä odotettujen ja toteutuvien tulojen eroihin sähköisessä tarjouskilpailutilanteessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10079. https://doi.org/10.14214/ma.10079

Puukauppa siirtyy yhä enemmän internetiin: kaukokartoituksella hankituista metsävaratiedoista johdetaan kertymäennusteet, joiden perusteella puunostajat tekevät ostotarjoukset sähköisessä puukauppapaikassa. Kaukokartoitukseen perustuvat puulajitiedot eivät ole yhtä luotettavia kuin perinteisessä maastoinventointiin perustuvassa metsäsuunnitelmassa, mikä lisää sähköiseen puukauppaan sisältyvää hintariskiä. Jos metsänomistaja ei tiedä tarkalleen myyntiin tarjoamansa leimikon pääpuulajia, puutavaralajijakaumaa tai puuston laatua, on mahdotonta olla varma, että hän valitsee parhaan tarjouksen. Oikean valinnan todennäköisyyttä voidaan kuitenkin parantaa laadukkaalla päätöstuella. Tutkimuksessa tarkasteltiin puulajiosuuksien ennustevirheiden vaikutusta puukauppatarjousten paremmuuden arvioimiseen ja tarjousten perusteella toteutuviin puukaupan tuloihin sähköisessä tarjouskilpailutilanteessa. Tutkimuksessa havaittiin epävarmojen puulajiosuustietojen voivan johtaa siihen, että metsänomistajilta jää saamatta tuloja. Niiden ansaitsemiseksi kannattaa tietyissä tilanteissa tehdä erillinen puulajin tarkistus maastossa. Nämä tappiot realisoituvat kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun kaukokartoitustietoihin perustuva sähköinen puukauppa yleistyy yksityismetsien merkittävämmäksi puukauppamuodoksi. Yksittäisten metsiköiden kohdalla ennustettujen puulajiosuuksien virheet aiheuttivat keskimäärin 0,17 €/m3 ja 9,4 €/ha tappion, kun ostajien tarjouksissa oli puulajien välillä yhden euron hintaero. Suurimmassa osassa kaupoista tappiota ei synny, jolloin tappioita kärsineiden metsänomistajien keskimääräiset tukkikaupan tappiot olivat 1,67 €/m3 ja 24,7 €/ha. Erillinen puulajintarkistus on järkevä silloin, kun puunostotarjouksia on pyydetty kaukokartoitusinventointiin perustuvien Metsään.fi-tietojen perusteella ja kun leimikko on suurehko ja sijaitsee kohtuullisella etäisyydellä.

  • Haara, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail arto.haara@luke.fi (email)
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail annika.kangas@luke.fi

Katsaus

artikkeli id 10170. Katsaus
Juha Pykälä. (2019). Avainbiotooppien merkitys epifyyttijäkälille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10170. https://doi.org/10.14214/ma.10170

Metsien avainbiotooppien merkitystä epifyyttijäkälille selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla. Avainbiotooppien merkitys riippuu siitä, miten ne määritetään sekä kuinka hyvin ne tunnistetaan ja jätetään hakkuiden ulkopuolelle. Avainbiotooppikäsite on potentiaalisesti hyvä epifyyttijäkälille tärkeiden metsien säästämisessä. Eri avainbiotooppityyppien merkitys epifyyttijäkälille on varsin erilainen. Puuston korkea ikä on vaateliaiden epifyyttijäkälien kannalta tärkein muuttuja. Tutki­musten mukaan avainbiotooppikäsitteen soveltaminen ei ole onnistunut hyvin. Suurimmat ongelmat ovat kohteiden tunnistamisessa, säästämisessä sekä niiden pienessä koossa. Hakkuiden ja pienen koon takia vaateliaiden epifyyttijäkälien esiintymien häviämiset ovat olleet avain­biotoopeilla varsin tavallisia. Häviämistä lisäävät ilmansaasteet ja ylisuuri hirvieläinkanta, joka estää lehtipuiden uusiutumista avainbiotoopeilla. Samat tekijät, jotka aiheuttavat populaatioiden häviämistä, estävät myös uusien jäkäläpopulaatioiden leviämistä avainbiotoopeille. Tässä katsauksessa käsiteltyjen tutkimusten perusteella voidaan arvioida, että jos avainbiotoopit säästettäisiin kaikilta hakkuilta, ilmanlaatua saataisiin parannettua ja hirvieläinten määrää voimakkaasti vähennettyä, suuri osa uhanalaisista jäkälistä voisi säilyä avainbiotoopeilla. Yhdessä riittävän suojelualueverkoston kanssa avainbiotoopit voisivat olla tehokas tapa epifyyttijäkälien monimuotoisuuden säilyttämisessä. Suomessa käytettyä avainbiotooppien määrittelyä on tarpeen korjata vastaamaan muissa maissa käytettyä uhanalaisen lajiston esiintymisen todennäköisyyttä painottavaa tulkintaa sen sijaan, että korostettaisiin kohteen pienialaisuutta.

  • Pykälä, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus, Helsinki ORCID ID:E-mail juha.pykala@ymparisto.fi (email)

Tiedonanto

artikkeli id 10192. Tiedonanto
Harri Silvennoinen, Jukka Tikkanen, Liisa Tyrväinen, Matti Koivula. (2019). Eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden vaikutukset mäntymetsien virkistyskäyttöarvoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10192. https://doi.org/10.14214/ma.10192

Tutkimuksessa tarkasteltiin eri-ikäisrakenteisuutta tavoittelevien hakkuiden ja avohakkuiden vaikutuksia kansalaisten kokemaan metsien virkistyskäyttöarvoon (luonnon vetovoimaisuuteen) talousmänniköissä. Tarkastelussa olivat mukana tavanomaiset metsänuudistamismenetelmät (siemenpuu- ja avohakkuu) ja puuston eri-ikäisrakenteisuuteen tähtäävistä menetelmistä pienaukko- ja poimintahakkuu. Tutkimuksen kohteena olleet metsiköt oli käsitelty talvella 2011, ja ne kuvattiin kesällä 2017. Kansalaisten mielipide metsänäkymiä esittävistä panoraamakuvista kerättiin keväällä 2018 lähettämällä postikysely 1500:lle satunnaisesti valitulle Suomen kansalaiselle. Kyselyyn vasasi 396 henkilöä (vastausprosentti 26). Menetelmästä riippumatta metsän käsittely vähensi kohteen vetovoimaisuutta. Vetovoimaisuus oli pääsääntöisesti sitä alhaisempi, mitä vähemmän kohteelle jäi puustoa, ja mitä laajempi oli avoimeksi hakatun alueen koko. Pienaukko- ja poimintahakkuut säilyttivät vetovoimaisuutensa siemenpuu- ja avohakkuita paremmin. Asennoituminen metsätalouteen vaikutti metsänäkymien arvostukseen: mitä positiivisempi suhtautuminen, sitä vetovoimaisempina metsänäkymät koettiin käsittelystä riippumatta. Toisaalta asennoituminen metsätalouteen ei juurikaan vaikuttanut käsittelyjen keskinäiseen vetovoimaisuusjärjestykseen.

  • Silvennoinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail harri.silvennoinen@uef.fi (email)
  • Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@uef.fi
  • Tyrväinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail liisa.tyrvainen@luke.fi
  • Koivula, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail matti.koivula@uef.fi
artikkeli id 10185. Tiedonanto
Juha Lappi. (2019). Metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskennan korko ovat vertailukelvottomia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10185. https://doi.org/10.14214/ma.10185

LULUCF vertailutasolaskemat tehtiin Mela-ohjelmistolla maksimoimalla 3,5 %:n nykyarvoa. Valittu korkokanta on Luonnonvarakeskuksen julkaisemien tuottoprosenttien keskiarvo. Osoitan normaalimetsälaskelmien ja teoreettisten tarkastelujen avulla, että metsätalouden tuottoprosentti ja nykyarvolaskennan korkoprosentti ovat kuitenkin vertailukelvottomia. Tuottoprosentin laskennassa metsien arvona käytetään hakkuuarvoa, joka ei ota huomioon paljaan maan arvoa eikä sitä, että kasvatettavan puuston arvo on suurempi metsässä kuin hakattuna. Hakkuuarvo on aliarvio metsien nykyarvoteorian mukaiselle arvolle paitsi silloin, kun paljaan maan arvo on kovin negatii­vinen. Siten tuottoprosentti on pienempi tai yhtä suuri kuin kiertoaikojen määrittelyyn käytetty korkoprosentti ainoastaan kovin huonoilla kasvupaikoilla, korkeilla koroilla ja korkeilla uudistamiskustannuksilla. Kirjoituksessa esitetään myös, että Metsähallituksen tuottoprosentti riippuu niin suoraviivaisesti metsien pääoma-arvon laskennassa käytetystä korosta, että tuottoprosentti on epäinformatiivinen.

  • Lappi, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail juha.lappi.sjk@gmail.com (email)

Tieteen tori

Metsätieto ja sähköiset palvelut

artikkeli id 10254. Tieteen tori – Metsätieto ja sähköiset palvelut
Niina Riissanen. (2019). Metsätieto ja sähköiset palvelut -kärkihanke. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10254. https://doi.org/10.14214/ma.10254
  • Riissanen, Maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvaraosasto, Helsinki ORCID ID:E-mail niina.riissanen@mmm.fi (email)
artikkeli id 10253. Tieteen tori – Metsätieto ja sähköiset palvelut
Jiri Pyörälä, Tapio Räsänen, Jarmo Hämäläinen, Matti Maltamo, Tomi Karjalainen, Jussi Peuhkurinen, Jaakko Repola, Harri Mäkinen, Juha Hyyppä, Markus Holopainen. (2019). Puuston laatutunnusten mittaus ja mallinnus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10253. https://doi.org/10.14214/ma.10253
  • Pyörälä, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail jiri.pyorala@helsinki.fi
  • Räsänen, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail tapio.rasanen@metsateho.fi
  • Hämäläinen, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail jarmo.hamalainen@metsateho.fi
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail matti.maltamo@uef.fi
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail tomi.karjalainen@uef.fi
  • Peuhkurinen, Arbonaut Oy, Helsinki ORCID ID:E-mail jussi.peuhkurinen@arbonaut.fi
  • Repola, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
  • Mäkinen, LuonnonvarakeskusLuonnonvarakeskus, Tuotantojärjestelmät, Espoo ORCID ID:E-mail harri.makinen@luke.fi
  • Hyyppä, Paikkatietokeskus, Kaukokartoitus ja fotogrammetria, Masala ORCID ID:E-mail juha.coelasr@gmail.com
  • Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 10252. Tieteen tori – Metsätieto ja sähköiset palvelut
Timo Tokola, Markus Holopainen, Tuomas Häme, Juho Heikkilä, Jouni Siipilehto. (2019). Taimikoiden tiedonkeruun automatisointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10252. https://doi.org/10.14214/ma.10252
  • Tokola, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail timo.tokola@uef.fi (email)
  • Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi
  • Häme, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Espoo ORCID ID:E-mail tuomas.hame@vtt.fi
  • Heikkilä, Suomen metsäkeskus, Metsävaratieto ja inventointi, Lahti ORCID ID:E-mail juho.heikkila@metsakeskus.fi
  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail jouni.siipilehto@luke.fi
artikkeli id 10250. Tieteen tori – Metsätieto ja sähköiset palvelut
Tapio Räsänen, Timo Melkas, Kirsi Riekki, Juha-Antti Sorsa, Asko Poikela, Jarmo Hämäläinen. (2019). Hakkuukoneet metsätiedon tuottajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10250. https://doi.org/10.14214/ma.10250
  • Räsänen, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail tapio.rasanen@metsateho.fi (email)
  • Melkas, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail timo.melkas@metsateho.fi
  • Riekki, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail kirsi.riekki@metsateho.fi
  • Sorsa, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail juha-antti.sorsa@metsateho.fi
  • Poikela, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail asko.poikela@metsateho.fi
  • Hämäläinen, Metsäteho Oy, Vantaa ORCID ID:E-mail jarmo.hamalainen@metsateho.fi

Tieteen tori

artikkeli id 10214. Tieteen tori
Markus Holopainen. (2019). Metsien kaukokartoitus - digitalisaatiota, täsmämetsätaloutta ja 4D-geoinformatiikkaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10214. https://doi.org/10.14214/ma.10214
  • Holopainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail markus.holopainen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 10210. Tieteen tori
Pirjo Kääriäinen. (2019). Tulevaisuuden tuotteita metsästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10210. https://doi.org/10.14214/ma.10210
  • Kääriäinen, Aalto-yliopisto, Muotoilun laitos, Espoo ORCID ID:E-mail pirjo.kaariainen@aalto.fi (email)
artikkeli id 10200. Tieteen tori
Heli Viiri, Jari Viitanen, Antti Mutanen, Jussi Leppänen. (2019). Metsätuhot vaikuttavat Euroopan puumarkkinoihin – Suomessa vaikutukset toistaiseksi vähäisiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10200. https://doi.org/10.14214/ma.10200
  • Viiri, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID: https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 E-mail heli.viiri@luke.fi (email)
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.viitanen@luke.fi
  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail antti.mutanen@luke.fi
  • Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID:E-mail jussi.leppanen@luke.fi
artikkeli id 10162. Tieteen tori
Marjut Turtiainen, Jukka Tikkanen, Jari Miina, Mikko Kurttila. (2019). Luonnontuotteet metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10162. https://doi.org/10.14214/ma.10162
  • Turtiainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail marjut.turtiainen@uef.fi (email)
  • Tikkanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail jukka.tikkanen@uef.fi
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:E-mail jari.miina@luke.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID ID:E-mail mikko.kurttila@luke.fi

Kirjallisuutta

artikkeli id 10227. Kirjallisuutta
Petteri Muukkonen. (2019). Bröderna von Wrights bortglömda växtbilder hittades. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10227. https://doi.org/10.14214/ma.10227
  • Muukkonen, Helsingin yliopisto, Geotieteiden ja maantieteen osasto, Helsinki ORCID ID:E-mail petteri.muukkonen@helsinki.fi (email)
artikkeli id 10212. Kirjallisuutta
Raili Hokajärvi. (2019). Luonnontuoteopas käsittelee luonnontuotealaa monipuolisesti. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10212. https://doi.org/10.14214/ma.10212
  • Hokajärvi, Suomen metsäkeskus, pohjoinen palvelualue, Oulu ORCID ID:E-mail raili.hokajarvi@metsakeskus.fi (email)

Puheenvuoro

artikkeli id 10159. Puheenvuoro
Katri Himanen. (2019). Taimia taivaasta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10159. https://doi.org/10.14214/ma.10159
  • Himanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki ORCID ID:E-mail katri.himanen@luke.fi (email)

Tutkimusseloste

artikkeli id 10236. Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Jaakko Repola, Tomi Karjalainen, Petteri Packalen, Matti Maltamo. (2019). Laserkeilauspohjaisten puutason sekamallien soveltaminen ja kalibrointi inventointialueiden välillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10236. https://doi.org/10.14214/ma.10236
  • Korhonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID: http://orcid.org/0000-0002-9352-0114 E-mail lauri.korhonen@uef.fi (email)
  • Repola, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi ORCID ID:E-mail jaakko.repola@luke.fi
  • Karjalainen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail tomi.karjalainen@uef.fi
  • Packalen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail petteri.packalen@uef.fi
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail matti.maltamo@uef.fi
artikkeli id 10235. Tutkimusseloste
Matti Maltamo. (2019). Leimikon läpimittajakauman kuvaaminen hakkuukone- ja laserkeilausaineistojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10235. https://doi.org/10.14214/ma.10235
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:E-mail matti.maltamo@uef.fi (email)
artikkeli id 10189. Tutkimusseloste
Pentti Niemistö, Harri Kilpeläinen, Henrik Heräjärvi. (2019). Pystykarsinnan ajankohdan ja työmenetelmän vaikutukset rauduskoivun oksien kyljestymiseen ja rungon värivikoihin – tilanne 5–6 vuotta karsinnan jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10189. https://doi.org/10.14214/ma.10189
  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki ORCID ID:E-mail pentti.niemisto@luke.fi (email)
  • Kilpeläinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail harri.kilpelainen@luke.fi
  • Heräjärvi,  Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu ORCID ID:E-mail henrik.herajarvi@luke.fi
artikkeli id 10158. Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Miika Rajala. (2019). Puukauppatiedosta puujoukon kuvaukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 artikkeli id 10158. https://doi.org/10.14214/ma.10158
  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID:E-mail jouni.siipilehto@luke.fi (email)
  • Rajala, Metsä Group, Espoo ORCID ID:E-mail miika.rajala@metsagroup.com

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit