Kuva 1. Suojametsäalueet (vihreä) sekä Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilla sijaitsevat korkeiden alueiden (yli 250 mpy) metsät. Korkeiden alueiden metsät on eroteltu sen mukaan, sijaitsevatko ne suojelualueilla (tumman ruskea) vai talousmetsissä (vaalean ruskea).
| Taulukko 1. Suojametsäalueen ja Pohjois-Suomen korkeiden alueiden määrät, niillä vuosina 2011–2020 tehtyjen uudistamisluonteisten hakkuiden määrät, Suomen metsäkeskuksen vuosina 2015–2020 tarkastamien kohteiden määrät sekä tarkastusten tulokset. Kolmannessa sarakkeessa vertailukohtana koko Pohjois-Suomen (Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat) uudistumisen tarkastusten tulokset vastaavalta ajanjaksolta. | |||
| Suojametsäalue | Korkeat alueet | Pohjois-Suomi | |
| Kokonaisala (ha) | 3 327 956 | 2 120 224 | |
| Hakkuut 2011–2020 (ha) | 16 923 | 84 603 | |
| Tarkastettu 2015–2020 (ha) | 91 | 748 | 3622 |
| Tulokset (%) | |||
| Hyvä | 81 | 73 | 66 |
| Huomautettavaa | 12 | 15 | 19 |
| Virheellinen | 7 | 12 | 12 |
| Tieto puuttuu | – | – | 3 |
Kuva 2. Kasvatettavan puuston runkoluku taimikon ikäluokittain suojametsäalueella (vasen sarake) ja koko Lapissa (= Lapin maakunnassa, oikea sarake). Ylärivissä tulokset 2020-luvun vaihteen aikaa kuvaavassa VMI13-aineistossa. Alarivissä vastaavat tulokset vertailukautena toimivassa 10 vuotta aiemmin kerätyssä VMI11-aineistossa. Kuviin lisätty metsänhoidon suositusten mukainen tyydyttävän uudistamistuloksen raja kohdalle 1200 r/ha.
Kuva 3. Kasvatettavan puuston pituus iän mukaan koealoilla VMI13- ja VMI11-aineistoissa suojametsäalueella (ylärivi) sekä koko Lapissa (alarivi). Aineistoon sovitettu regressiosuorat kuvaamaan keskimääräistä pituuden kehitystä. Regressioyhtälöt kuvan selitteissä. Aineisto rajattu iältään enintään 30-vuotiaisiin puustoihin.
Kuva 4. Metsikön laatu VMI13-aineistossa suojametsäalueen taimikoissa (ylärivissä vasemmalla) ja koko Lapissa (ylärivissä oikealla). Alarivissä vastaavat tulokset vertailukautena toimivassa VMI11-aineistossa suojametsäalueella ja koko Lapissa. Metsikön laatuluokat: 1) hyvä, 2) tyydyttävä, 3) välttävä ja 4) vajaatuottoinen.
Kuva 5. Ylärivissä viljellen perustettujen metsiköiden laatu VMI13-aineistoissa suojametsäalueella (vasemmalla) ja koko Lapissa (oikealla) viljelystä kuluneen ajan mukaan jaoteltuna. Alarivissä vastaavat tulokset vertailukautena toimivassa VMI11-aineistossa suojametsäalueella (vasemmalla) ja koko Lapissa (oikealla). Metsikön laatuluokat: 1) hyvä, 2) tyydyttävä, 3) välttävä ja 4) vajaatuottoinen. Viljelystä kulunut aika: 0) Arviointivuosi, 1) Edellinen vuosi, 2) 2–5 vuotta, 3) 6–10 vuotta, A) 11–30 vuotta ja B) yli 30 vuotta.
Kuva 6. Männyn taimien määrän kehitys tutkimusjakson (seitsemän inventointia) aikana eri käsittelyissä. Inventoinnit 5–7 on tehty 2010-luvulla. Kontrolli tarkoittaa alkuperäistä harventamatonta puustoa ja luvut 250, 150 ja 50 puuston runkolukua (kpl/ha). Lyhenne EK tarkoittaa käsittelemätöntä maapohjaa ja K käsiteltyä (äestettyä) maapohjaa. Kuvan lähde: Hallikainen ym. (2020b).
Kuva 7. Taimikoealan männyn taimien keskipituuden kehitys taimien keski-iän suhteen käsittelyittäin. Lyhenne EK tarkoittaa käsittelemätöntä maapohjaa ja K äestettyä maapohjaa. Kuvan lähde: Hallikainen ym. (2020b).
Kuva 8. Vuotuiset minimilämpötilat Sodankylän Tähtelän (1960–2020) ja Kittilän Pokan (1972–2020) aineistoissa (Ilmatieteen laitos 2022a). Kuvaan lisätty monien hyönteisten talvikuolleisuuden raja–arvona pidettävä –36 °C.
Kuva 9. Kasvukauden aikaiset vuorokauden alimmat lämpötilat 1960–2020 Sodankylän Tähtelässä (Ilmatieteen laitos 2022a).