Kuva 1. Uusien ympäristötukisopimusten pinta-alat vuosina 1997–2020 (vasen asteikko) ja voimassa olevan sopimusalan kumulatiivinen kehitys (oikea asteikko). Lähde: Metsäntutkimuslaitos 2009, 2014; Koskela ym. 2015, 2016, 2018, 2019; Anttila ym. 2017, 2019; Suomen metsäkeskus 2021a.
Kuva 2. Tutkimuksen viitekehys: Maanomistajan vaihtoehdot määräaikaisen ympäristötukisopimuksen päättyessä. Katso isompi kuva uudessa ikkunassa.
| Taulukko 1. Vuosina 2004–2008 tehtyjen ja 2014–2018 päättyneiden ympäristötukisopimusten omistajien yhteystiedot ja kyselyyn saatujen vastausten määrä. | ||||
| Yhteystiedon luonne | Metsänomistajia, kpl | Tavoiteltuja, kpl | Saatuja vastauksia, kpl | Vastaus-prosentti, % |
| Vain puhelinnumero | 471 | 86 | 44 | 51,2 |
| Sähköpostiosoite | 811 | 811 | 377 | 46,5 |
| Ei kumpaakaan | 129 | .. | .. | .. |
| Kaikki | 1411 | 897 | 421 | 46,9 |
| Taulukko 2. Sähköpostikyselyyn ja haastatteluun vastanneiden ja vastaamattomien vertailu. Taustatiedot perustuvat Suomen metsäkeskuksen rekisteritietoihin vuoden 2020 alussa. | ||||||
| Taustatieto | Ei vastannut | Vastasi | Kaikki | X2-arvo | Merkitsevyys | n |
| % omistajista | ||||||
| Tilan omistusmuoto | ||||||
| Yksin | 61 | 61 | 61 | 11,640 | 0,003 | 1411 |
| Useita omistajia | 30 | 35 | 32 | |||
| Kuolinpesä | 9 | 4 | 7 | |||
| Omistajan muutos | ||||||
| Kyllä | 39 | 32 | 37 | 7,327 | 0,007 | 1411 |
| Ei | 61 | 68 | 63 | |||
| Metsätilan koko, ha | ||||||
| 10–19,9 | 20 | 15 | 18 | 8,464 | 0,037 | 1387 |
| 20–49,9 | 27 | 26 | 27 | |||
| 50–99,9 | 24 | 23 | 24 | |||
| 100– | 29 | 36 | 31 | |||
| Asuu tilan sijaintikunnassa | ||||||
| Ei asu | 42 | 45 | 43 | 0,844 | 0,358 | 1387 |
| Asuu | 58 | 55 | 57 | |||
| Keskiarvo | t-arvo | Merkitsevyys | n | |||
| Metsätilan koko, ha | 52,4 | 59,3 | 54,5 | –1,471 | 0,142 | 1387 |
| Sopimuksen ala, ha | 5,2 | 5,6 | 5,3 | –0,792 | 0,428 | 1411 |
| Taulukko 3. Vuosina 2004–2008 tehtyjen ympäristötukisopimusten lukumäärä ja pinta-ala sekä niistä helmikuun 2020 alkuun mennessä uusimattomien määrä ja osuus sopimuksen alkamisvuosittain. Mukana yksityiset, yhteismetsät ja yhteisöt. Lähteet: Sopimusten lukumäärät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2004, 2005, 2006, 2007, 2008; sopimusten pinta-alat: Metsäntutkimuslaitos 2009. | ||||||
| Sopimus alkoi | Tilastotieto vuosina 2004–2008 tehdyistä sopimuksista | Sopimuksista uusimatta 1.2.2020 mennessä | Uusimattomien sopimusten osuus 2014–2018 päättyneistä sopimuksista | |||
| kpl | ha | kpl | ha | Lukumäärästä, % | Pinta-alasta, % | |
| 2004 | 360 | 3538 | 74 | 295 | 21 | 8 |
| 2005 | 651 | 3094 | 145 | 413 | 22 | 13 |
| 2006 | 850 | 5892 | 349 | 1184 | 41 | 20 |
| 2007 | 822 | 7364 | 480 | 3185 | 58 | 43 |
| 2008 | 814 | 6648 | 549 | 2978 | 67 | 45 |
| Yhteensä | 3497 | 26 536 | 1597 | 8056 | 46 | 30 |
| Keskikoko | 7,6 | 5,0 | ||||
Kuva 3. Metsänomistajakohtaisten vuosina 2004–2008 tehtyjen ja helmikuuhun 2020 mennessä uusimattomien ympäristötukisopimusten pinta-alan kokojakauma.
Kuva 4. Maakunnittain metsänomistajakohtaisten uusimattomien ympäristötukisopimusten keskikoko ja sen 95 prosentin luottamusväli.
Kuva 5. Jaksolla 2014–2/2020 tehtyjen metsänkäyttöilmoitusten (MKI) päällekkäisyys (peitto-%) uusimattomien ympäristötukisopimuksen alueilla; (a) eriasteisen peittävyyden yleisyys metsätiloilla ja (b) ympäristötukisopimuksen koko peittävyydeltään eriasteisilla kohteilla. Kuvassa 0 % tarkoittaa, että metsänkäyttöilmoitus sivuaa, muttei leikkaa sopimusaluetta.
| Taulukko 4. Vuosina 2004–2008 solmittujen ympäristötukisopimusten tilanne kesäkuussa 2020 metsänomistajakyselyn mukaan. | ||
| Sopimuksen tilanne | % vastaajista | vastaajia |
| Ympäristötukisopimusta ei uusittu eikä muita suojelusopimuksia tehty | 56 | 215 |
| Koko alalla ympäristötukisopimus on uusittu tai on tehty muu suojelusopimus | 20 | 75 |
| Osalla alasta ympäristötukisopimus on uusittu tai tehty muu suojelusopimus | 14 | 53 |
| Sopimus on ollut, mutta en tiedä onko sitä uusittu | 5 | 20 |
| En omista aluetta enää | 1 | 3 |
| En osaa sanoa | 4 | 16 |
| Yhteensä | 100 | 382 |
| Taulukko 5. Sopimustavat, joilla ympäristötukisopimus oli uusittu ensimmäisen 10-vuotisen määräaikaisen sopimuskauden jälkeen. | ||
| Sopimuksen uusimistavat | % vastaajista | vastaajia, hlöä |
| Tehty uusi 10 vuoden määräaikainen ympäristötukisopimus | 70 | 90 |
| Tehty pysyvä yksityinen suojelualue | 20 | 25 |
| Tehty pysyvä valtion suojelualue (alue on myyty valtiolle) | 2 | 3 |
| Tehty 20 vuoden määräaikainen sopimus | 2 | 2 |
| En osaa sanoa | 6 | 8 |
| Yhteensä | 100 | 128 |
| Taulukko 6. Metsänomistajan yhteydenpito ammattilaisiin Metsäkeskuksen hallinnoimien ympäristötukisopimuksen päättyessä. | |||
| Yhteyden suunta | Metsäkeskus | ELY-keskus | Muu taho |
| Oli yhteydessä minuun | 42 % | 22 % | 18 % |
| Olin itse yhteydessä | 58 % | 78 % | 82 % |
| Yhteensä | 100 % | 100 % | 100 % |
| n | 189 | 36 | 34 |
| Taulukko 7. Tärkein syy siihen, miksi sopimus on jäänyt uusimatta kokonaan tai osalla aluetta. Koottu ja luokiteltu avovastauksista. | ||
| Metsänomistajia | ||
| % | n | |
| Sopimuksen uusiminen on jäänyt hoitamatta tai prosessi on kesken | 35 | |
| koska kumpikaan osapuoli ei ollut aktiivinen sopimuksen uusimisessa | 20 | 53 |
| koska tila on vaihtanut tai on vaihtamassa omistajaa | 8 | 21 |
| koska asia jäänyt vastapuolella kesken, vaikka metsänomistaja on yrittänyt olla aktiivinen | 5 | 12 |
| koska metsänomistaja ei ole itse edennyt asiassa, vaikka häneen on oltu yhteydessä | 2 | 6 |
| Metsäkeskus ei voinut uusia sopimusta | 46 | |
| koska kohde ei täyttänyt muuttuneita kriteereitä | 32 | 84 |
| koska valtiolla ei ollut rahaa jatkaa sopimusta | 6 | 16 |
| koska kohde on muuttunut tai erityisarvot ovat kadonneet | 1 | 3 |
| koska kohde on liian pieni | 3 | 9 |
| koska alueen muu käyttö esti sopimuksen teon (kaavoitus tms.) | 3 | 7 |
| muu syy | 0 | 1 |
| Metsänomistaja ei halunnut jatkaa sopimusta | 19 | |
| koska rahallinen korvaus ehdotetusta sopimuksesta oli liian pieni | 7 | 18 |
| koska rahallinen korvaus ehdotetusta sopimuksesta jäi alle omavastuurajan | 2 | 5 |
| koska sopimus rajoittaa liikaa metsän muuta käyttöä | 3 | 9 |
| koska omistussuhteet ovat muuttuneet sopimuksen uusimisen aikoihin tai lähitulevaisuudessa | 2 | 5 |
| ei selkeää syytä, mutta ei halua jatkaakaan | 4 | 12 |
| Yhteensä | 100 | 261 |
Kuva 6. Metsänomistajien tyytyväisyys ympäristötukisopimuksen uusimista koskevaan päätökseen asteikolla –3 (erittäin tyytymätön) – +3 (erittäin tyytyväinen). Ympäristötukisopimus on voitu uusia ympäristötukisopimuksena, suojelualueena tai 20 vuoden määräaikaisena sopimuksena.
| Taulukko 8. Syyt tyytymättömyyteen tai neutraaliin vastaukseen niillä, joilla sopimusta ei ollut jatkettu lainkaan tai oli jatkettu vain osalle alkuperäisestä sopimusalasta. Luokittelu on muodostettu avovastausten perusteella. | |||
| % | Tyytyväisyyden arvosana (keskiarvo) | n | |
| Metsänomistaja olisi halunnut jatkaa sopimusta, koska alueella ei ole muutakaan käyttöä | 39 | –1,4 | 42 |
| Tiedonpuute ja epätietoisuuden tilaan jääminen, mm. kelpaako kohde enää suojeluun; miksi ei kelpaa; mitä alueella saa nyt tehdä | 17 | –1,6 | 19 |
| Ei saa enää korvausta, mutta kohde on edelleen jätettävä metsänkäsittelyn ulkopuolelle | 15 | –2,6 | 16 |
| Kohde on metsänomistajan mielestä edelleen suojelemisen arvoinen ja hän olisi halunnut jatkaa sopimusta | 11 | –2,1 | 12 |
| Poukkoileva politiikka, alun perin ”luvattu” jatkaa sopimusta 10 vuoden jakson jälkeen, lupauksen pettäminen harmittaa | 8 | –2,7 | 9 |
| Huono ja hidas asioiden hoitaminen Metsäkeskuksessa, olematon yhteydenpito | 6 | –2,0 | 7 |
| Yksipuoliset päätökset, sanelupolitiikka | 4 | –3,0 | 4 |
| Yhteensä | 100 | 109 | |
| Taulukko 9. Uusimattoman ympäristötukikohteen kohdetyyppi. Vastaajien oli mahdollista valita useita vaihtoehtoja, joten jakauma ei summaudu sataan (n = 257). | |
| Ympäristötukikohteen tyyppi | % |
| Pienvesi (esim. lampi, puro, lähde) ja sen lähiympäristö | 42 |
| Vähäpuustoinen, niukkaravinteinen suo | 28 |
| Kallio, kivikko tai louhikko | 24 |
| Lehto tai rehevä lehtolaikku | 17 |
| Puustoinen ja ravinteikas suo, esim. korpi tai ravinteikas avosuo, esim. letto | 11 |
| Jyrkänne, rotko tai kuru | 11 |
| Metsäluhta, tulvametsä | 7 |
| Runsaslahopuustoinen kangasmetsä | 6 |
| Kangasmetsäsaareke ojittamattomalla suolla | 5 |
| Puustoinen perinneympäristö | 4 |
| Harjun paahdeympäristö | 1 |
| Maankohoamisrannikon kohde | 1 |
| Muu | 9 |
| En osaa sanoa | 5 |
| Taulukko 10. Mitä ympäristötukikohteilla on tehty sopimuksen päättymisen jälkeen ja mitä aiotaan tehdä seuraavan 10 vuoden aikana? | ||
| Toimenpide kohteella | On tehty, % omistajista | Aiotaan tehdä, % omistajista |
| Ei mitään, koska en ole vielä päättänyt mitä teen | 36 | 27 |
| Ei mitään, koska säilytän kohteen omalla päätökselläni | 26 | 24 |
| Ei mitään, koska kohteen hakkuu tai muu käsittely ei ole taloudellisesti kannattavaa | 22 | 17 |
| Ei mitään, koska kyseessä on kohde, jolla metsälaki pääosin estää toimenpiteet | 21 | 17 |
| Ei mitään, koska en tiedä saako kohteella tehdä toimenpiteitä | 11 | 7 |
| Ei mitään, koska haluan jättää päätöksenteon seuraavalle sukupolvelle | 7 | 9 |
| Varovainen hakkuu tai muita toimenpiteitä, joiden tavoite on lisätä arvokkaita luontopiirteitä | 2 | 5 |
| Kohteella tehty tai aiotaan tehdä luontoarvoja mahdollisesti heikentäviä toimenpiteitä | 6 | 21 |
| Tavanomainen harvennushakkuu | 2 | 8 |
| Uudistushakkuu (avo- tai siemenpuuhakkuu) | 2 | 5 |
| Poimintahakkuu tai jatkuvan kasvatuksen hakkuu | 2 | 5 |
| Puuntuotantoon tähtääviä toimenpiteitä, esim. kunnostusojitus | 0 | 3 |
| Tehty tai aiotaan tehdä jotain muuta (mm. tuulenkaatojen korjuu tai tarjoaminen pysyvään suojeluun) | 7 | 13 |
| n | 254 | 256 |