1

Kuva 1. Koemetsiköiden sijainti maa- ja kasvupaikkaluokittain, numerointi taulukossa 1.

Taulukko 1. Istutusrauduskoivikoiden harvennuskokeet ja niiden puusto ennen harvennusta tutkimusjakson alussa. Koemetsiköt 859 ja 860 oli käsitelty osittain ja koemetsiköt 835 ja 841 kokonaan lievillä varhaisilla harvennuksilla noin viisi vuotta ennen kokeen perustamista.
Puusto ennen ensiharvennusta
Koe Lämpösumma Maaluokka Pituusboniteetti Ikä Tutkimusjakso Koealoja Runkoluku Valtapituus Runkotilavuus
d.d. H50, m v v kpl kpl ha–1 m m3 ha–1
1:832 1106 pelto 26,3 22 30 6 1362 13,3 68,7
2:833 1115 pelto 27,2 21 30 8 1907 19,6 118,5
3:834 1205 pelto 27,5 19 30 12 1459 15,0 88,7
4:835 1187 MT 27,4 23 30 14 966 14,3 102,8
5:836 1302 pelto 30,0 20 25 6 1693 19,8 142,9
6:837 1211 MT 28,0 22 30 15 1745 17,9 115,9
7:838 1211 MT 26,6 23 30 8 1971 15,1 91,8
8:839 1187 pelto 30,4 16 30 12 2028 13,3 69,0
9:840 1159 OMT 27,5 20 30 8 2163 19,2 122,2
10:841 1132 pelto 27,2 22 29 8 1042 12,0 72,0
11:842 1262 pelto 27,7 20 29 12 2152 17,5 101,7
12:845 1262 OMT 26,9 22 29 10 1760 13,6 75,8
13:846 1262 MT 24,9 23 29 13 2148 14,1 83,6
14:857 1106 pelto 23,3 22 24 10 2110 15,8 74,7
15:859 1219 pelto 29,9 17 30 10 1544 15,0 88,6
16:860 1219 MT 29,1 17 30 15 1582 12,2 67,8
17:867 1192 pelto 25,5 17 26 5 2747 15,1 86,9
Koko aineisto 27,2 20,4 29 172 1745 15,3 91,6
2

Kuva 2. Puuston pohjapinta-alan keskimääräinen kehitys tutkimusaineistossa (H50 keskiarvo 27,2 m) harvennusohjelmittain 30 vuoden kuluessa ensiharvennuksen jälkeen (Niemistö ja Huuskonen 2025: kokonaispuusto jokaisen 5-vuotisjakon lopussa ja elävä puusto seuraavan jakson alussa). Kuvassa on esitetty myös nykyiset harvennusmallit; harvennustarve ja suositus-PPA 3 % korolla Etelä-Suomen OMT- ja MT-rauduskoivikoiden keskiarvona (Tapio 2024), kun iänmukainen pituuskehitys on laskettu pituusboniteeteille MT = 25 m ja OMT = 29 m (Lee ym. 2025).

Taulukko 2. Koivupuutavaran kantohinnat (€ m–3) hakkuutavoittain Keski- ja Itä-Suomessa vuosien 2017–2021 kuukausikeskiarvoina (Luonnonvarakeskus 2023; Tilastokeskus 2023).
Vaneritukki Kuitupuu Pienenergiapuu
Ensiharvennus 34,12 13,05 0
Muu harvennus 40,04 16,28
Päätehakkuu 47,85 18,95
3

Kuva 3. Istutuskoivikon runkotilavuuden (a) ja pohjapinta-alalla painotetun keskiläpimitan (b) kehitys eri harvennusohjelmissa 30 vuoden aikana puuston ensiharvennuksen jälkeen. Runkotilavuuden käyrät kuvaavat viiden vuoden välein mitattua kokonaispuustoa (sisältää elävän ja mittausjaksolla kuolleen puuston) ja kasvamaan jäänyttä elävää puustoa. Keskiläpimitta on laskettu elävälle kasvatettavalle puustolle ilman myöhäistä väljennystä.

Taulukko 3. Viljelykoivikon harvennusohjelmien ainespuun tuotosta selittävien kovarianssianalyysien tulokset 50 vuoden kiertoajalla: AP50pot = potentiaalinen ainespuun tuotos, AP50väh = laatuvähennetty ainespuun tuotos, VT50pot = potentiaalinen vaneritukin tuotos ja %VT50väh = vaneritukin laatuvähennetyn tuotoksen %-osuus potentiaalisesta tukki­tuotoksesta (df = 117).
Mallin numero ja selitettävä puuntuotosmuuttuja, m3 ha–1
Malli 1 Malli 2 Malli 3 Malli 4
AP50pot AP50väh VT50pot %VT50väh
R2 = 0,45 R2 = 0,46 R2 = 0,60 R2 = 0,71
F p-arvo F p-arvo F p-arvo F p-arvo
Kiinteät selittäjät
b0 Vakio 7,8 0,006 5,2 0,024 20,5 <0,001 18,2 <0,001
b1 Harvennusohjelma 6,1 <0,001 5,2 <0,001 12,0 <0,001 41,3 <0,001
b2 Maaluokka 6,4 0,013 7,0 <0,001 13,6 <0,001 32,6 <0,001
b3 Myöhäinen väljennys 2,2 0,110 5,6 0,005
b4 H50 5,5 0,020 3,2 0,075 53,2 <0,001 14,9 <0,001
b5 ln(H50) 7,8 0,006 5,1 0,026 18,2 <0,001
Maaluokka × H50 6,8 0,010 7,3 0,008 12,1 <0,001
Maaluokka × ei harv.* 16.3 <0,001 13.7 <0,001
Kovariaatin kerroin H50metsä ‒66,6 ‒46,0 21,2 ‒16,7
H50pelto ‒77,9 ‒56,9 7,7 ‒16,7
ln(H50) 2309 1749 494
Satunnaisparametrit Estimaatti Keskivirhe Estimaatti Keskivirhe Estimaatti Keskivirhe Estimaatti Keskivirhe
δ2 Koemetsikkö 1143 505 929 401 1037 440 28,7 14,7
δ2e Jäännöshajonta 762 97 711 88 817 106 55,8 7,0
*dummy-muuttuja harventamattomalle puustolle peltomailla
4

Kuva 4. Koivikon ainespuutuotos 50 vuoden ikään mennessä harvennusohjelmittain ilman myöhäistä väljennystä. Harmaat pylväät kuvaavat potentiaalisen tuotoksen keskiarvoa ja pystyviivat sen keskihajontaa pelto- ja metsämailla. Merkintä ”‒” tarkoittaa mallilla 1 laskettua potentiaalisen ainepuutuotoksen estimaattia ilman laatuvähennystä metsä- ja peltomaiden keskiarvona, kun pituusboniteetti H50 oli aineiston keskiarvon mukaisesti 27,2 m. Katkoviivalla rajatut pylväät tarkoittavat vastaavaa laatuvähennetyn ainespuutuotoksen estimaattia (Malli 2), kun potentiaalista tuotosta pienennettiin ainespuuvähennysmallilla (Niemistö ja Hallikainen 2021). Eri kirjaimin a‒c merkittyjen käsittelyjen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05 mallissa 1).

5

Kuva 5. Koivikon vaneritukin tuotos pelto- ja metsämailla 50 vuoden ikään mennessä ilman myöhäisiä väljennyksiä. Harmaat pylväät kuvaavat potentiaalisen tukkituotoksen keskiarvoa ja pystyviivat sen keskihajontaa pelto- ja metsämailla. Merkintä ”‒” tarkoittaa mallilla 3 laskettua tukkikokoisen runkopuun tuotoksen estimaattia, kun pituusboniteetti H50 on aineiston keskiarvon mukaisesti 27,2 m. Katkoviivalla rajatut pylväät tarkoittavat vastaavasti mallilla 4 lasketun laatuvähennetyn vaneritukin tuotoksen estimaattia, kun käytettiin Niemistön ja Hallikaisen (2021) tukkivähennysmallia. Eri kirjaimin a‒c merkittyjen käsittelyjen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05 mallissa 3).

Taulukko 4. Viljelykoivikon harvennusohjelmien nettotulojen nykyarvoa 3 % korolla selittävien kovarianssianalyysien (Mixed linear model) tulokset (df = 117): NNA345pot ja NNA350pot on laskettu potentiaalisen puuntuotoksen perusteella 45 ja 50 vuoden kiertoajalla, NNA345väh ja NNA350väh on laskettu laatuvähennetyn puuntuotoksen perusteella 45 ja 50 vuoden kiertoajalla.
Malli ja selitettävä nettonykyarvo ensiharvennuksen ajankohtana, € ha–1
Malli 5 Malli 6 Malli 7 Malli 8
NNA345pot NNA350pot NNA345väh NNA350väh
R2 = 0,50 R2 = 0,56 R2 = 0,52 R2 = 0,54
F p-arvo F p-arvo F p-arvo F p-arvo
Kiinteät selittäjät
b0 Vakio 20,4 <0,001 5,9 0,017 4,7 0,032 4,0 0,047
b1 Harvennusohjelma 4,8 <0,001 6,7 <0,001 5,4 <0,001 14,1 <0,001
b2 Maaluokka 6,4 0,013 7,8 0,007 4,1 0,045 6,4 0,013
b3 Myöhäinen väljennys 3,4 0,038
b4 H50 81,8 <0,001 6,3 0,013 4,8 0,030 4,1 0,046
b5 H502 4,3 0,041 2,7 0,102 2,6 0,112
Maaluokka × H50 5,9 0,157 7,0 0,010 4,2 0,043 6,7 0,011
Kovariaatin kerroin H50metsä 426 1763 1021 1295
H50pelto 246 1543 1099 1099
H502 ‒25,1 905 ‒17,5
Satunnaisparametrit Estimaatti Keskivirhe Estimaatti Keskivirhe Estimaatti Keskivirhe Estimaatti Keskivirhe
δ2 Koemetsikkö 387 348 164 995 213 550 106 872 147 566 64 482 190 932 94 185
δ2e Jäännöshajonta 327 798 39 443 334 905 42 514 162 780 19 557 268 260 34 054
*dummy-muuttuja harventamattomalle puustolle peltomailla
6

Kuva 6. Koivikon ensiharvennusajankohtaan (ikä 20 v) 3 % korolla lasketut nettotulojen nykyarvot harvennusohjelmittain silloin, kun puusto kasvatettiin 50-vuotiaaksi ilman myöhäistä väljennystä ja kaikki vaneritukin dimensiot täyttävä runkopuu oletettiin vaneritukiksi ja kuitupuu laskettiin katkottavan vapaan pituisena 6 cm latvaläpimittaan saakka. Harmaat pylväät tarkoittavat aineiston keskiarvoa peltomailla ja metsämailla ja pystyviiva sen keskihajontaa. Merkintä ”–” tarkoittaa mallilla 6 laskettua nettotulojen nykyarvon estimaattia silloin, kun pituusboniteetti H50 on aineiston keskiarvon mukaisesti 27,2 m. Mallin mukaan eri kirjaimin a–b merkittyjen käsittelyjen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05 mallissa 6).

Kuva 7. Koivikon ensiharvennuksen ajankohtaan (ikä 20 v) 3 % korolla lasketut nettotulojen nykyarvot harvennusohjelmittain siinä tapauksessa, että puusto kasvatettiin 50-vuotiaaksi ilman myöhäistä väljennystä ja puutavaralajien tuotokseen tehtiin tukki- ja ainespuuvähennysmallien mukainen laatuvähennys (Niemistö ja Hallikainen 2021). Harmaat pylväät tarkoittavat aineiston keskiarvoa peltomailla ja metsämailla ja pystyviiva sen keskihajontaa. Merkintä ”–” tarkoittaa mallilla 8 laskettua estimaattia silloin, kun pituusboniteetti H50 on aineiston keskiarvon mukaisesti 27,2 m. Mallin mukaan eri kirjaimin a–c merkittyjen käsittelyjen ero oli tilastollisesti merkitsevä (p < 0,05 mallissa 8).

8

Kuva 8. Koivikon uudistamishetkeen korkotasoilla 2% (a), 3% (b) ja 5% (c) lasketut paljaan maan arvon estimaatit tuleville 45 ja 50 vuoden kiertoajoille harvennusohjelmittain metsä- ja peltomaiden keskiarvona aineiston keskimääräisellä pituusboniteetilla H50 = 27,2 m. Vaneritukin ja kuitupuun tuotokset laskettiin pelkästään runkojen dimensioiden perusteella (Potentiaalinen) tai niihin tehtiin Niemistön ja Hallikaisen (2021) mukaiset tukki- ja ainespuuvähennykset (= Laatuvähennetty).

9

Kuva 9. Koivikon ensiharvennuksen ajankohtaan (ikä 20 v) korkotasoilla 2% (a), 3% (b) ja 5% (c) lasketut nettotulojen nykyarvon ja paljaan maan arvon summan estimaatit harvennusohjelmittain metsä- ja peltomaiden keskiarvona aineiston keskimääräisellä pituusboniteetilla H50= 27,2 m. Puusto kasvatettiin vaihtoehtoisesti 45 ja 50 vuoden ikään. Vaneritukin ja kuitupuun tuotokset laskettiin pelkästään runkojen dimensioiden perusteella (Potentiaalinen) tai niihin tehtiin Niemistön ja Hallikaisen (2021) mukaiset tukki- ja ainespuuvähennykset (= Laatuvähennetty).