1

Kuva 1. Saarnensurmasienen suvullisia itiöemiä. (Kuva: Michael Müller).

2

Kuva 2. Saarni, joka toipui (b) vuonna 2009 näkyneistä tyypillisistä saarnensurman oireista (a) vuoteen vuoteen 2019 mennessä. (Kuvat: Jarkko Hantula).

3

Kuva 3. Saarnen levinneisyys Suomessa Kasviatlaksen mukaan (värikoodatut ruudut) sekä saarnensurman (s) ja saarnipistiäisen (sininen ympyrä) havainnot Suomessa.

4

Kuva 4. (a) Saarnenjalosoukko, aikuinen (Kuva: David Cappaert, Bugwood.org, CC BY NC 3.0). (b) Saarnenjalosoukon vaivaama saarni, Vjazma, Smolenskin oblasti, Venäjä (Kuva: Marina Orlova-Bienkowskaja). (c) Saarnenjalosoukon toukkakäytäviä saarnella, Zelenograd, Moskovan oblasti (hallintoalue), Venäjä (Kuva: Marina Orlova-Bienkowskaja). (d) Saarnenjalosoukon ulostulokäytäviä saarnella, Orel, Orlovskin alue, Venäjä. (Kuva: Marina Orlova-Bienkowskaja).

5

Kuva 5. (a) Saarnipistiäisnaaras valmistautumassa munimaan. (b) Saarnipistiäistoukkien paljaaksi syömä puu. (c) Kuolleita ja eläviä toukkia saarnen tyvellä. (Kuvat: Heikki Nuorteva).