Metsätieteen aikakauskirja

Kuva 1. Kokeiden sijainti.

Taulukko 1. Kokeiden käsittelyt ja mittausvuodet. KO = kontrolli, UF = ureaformaldehydi (Nitroform), CaAN = oulunsalpietari, U = urea, NP = metsän NP-lannoite. Tammelassa, Sumiaisissa, Saarijärvellä ja Pudasjärvellä koeala 1600 m². Kestilässä 400 m². Vaippa 10 m kaikissa. (Martikainen 1986; Martikainen ym. 1989; Martikainen 1994; Päivinen 1994; Aarnio ja Martikainen 1995; Aarnio 1996).
Paikka- kunta	Koe	Toistoja/käsittely				N, kg/ha		Lannoitusajankohta, kk/vuosi		Mittaus- vuosi	Jakso, v
Paikka- kunta	Koe	KO	UF	U+NP^c	CaAN+ CaAN^c	UF	U+NP^c, CaAN+CaAN^c	UF	U+NP^c, CaAN+CaAN^c	Mittaus- vuosi	Jakso, v
Tammela	101	2	2	2	2	200	200+156	11/1978	11/1978+1986^c	1993	15
Tammela	102	2^a	2^a	2^a	2^a	200	200+156	11/1978	11/1978+1986^c	1993	15
Tammela	103	2	2^a	2	2	200	200+156	11/1978	11/1978+1986^c	1993	15
Sumiainen	309	2^a	2^a	2^a	2^a	200	200+156	6/1979	6/1979+1986^c	1994	16
Sumiainen	308	2^b	2^b	2^b	2^b	200	200+156	6/1979	6/1979+1986^c	1994	16
Saarijärvi	410	2^b	2^b	2^b	2^b	200	200+156	5/1979	5/1979+1986^c	1994	16
Kestilä	2	4	4	4	4	152	152	5/1971	5/1971	1995	25
Kestilä	6	2	3	4	3	152	152	11/1972	11/1972	1995	23
Pudasjärvi	614	2	2	2	2	200	200	6/1979	1^d,6/1979	1990	12
Pudasjärvi	615	2	2	2	2	200	200	6/1979	1^d,6/1979	1990	12
Pudasjärvi	616	2	2	2	2	200	200	6/1979	1^d,6/1979	1997	19
Pudasjärvi	617	2	2	2	2	200	200	6/1979	1^d,6/1979	1997	19
a) Aineistossa vain toistojen keskiarvo käsittelylle b) Vuosina 1988–1994 aineistossa vain toistojen keskiarvot eri käsittelyille c) Uusintalannoitus keväällä 1986 Tammelassa, Sumiaisissa ja Saarijärvellä d) Urealannoitus Pudasjärvellä tammikuussa 1979

Taulukko 2. Kokeiden metsikkötunnuksia. (Martikainen 1994; Martikainen ym. 1989; L. Päivisen dokumentit).
Paikkakunta	Koe	Metsätyyppi	Tilavuus, m³/ha			Keskipituus, m	Ikä, v
Paikkakunta	Koe	Metsätyyppi	Mänty	Kuusi	Koivu	Keskipituus, m	Ikä, v
Tammela	101	MT	161	60	2	20	70
Tammela	102^a	MT	17	161	8	17	70
Tammela	103	CT	159	0	0	15	65
Sumiainen	309	CT	142	0	0	16	40
Sumiainen	308	VT	147	0	0	14	40
Saarijärvi	410	MT	1	168	4	14	40
Kestilä	2	ECT	59	0	0	8	75
Kestilä	6	ECT	42	0	0	-	-
Pudasjärvi	614	HMT	32	96	32	15	120
Pudasjärvi	615	VMT	140	0	0	16	75
Pudasjärvi	616	MCClT-EMT	85	0	0	12	95
Pudasjärvi	617	ClT	60	0	0	11	75
a) Kokeella tehty harvennushakkuu, jossa poistettu runkoluvusta 38 % (KO), 46 % (U+NP), 39 % (CaAN+CaAN) ja 44 % (UF)

Taulukko 3. Puuston keskikasvu ennen lannoituskäsittelyjä. Tammelassa, Sumiaisissa ja Saarijärvellä neljän lannoitusta edeltävän kasvukauden keskikasvu. Pudasjärvellä ja Kestilän kokeella 2 kahden lannoitusta edeltävän kasvukauden keskikasvu ja Kestilän kokeella 6 yhden lannoitusta edeltävän vuoden keskikasvu.
Paikkakunta	Koe	Keskikasvu, m³/ha/v
		Käsittely
		KO	UF	U+NP^a	CaAN+CaAN^a
Tammela	101	8,78	7,96	8,84	8,88
Tammela	102^b	5,08	4,93	7,43	6,80
Tammela	103	5,39	5,65	5,70	5,90
Sumiainen	309	6,03	5,95	6,65	6,45
Sumiainen	308	8,43	5,10	7,04	5,74
Saarijärvi	410	7,73	8,64	9,05	9,01
	keskiarvo	6,91	6,37	7,45	7,13
Kestilä	2	1,67	1,73	1,68	1,41
Kestilä	6	1,30	1,20	1,63	1,40
Pudasjärvi	614	3,83	3,08	3,65	3,30
Pudasjärvi	615	2,98	3,15	3,03	3,43
Pudasjärvi	616	3,08	2,73	3,20	3,03
Pudasjärvi	617	1,93	2,35	1,88	1,80
	keskiarvo	2,47	2,37	2,51	2,40
a) Uusintalannoitus keväällä 1986 Tammelassa, Sumiaisissa ja Saarijärvellä b) Jäänyt puusto harvennetulla kokeella

Kuva 2. Keskimääräiset tilavuuskasvut (m³/ha/v) yksittäisillä kokeilla (ohuet viivat) sekä Etelä- ja Pohjois-Suomen kokeilla keskimäärin (paksut viivat). Alueelliset keskiarvot on laskettu niiden kokeiden keskiarvona, joista Etelä-Suomessa oli havaintoja vähintään 15 kasvukaudelta ja Pohjois-Suomessa männyllä 19 kasvukaudelta lannoituksen jälkeen. Aika käsittelystä kasvukausina: Lannoitusta seuraava kasvukausi = 1 ja lannoitusta edeltävä kasvukausi = 0. Käsittelyjen CaAN+CaAN ja U+NP uusintalannoituksen ajankohta sinisellä pystyviivalla.

Kuva 3. Käsittelyjen tilavuuskasvujen erotukset kontrollista (m³/ha/v) keskimäärin yksittäisillä kokeilla (ohuet viivat) sekä Etelä- ja Pohjois-Suomen kokeilla keskimäärin (paksut viivat). Alueelliset keskiarvot on laskettu niiden kokeiden keskiarvona, joista Etelä-Suomessa oli havaintoja vähintään 15 kasvukaudelta ja Pohjois-Suomessa männyllä 19 kasvukaudelta lannoituksen jälkeen. Aika käsittelystä kasvukausina: Lannoitusta seuraava kasvukausi = 1 ja lannoitusta edeltävä kasvukausi = 0. Etelä-Suomessa käsittelyjen CaAN+CaAN ja U+NP uusintalannoituksen ajankohta sinisellä pystyviivalla. Koe 308, jolla erot kasvussa ennen käsittelyä olivat suuria, on merkitty nuolilla.

Kuva 4. Käsittelyjen ja kontrollin vuotuisten tilavuuskasvujen erotuksen kumulatiivinen summa (m³/ha) yksittäisillä kokeilla (ohuet viivat) sekä Etelä- ja Pohjois-Suomen kokeilla keskimäärin (paksut viivat). Kaikkiin käsittelyjen tilavuuskasvuihin on lisätty kontrollin ja käsittelyn vuotuisen keskikasvun erotus ennen lannoitusta (Taulukko 3). Alueelliset keskiarvot on laskettu niiden kokeiden keskiarvona, joista Etelä-Suomessa oli havaintoja vähintään 15 kasvukaudelta ja Pohjois-Suomessa 19 kasvukaudelta lannoituksen jälkeen. Aika käsittelystä kasvukausina: Lannoitusta seuraava kasvukausi = 1 ja lannoitusta edeltävä kasvukausi = 0. Etelä-Suomessa käsittelyjen CaAN+CaAN ja U+NP uusintalannoituksen ajankohta sinisellä pystyviivalla. Koe 308, jolla erot kasvussa ennen käsittelyä olivat suuria, on merkitty nuolilla.

Taulukko 4. Lannoituksella saatu puuston tilavuuden lisäys (m³/ha) 10, 15 ja 19 vuoden ajanjaksolla lannoituksesta. Kaikkiin käsittelyjen tilavuuskasvuihin on lisätty kontrollin ja käsittelyn vuotuisen keskikasvun erotus ennen lannoitusta (Taulukko 3).
Käsittely	Kokeet	Vallitseva puulaji	m³/ha/10 v	m³/ha/15 v	m³/ha/19 v
UF	101, 103, 309, 308	Mänty	17	29	-
U+NP^a			25	37	-
CaAN+CaAN^a			23	36	-
UF	102, 410	Kuusi	15	25	-
U+NP^a			14	24	-
CaAN+CaAN^a			21	28
UF	2, 6, 616, 617	Mänty	9	15	18
U			10	10	11
CaAN			11	13	14
UF	614	Kuusi	10	-	-
U			13	-	-
CaAN			13	-	-
a) Uusintalannoitus keväällä 1986 (ennen kahdeksatta kasvukautta ensimmäisen lannoituksen jälkeen) Tammelassa, Sumiaisissa ja Saarijärvellä

Taulukko 5. Tutkimuksia ureaformaldehydin vaikutuksista maahan ja ympäristöön. Kokeen numero on mainittu, mikäli kyseessä on sama koe kuin puustotutkimuksissa (ks. Kuva 1 ja Taulukot 1–2).
Havainto	Paikkakunta	Metsätyyppi (koe) tai muu kuvaus	Päätulos	Viite
Typen mineralisaatio	Tammela	MT (101), CT (103)	Ammoniumtypen pitoisuus ja typen nettomineralisaationopeus korkein UF-käsittelyssä 2–3 v kuluttua lannoituksesta.	Martikainen (1984)
	Tammela Kestilä	MT (101), CT (103) ECT (2)	Typen nettomineralisaationopeus korkein UF-käsittelyssä 7 v (Tammela) ja 14 v (Kestilä) kuluttua lannoituksesta.	Martikainen ym. (1989)
	Tammela	CT (103)	Ureaformaldehydi/urea määräsuhdekoe: korkealla suhteella alhaisempi ammoniumtypen pitoisuus maassa 3 kuukauden kuluttua kuin matalalla suhteella.	Aarnio ja Martikainen (1995)
Nitrifikaatio	Tammela	MT (101), CT (103)	U-käsittelyssä voimakas nettonitrifikaatio MT-kokeella 2–3 v kuluttua lannoituksesta, CaAN- ja UF-käsittelyissä ei nettonitrifikaatiota.	Martikainen (1984)
	Tammela	MT (101), CT (103)	Nitrifikaatiobakteereiden lukumäärä korkea U-käsittelyssä molemmissa kokeissa, CaAN- ja UF-käsittelyissä olematon 2 v kuluttua lannoituksesta.	Martikainen (1985)
	Tammela Kestilä	MT (101), CT (103) ECT (2)	Nettonitrifikaatiota 7 v kuluttua Tammelan MT-kokeen U- ja CaN-käsittelyissä mutta ei UF-käsittelyssä. Tammelan CT- (7 v) ja ECT (14 v) -kokeilla ei nettonitrifikaatiota millään käsittelyllä.	Martikainen ym. (1989)
	Tammela	CT (103)	Ureaformaldehydi/urea määräsuhdekoe: korkealla suhteella alhaisempi nitrifikaatiobakteerien lukumäärä maanäytteessä 3 kk kuluttua kuin matalalla suhteella.	Aarnio ja Martikainen (1995)
Typen kohtalo	Tammela	CT (103)	Ioninvaihtohartsikoe maastossa: mitä korkeampi ureaformaldehydi/urea -suhde, sitä vähemmän mineraalityppeä huuhtoutuu ja pelkällä UF:lla mineraalityppeä ei huuhtoudu.	Aarnio ja Martikainen (1995)
	Itävallan Alpit	Kuusikko ja kuusipyökki -sekametsikkö	Huuhtoutumismahdollisuuksien maksimointi maapylväskokeessa laboratoriossa: ureaformaldehydin typpi ei juuri huuhtoudu toisin kuin nopealiukoisten typpilannoitteiden typpi.	Insam ja Palojärvi (1995)
	Vancouver Island, Kanada	Douglaskuusikko	Lisätyn ureaformaldehydin typen vaiheet lisäyksen jälkeen vuoden seurannassa: ureaformaldehydin typpi helposti mineralisoitavassa orgaanisessa ositteessa, urean typpi vaihtuvana mineraalityppenä.	Aarnio ym. (1996)
	Tammela Kestilä	MT (101), CT (103) ECT (2)	Maan kokonaistyppipitoisuus korkeampi ja C/N-suhde alhaisempi UF- käsittelyssä kuin U- ja CaAN-käsittelyissä 7 v (Tammela) ja 14 v (Kestilä) kuluttua lannoituksesta.	Martikainen ym. (1989)
Sienet ja bakteerit	Pudasjärvi	ClT(617), MCClT-EMT (616), VMT (615), HMT (614)	CaAN-lannoitus vähensi 4–5 v kuluttua mykorritsasienten itiöemiä (biomassaa kg/ha), UF-lannoituksella ei vaikutusta.	Ohenoja (1994)
	Tammela Kevo	MT (101), CT (103) EClT	UF-lannoituksella ei haitallisia vaikutuksia mikrobiyhteisöön: - Yleinen mikrobiaktiivisuus, - Selluloosan hajotus (vain EClT, Kevo), - Sieni- ja bakteerimäärät.	Martikainen ym. (1989, 1994)
	Kasvihuone	Hiekkaturveseos	Taimikokeessa ureaformaldehydi ei suurinakaan määrinä heikentänyt mykorritsasienen kykyä infektoida männyn taimia.	Sen (1990)
Kasvillisuus	Saarijärvi Sumiainen Pudasjärvi	MT (410) VT (308) ClT (617), MCClT-EMT (616), VMT (615)	UF-lannoitus ei vähentänyt pohjakasvillisuuden peittävyyttä kuten U- ja CaAN-lannoitus osalla kokeista. UF lisäsi lievemmin heinien ja ruohojen biomassaa 3 v kuluttua lannoituksesta kuin CaAN.	Sipola (1994a, 1994b); Raatikainen ja Niemelä (1994)