Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2009–2013 mitatun valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) pienten ja varttuneiden taimikoiden tilaa ja laadittiin mallit kokonaisrunkoluvun, lehtipuuosuuden ja keskipituuden iänmukaisesta kehityksestä. Logaritmista taimikon tiheyttä ja keskipituutta kuvattiin lineaarisella regressiolla ja lehtipuuosuutta logistisella regressiolla. Vaihtoehtoisia malleja laadittiin eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta. Vaihtoehtoina olivat 1) avoimien tietolähteiden maaperäkartta ja topografiset kosteustunnukset, 2) edelliset tunnukset VMI11-aineiston kasvupaikkatunnuksilla täydennettynä ja 3) ns. ”täydellinen tieto”, jossa edellisten lisäksi tunnettiin taimikonhoitotoimenpiteet ja niiden ajoitus. Kaikissa vaihtoehdoissa oletettiin tunnettavan uudistamistapa, pääpuulaji ja toimenpiteet vähintään tasolla muokattu/muokkaamaton ja ojitettu/ojittamaton. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 taimikon tiheys kuvattiin hoitamattomien taimikoiden kasvupaikan potentiaalista tiheyttä kuvaavina tunnuksina (kokonaisrunkoluku ja lehtipuuosuus). Vaihtoehdossa 3 koko aineisto toimenpiteiden vaikutuksineen oli mallinnuksen kohteena. Avoimesta tiedosta VMI11-aineiston kasvupaikan kuvaukseen siirryttäessä taimikon runkoluvun selitysaste kohosi 16,6 %:sta 19,0 %:iin. ”Täydellisen tiedon” avulla runkoluvun selitys­aste oli 22,5 %. Keskipituuden iänmukainen kehitys kuvattiin erikseen havu- ja lehtipuustolle vain vaihtoehdon 3 lähtötiedoilla ja niiden selitysasteet olivat 87 % ja 63 %. GTK:n maaperätunnuksia verrattiin VMI11-aineiston maaperätunnuksiin ja valuma-alueen topografiaan perustuvaa kosteusindeksiä verrattiin VM11-aineiston kasvupaikkaan ja topografiseen luokkaan. Topografinen kosteusindeksi osoittautui VMI11-aineiston topografista luokkaa merkitsevämmäksi selittäjäksi ja lopulta se oli selittäjänä kaikissa malleissa. Turvemaat mallitettiin yhdessä kivennäismaiden kanssa käyttämällä turvemaiden kasvupaikkaa ja ojitustilannetta kuvaavia tunnuksia. Turvemailla taimikon kokonaisrunkoluku lisääntyi nopeasti ojituksen jälkeen taimettumisolosuhteiden parantuessa. Taimikon tiheyden ja lehtipuuosuuden nopea kasvu hoitotoimenpiteen jälkeen oli selvästi erottuva ominaisuus. Laadittuja malleja voidaan hyödyntää sellaisenaan ennustamaan taimikon tiheyttä, havu- ja lehtipuuston määrää ja keskipituutta tai ne voivat olla perustana esim. laserkeilausta hyödyntäville kalibrointimalleille. Tutkimus liittyi MMM:n rahoittamaan hankkeeseen ”Taimikoiden tiedonkeruun kehittäminen”.

• Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail jouni.siipilehto@luke.fi

Avohakkuisiin perustuvaa metsätaloutta on Fennoskandiassa harjoitettu kohta kiertoajan verran. Tämän seurauksena valtaosa Suomen metsistä on puustorakenteeltaan verrattain yksinkertaisia, vaihdellen alueellisella tasolla eri sukkessiovaiheiden kuviomosaiikkina. Samaan aikaan metsäpalot on tukahdutettu tehokkaasti. Toimien vuoksi sadat eliölajit ovat uhanalaistuneet. Uhanalaisen lajiston turvaamiseksi talousmetsien hoidossa tarvitaan parannuksia, jollaisiksi on ehdotettu säästöpuumetsätaloutta (variable retention forestry) ja erilaisia luonnonhoitotoimia. Tässä katsauksessa tarkastelemme kokeellisten tutkimuksien perusteella säästöpuumetsätalouden ja kahden luonnonhoitomenetelmän, kulotuksen ja lahopuun lisäämisen, monimuotoisuusvaikutuksia eri eliöryhmiin Fennoskandiassa. Tulosten perusteella (i) monet lajit reagoivat hakkuisiin lyhyt­aikaisesti positiivisesti johtuen vapautuneista resursseista, kuten ravinteista, valoisuuden lisääntymisestä, hakkuutähteistä ja kannoista; (ii) sulkeutuneiden metsien lajisto kärsii hakkuista, mutta säästettävä puusto edistää niiden säilymistä, ja jos puustosta jätetään 50–70 %, hakkuita edeltävä lajisto säilyy lähes ennallaan; (iii) hakkuiden aiheuttamat lajistomuutokset kestävät ainakin 10–30 vuotta, mutta esimerkiksi käävillä jopa sata vuotta; iv) kulotuksen välittömät vaikutukset ovat useimmissa eliöryhmissä negatiivisia, poikkeuksena kulonsuosijalajisto, mutta 10–15 vuoden jälkeen kulotusalojen lajistoon on jo palautunut harvinaisia ja uhanalaisia lajeja; (v) puiden päällä kasvavien epifyyttijäkälien palautuminen kulotuksen jälkeen kestää muuta lajistoa pidempään, vähintään 10–15 vuotta; (vi) lahopuun, kuten tekopökkelöiden, lisääminen suosii lahopuuta tarvitsevaa lajistoa, mutta tekopökkelöillä elävä lajisto poikkeaa luontaisesti kuolleiden puiden lajistosta; ja (vii) kosteusolojen ja metsikön sisäisen ympäristövaihtelun säilyminen hakkuiden yhteydessä on metsälajistolle tärkeää varsinkin kuusivaltaisissa metsissä. Hakkuumenetelmällä sinänsä on melko pieni merkitys uhanalaiselle lajistolle, mutta luonnonhoitotoimet ovat huomattavasti tärkeämpiä; hakkuissa jätettävä säästöpuusto vähentää hakkuiden negatiivisia lajistovaikutuksia sitä paremmin, mitä enemmän puustoa jätetään. Lajien säilymiselle on ensiarvoisen tärkeää kasvupaikkaolosuhteiden säilyminen ja jatkuvuus, lahopuun säästäminen ja tuottaminen, vanhojen puiden osuuden lisääminen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen.

• Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail matti.koivula@luke.fi
• Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail ilkka.vanha-majamaa@luke.fi

Suomen metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden taantumista ei ole saatu pysäytettyä. Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan uusia keinoja, joilla metsäelinympäristöjen muutoksia voidaan vähentää. Tässä katsauksessa tarkastellaan Yhdysvalloissa kehitettyä toimintamallia, jota on sovellettu kahdessa osavaltiossa 20 vuoden ajan luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kyseessä on lähtökohtaisesti yksityisrahoitteinen toimintamalli, jossa metsänomistaja luovuttaa metsänsä käyttö- ja hallintaoikeuden ulkopuoliselle taholle, Forest Bankille, joka harjoittaa samanaikaisesti sekä metsien luontoarvojen suojelua että luonnonläheistä metsätaloutta. Jälkimmäinen voi tarkoittaa esimerkiksi metsän peitteisyyden säilyttämistä ja sellaista biodiversiteetin edistämistä metsänkäsittelyssä, joka ylittää tavanomaisten metsäsertifiointien vaatimukset. Vastikkeeksi omistajalle maksetaan vuotuista tuottoa, jonka suuruus on sidottu luovutetun puuston arvoon. Forest Bank rahoittaa toimintansa ja metsänomistajille maksetut korvaukset pääosin puuston hakkuista saatavilla tuloilla mutta voi hyödyntää myös muita tulonlähteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi hiilinieluhyvityksiin, metsätalouden ja metsäluonnon hoidon tukiin sekä erilaisten suojelualueiden perustamisiin. Yhteiskunnan kannalta suurin lisäarvo Forest Bank -järjestelyissä liittyy suojelun rahoitukseen. Koska metsäaluetta tai sen puustoa (puuston tulevaa tuottoa) ei osteta maanomistajalta yhdessä erässä sopimuskauden alussa, alkupääoman tarve suojelun toteuttamisessa vähenee ja suojelun ja luonnonläheisen metsänkäsittelyn piiriin voidaan saada nykyistä selvästi nopeammin uusia metsäalueita. Lisäksi metsien käsittelyä ja metsäluonnon hoitoa voidaan suunnitella ja toteuttaa alueellisesti koordinoidummin kuin jos niitä tekisivät yksittäiset metsänomistajat pelkästään omilla tiloillaan. Käytännössä Forest Bank tarjoaa metsien markkinattomia hyötyjä arvostaville metsänomistajille vaihtoehdon, jossa heidän preferenssinsä metsien käytön ja hoidon tavoitteiden suhteen otetaan huomioon uudella tavalla niin, että he saavat samalla kohtuullisen ja tasaisen tulovirran metsistään. Forest Bank -toimintamalli on yleistynyt Yhdysvalloissa huomattavasti alun perin ennakoitua hitaammin. Sen seurauksena järjestelyyn liittymisen ehtoja on muutettu aikaisempaa joustavammiksi maanomistajille. Muutosten vaikutuksesta omistajien kiinnostukseen ei ole vielä tutkimusnäyttöä.

• Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID: – E-mail esa-jussi.viitala@luke.fi
• Hujala, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID: – E-mail teppo.hujala@uef.fi
• Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID: – E-mail harri.hanninen@luke.fi
• Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID ID: – E-mail jussi.leppanen@luke.fi
• Selkimäki, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID: – E-mail mari.selkimaki@uef.fi

• Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Metsätalous, Tampere ORCID ID: – E-mail petri.keto-tokoi@tuni.fi
• Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail matti.koivula@luke.fi
• Kuuluvainen, Helsingin yliopisto (HY), Metsien ekologia ja käyttö, Helsinki ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-9085-5584 E-mail timo.kuuluvainen@helsinki.fi
• Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Metsätalous, Hämeenlinna ORCID ID: https://orcid.org/0000-0001-9045-2673 E-mail henrik.lindberg@hamk.fi
• Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus, Helsinki ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-0076-9499 E-mail pekka.punttila@syke.fi
• Shorohova, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-8238-927X E-mail ekaterina.shorokhova@luke.fi
• Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail ilkka.vanha-majamaa@luke.fi

• Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Visamäentie 35 A, 13100 Hämeenlinna ORCID ID: – E-mail henrik.lindberg@hamk.fi
• Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki ORCID ID: – E-mail pekka.punttila@syke.fi
• Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki ORCID ID: – E-mail ilkka.vanha-majamaa@luke.fi

• Kuuluvainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-9085-5584 E-mail timo.kuuluvainen@helsinki.fi
• Lindberg, Hämeen ammattikorkea­koulu, HAMK Bio, Hämeenlinna ORCID ID: – E-mail henrik.lindberg@hamk.fi
• Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki ORCID ID: – E-mail ilkka.vanha-majamaa@Luke.fi
• Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu, Metsätalous, Tampere ORCID ID: – E-mail petri.keto-tokoi@tamk.fi
• Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-0076-9499 E-mail pekka.punttila@ymparisto.fi

• Majasalmi, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-0770-0136 E-mail titta.majasalmi@aalto.fi

• Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu ORCID ID: – E-mail markus.melin@luke.fi
• Laakso, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, PL 111, 80101 Joensuu ORCID ID: – E-mail tero.laakso@uef.fi
• Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu ORCID ID: – E-mail leena.karkkainen@luke.fi
• Packalen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3, 00023 Valtioneuvosto ORCID ID: – E-mail tuula.packalen@mmm.fi
• Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: UPM-Kymmene Oyj, UPM Metsä, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere ORCID ID: – E-mail heli.viiri@upm.com

• Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Joensuu ORCID ID: – E-mail jari.viitanen@luke.fi
• Kataja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsinki ORCID ID: – E-mail kirsi.kataja@vtt.fi
• Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Joensuu ORCID ID: – E-mail antti.mutanen@luke.fi
• Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Helsinki ORCID ID: – E-mail esa-jussi.viitala@luke.fi
• Åkerman, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsinki ORCID ID: – E-mail maria.akerman@vtt.fi
• Lahtinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Helsinki ORCID ID: – E-mail tainatlahtinen@gmail.com
• Silvenius, Luonnonvarakeskus (Luke), Kestävyystutkimus ja indikaattorit, Helsinki ORCID ID: – E-mail frans.silvenius@luke.fi
• Forssen, Luonnonvarakeskus (Luke), Kestävyystutkimus ja indikaattorit, Helsinki ORCID ID: – E-mail anna.forssen@luke.fi

• Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID: – E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi

• Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID ID: – E-mail juhani.paivanen@helsinki.fi

• Majasalmi, Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo ORCID ID: https://orcid.org/0000-0002-0770-0136 E-mail titta.majasalmi@aalto.fi

• Rautiainen, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo ORCID ID: – E-mail miina.a.rautiainen@aalto.fi

• Kalliola, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku ORCID ID: – E-mail risto.kalliola@utu.fi
• Saarinen, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku ORCID ID: – E-mail tijusa@utu.fi
• Tanski, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku ORCID ID: – E-mail niko.tanski@utu.fi

• Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Resurssiviisausyhteisö ORCID ID: – E-mail atte.komonen@jyu.fi

• Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID: – E-mail juha.kaitera@luke.fi
• Karhu, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu ORCID ID: – E-mail jouni.karhu@luke.fi

• Terhonen, Göttingenin yliopisto, Saksa ORCID ID: – E-mail terhonen@uni-goettingen.de

• Laine, Metsä Group ORCID ID: – E-mail tiina.laine@metsagroup.com
• Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki ORCID ID: – E-mail ville.kankaanhuhta@luke.fi
• Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki ORCID ID: – E-mail timo.saksa@luke.fi
• Rantala, Metsä Group ORCID ID: – E-mail juho.rantala@metsagroup.com