Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014

Päätoimittajalta

artikkeli 5881, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2014). Metsäntutkimus jatkuu vaikka Metsäntutkimuslaitos loppuu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5881. https://doi.org/10.14214/ma.5881
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5882, Tutkimusartikkeli
Petri Ronkainen, Seija Sirkiä, Jari Lindblad. (2014). Harvennusenergiapuun ja latvusmassan kosteuden määritys metsäkuljetuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5882. https://doi.org/10.14214/ma.5882
Original keywords: energiapuu; harvennuspuu; kosteusmittarit; kosteusmittaus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kuormainvaakamittauksessa metsäkuljetuksen yhteydessä punnittu energiapuun paino muunnetaan tilavuudeksi keskimääräisillä tuoretiheysluvuilla (kg/m–3). Metsäkuljetuksen yhteydessä tehtävä kosteuden määritys mahdollistaisi luotettavamman energiapuun tuoretiheysluvun määrittämisen.

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia energiapuuerien kosteuden määrityksen edellytyksiä raaka-aineominaisuuksien, ominaisuuksien luontaisen vaihtelun ja otannalla saavutettavissa olevan mittausepävarmuuden tason kannalta. Tutkimuksessa määritettiin harvennusenergiapuun ja latvusmassan kosteuden tasoa ja vaihtelua erilaisilla korjuukohteilla, näistä tavaralajeista otettavien sahanpurunäytteiden edustavuutta kosteuden määrityksen kannalta ja tapaustutkimuksena tutkittiin kosteusmittareiden mittaustarkkuutta.

Harvennusenergiapuulla sahanpurunäytteiden kosteuksien ja vertailuarvona käytettyjen kiekkonäytteiden kosteuksien ero oli tilastollisesti merkitsevä. Samoin latvusmassalla sahanpurunäytteiden ja vertailuarvona käytettyjen hakenäytteiden kosteuksien ero oli tilastollisesti merkitsevä. Erot olivat kuitenkin pieniä ja käytännön sovellusmahdollisuuksien kannalta sahanpurunäytteitä voidaan pitää edustavina.

Harvennusenergiapuulla ja latvusmassalla kosteuden luontainen vaihtelu energiapuuerän sisällä oli melko suurta. Energiapuuerien kosteuden määrityksessä suuri hajonta johtaa suuriin otosmääriin, jotta voidaan saavuttaa riittävä luotettavuus. Suurten otosmäärien vuoksi manuaalinen näytteenotto ei tule kysymykseen.

Kosteusmittareille laadituissa mittausmalleissa selittäjinä olivat puuaineen kuivatuoretiheys ja puulaji. Energiapuun kosteuden mittauksen kannalta kosteusmittareiden kyky tuottaa sahanpurunäytteillä toistuvia ja todenmukaisia mittaustuloksia on hyvällä tasolla.  

  • Ronkainen, Sähköposti: jari.lindblad@metla.fi (sähköposti)
  • Sirkiä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lindblad, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5809, Tutkimusartikkeli
Teijo Rytteri, Jani Lukkarinen. (2014). Puun energiakäytön yhteiskunnallinen ohjaus Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5809. https://doi.org/10.14214/ma.5809
Original keywords: puuenergia; kehystäminen; energiapolitiikka; kaskadikäyttö
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomessa ja EU:ssa on viime vuosina keskusteltu paljon puun energiakäytöstä. Sitä on toisaalta pyritty edistämään ja toisaalta rajoittamaan. Artikkelissa tarkastellaan poliittisten kysymysten kehystämisen näkökulmasta puun energiakäytöstä käytyä keskustelua 1900-luvun alkupuolelta tähän päivään. Artikkelissa asetetaan puun energiakäytön edistämisessä tapahtuneet muutokset historialliseen ja yhteiskunnalliseen kontekstiin sekä analysoidaan strategioita ja argumentteja, joilla puun energiakäyttöä on edistetty ja torjuttu. Artikkelin tuloksena puun energiakäytön historia jaotellaan aikakausiin, jolloin puun energiakäyttö on saanut erilaisen merkityksen eri yhteiskuntapolitiikan sektoreiden näkökulmasta.

  • Rytteri, Sähköposti: teijo.rytteri@uef.fi (sähköposti)
  • Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5808, Tutkimusartikkeli
Anna-Rosa Asikainen, Teppo Hujala, Mikko Kurttila. (2014). Maanomistajien näkemyksiä metsän­käsittelyn vaihtoehdoista ja metsä­ammatti­laisten palvelunkehittämis­näkökulmia – Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen tapaustutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5808. https://doi.org/10.14214/ma.5808
Original keywords: haastattelututkimukset; kyselytutkimukset; metsälaki; metsäpalvelut; palvelukeskeinen logiikka; palvelutarpeet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää uudistetun metsälain tilanteessa metsänomistajien kiinnostusta metsänkäsittelyn eri vaihtoehtoja kohtaan sekä metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöiden näkemyksiä metsänomistajien kysyntään vastaamisesta palveluntarjonnan keinoin. Aineisto kerättiin metsänomistajilta postikyselyllä ja metsäammattilaisilta ryhmähaastatteluilla Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen alueelta. Tarkastelun taustateoriana toimineessa palvelukeskeisessä logiikassa ulkoisen toimintaympäristön muutokseen suhtaudutaan mahdollisuutena kehittää kilpailukykyistä liiketoimintaa. Tulokset viittaavat metsänomistajapalveluiden kehittämismahdollisuuksiin, sillä kyselyyn vastanneista metsänomistajista yli puolet oli kiinnostunut vähintään kokeilemaan uuden metsälain tarjoamia käsittelymahdollisuuksia tai soveltamaan niitä osalla tilaansa. Metsäammattilaisten näkemykset olivat osin toisensuuntaisia: vaihtoehtoisiin käsittelymenetelmiin liittyi paitsi avointa suhtautumista myös epäilevää asennetta sekä osaamis- ja työkaluvajetta. Suhtautumis- ja näkemyserot luovat haasteita asiakaslähtöisten palvelujen tuottamiselle ja arvonluonnille, sillä metsänomistajille tarjottavilla palveluilla tulisi näkemyksiin vaikuttamisen sijaan tukea asiakkaan omien pyrkimysten toteutumista. Palvelukeskeisessä liiketoiminnassa asiakkaan motiivit ja tarpeet tunnistetaan ja yhteistä arvonluontia korostetaan liiketoimintastrategiana ja kilpailuetuna, mihin haastatelluilla metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilöillä vaikutti nykytilanteessa olevan varsin vähän keinoja.

  • Asikainen, Sähköposti: teppo.hujala@metla.fi (sähköposti)
  • Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6895, Tutkimusartikkeli
Henna Etula, Harri Antikainen. (2014). Reitinoptimoinnin hyödyllisyys metsävaratiedon keruun maastotyössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6895. https://doi.org/10.14214/ma.6895
Original keywords: metsäninventointi; reitinoptimointi; metsävaratieto; maastotyö; kustannuspinta
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Reitinoptimointi maastossa ei ole ollut laajasti tutkittu aihe. Metsäkeskuksen metsäninventointityöhön soveltuvaa reitinoptimointimenetelmää on kehitetty muutaman vuoden ajan. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli testata menetelmää ensimmäisen kerran todellisen maastotyön yhteydessä. Testauksessa selvitettiin reitinoptimointityökalun toimivuutta, reitinoptimoinnin vaikutusta työn tuottavuuteen ja kerättiin testaajien mielipiteitä menetelmän hyödyllisyydestä. Reitinoptimointimenetelmän periaatteet havaittiin toimiviksi. Kehitetyllä reitinoptimointityökalulla pystyttiin tuottamaan yleensä toimivia reittejä. Toisinaan reitit olivat kuitenkin epäloogisia. Reitinoptimoinnin merkityksestä työn tuottavuudelle ei pystytty tekemään luotettavia johtopäätöksiä. Testaajien mielipiteiden mukaan menetelmästä oli kuitenkin vähintään jonkin verran hyötyä enemmistölle testaajista. Reitinoptimointityökalu vaatii vielä jatkokehitystä, jotta siitä saataisiin tuotantokäyttöön soveltuva. Kehitystyön jälkeen menetelmän hyödyllisyyden voidaan arvioida edelleen kasvavan. Käytännön soveltamisessa työkalun tuottamia reittejä tulisi pitää apuvälineenä, joiden avulla ihminen voisi päättää lopullisen käyttämänsä reitin. Menetelmä on sovellettavissa myös muuhun maastossa liikkumiseen. Tällöin reitinlaskentaan vaikuttavat lähtötiedot on selvitettävä tapauskohtaisesti.

  • Etula, Sähköposti: henna.etula@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Antikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6650, Tutkimusartikkeli
Jaakko Hautanen, Paavo Ojanen. (2014). Eri kaasujen ja metsänhoitotöiden merkitys metsien kasvihuonekaasutaseessa: esimerkkinä Etelä- ja Keski-Pohjanmaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6650. https://doi.org/10.14214/ma.6650
Original keywords: metsänhoito; hiilidioksidi; metaani; typpioksiduuli
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä työssä tutkittiin hiilidioksidin (CO2), metaanin (CH4) ja typpioksiduulin (N2O) sekä maanmuokkauksen, lannoituksen ja hakkuutähteiden korjuun merkitystä metsien maaperän ja puuston tämänhetkisessä kasvihuonekaasutaseessa. Tase laskettiin Valtakunnan metsien 10. inventoinnin tulosten sekä hakkuu- ja metsänhoitotilastojen perusteella Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsäkeskusalueelle.

Maaperän ja puuston yhteenlaskettu kasvihuonekaasunielu oli 2600 Gg CO2-ekv./v. Ojitettujen soiden maaperä oli lähde 410 Gg CO2-ekv./v ja kivennäismaan maaperä nielu 80 Gg CO2-ekv./v. Kummallakin maalajilla kaikkien kolmen kaasun vaikutus taseeseen oli huomattava. Kasvavan puuston vaikutus oli kertaluokkaa suurempi, nielu 3000 Gg CO2/v.

Tutkitut metsänhoitotyöt kasvattivat nielua yhteensä 40 Gg CO2-ekv./v. Maanmuokkaus ja lannoitus synnyttivät kasvihuonekaasujen nielun: parantuneen puuston kasvun CO2-nielu oli moninkertainen verrattuna maaperän CO2- ja N2O-päästöön. Hakkuutähteiden korjuu aiheutti päästön.

Vaikka käytetyt menetelmät olivat karkeita, johtopäätös on selvä. Maaperän taseessa kaikki kolme kaasua on otettava huomioon, tai tulos voi olla hyvin harhainen. Samoin tutkituilla metsänhoitotöillä voi olla suuri merkitys. Hakkuiden ollessa vähäisiä kasvavan puuston suuri nielu kuitenkin korvasi moninkertaisesti maaperän päästöt.

  • Hautanen, Sähköposti: paavo.ojanen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Ojanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6652, Katsaus
Esa-Jussi Viitala, Jussi Leppänen. (2014). Yhteismetsien edistämisen perustelut, tutkimusnäyttö ja tilakoon merkitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6652. https://doi.org/10.14214/ma.6652
Original keywords: metsäpolitiikka; veropolitiikka; julkiset tuet; metsätalouden kannattavuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Metsäpolitiikassa on viime vuosina pyritty voimakkaasti edistämään yhteismetsien perustamista ja laajenemista. Tämän seurauksena yhteismetsien toiminnan sääntelyä on lievennetty olennaisesti ja yhteismetsille ja niiden osakkaille on kohdennettu erilaisia veroetuja vuodesta 2005 alkaen. Myös yhteismetsien kiinteistötoimituksiin on ohjattu julkista tukea.

Yhteismetsien osakkaille suunnatut veroedut ja julkiset tuet näyttäisivät syntyneen ilman tutkimuksiin pohjautuvaa näyttöä niiden yhteiskunnallisista vaikutuksista tai taloudellisesta tehokkuudesta. Tilanteessa, jossa yhteismetsien lukumäärä on nopeasti kaksinkertaistunut ja uusien yhteismetsien perustamisen taustasyyt ja toiminnan luonne ovat osin selvästi erilaisia kuin lähinnä isojakojen ja asutustoiminnan yhteydessä vuosikymmeniä sitten muodostetuilla yhteismetsillä, nojautuminen perinteisiin käsityksiin yhteismetsien toiminnasta ja niiden yhteiskunnallisesta merkityksestä voi johtaa harhaisiin painotuksiin ja viedä metsäpoliittisen huomion ja keskustelun sivupoluille.

  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
  • Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6651, Katsaus
Esa-Jussi Viitala, Jussi Leppänen. (2014). Yhteismetsien verotusaseman ja sääntelyn kehitys: lainsäädännön muutokset ja niiden ohjausvaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6651. https://doi.org/10.14214/ma.6651
Original keywords: metsäpolitiikka; tuloverolaki; veropolitiikka; yhteismetsälaki
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yhteismetsien perustamista ja laajenemista on pyritty edistämään kansallisessa metsäpolitiikassa viimeisen vuosikymmenen aikana monin eri tavoin. Erityisen merkittävään asemaan ovat nousseet yhteismetsille suunnatut erilaiset veroedut ja julkiset tuet.

Vuoden 2005 verouudistuksessa yhteismetsät jätettiin yhteisöverotuksen piiriin, minkä seurauksena niiden puunmyyntituloja ryhdyttiin verottamaan kaksi prosenttiyksikköä alemman verokannan mukaan kuin tavallisten yksityismetsänomistajien. Vuoden 2012 alusta yhteismetsien puunmyyntituloihin on sovellettu kiinteää 28 prosentin verokantaa, kun tavallisten yksityismetsänomistajien puunmyyntituloja verotetaan 2–4 prosenttiyksikköä korkeamman pääomatuloverokannan mukaan. Yhteismetsien osakkaiden veroetu tavallisiin yksityismetsänomistajiin nähden on siten säilynyt ja osin kasvanut edelleen.

Verotuksen neutraalisuuden ja yksityismetsänomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta puunmyyntitulojen verotuksen tulisi perustua samoihin periaatteisiin metsänomistusmuodosta riippumatta. Näistä periaatteista voidaan perustellusti poiketa, jos jollekin metsänomistusmuodolle suunnattujen veroetujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta on olemassa selvää tutkimuksellista näyttöä. Kun tällaista näyttöä ei ole olemassa, metsä- ja veropolitiikassa olisi perustellumpaa keskittyä kehittämään sellaisia kannusteita, jotka palkitsevat yksityistä metsänomistajaa aktiivisesta metsien käytöstä ja hoidosta omistusmuodosta riippumatta.

  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
  • Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 5810, Tiedonanto
Juha Siitonen, Antti Pouttu. (2014). Kirjanpainajatuhot Rörstrandin vanhojen metsien suojelualueella sekä ympäröivissä talousmetsissä Sipoossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5810. https://doi.org/10.14214/ma.5810
Original keywords: metsälaki; Ips typographus; kirjanpainaja; puuston kuolleisuus; seuraustuhot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida yhden esimerkkitapauksen avulla todennäköisyyttä sille, että suojelualueelta olisi levinnyt kirjanpainajan aiheuttamia tuhoja ympäröivään talousmetsään. Lisäksi tarkasteltiin tekijöitä, joiden perusteella leviämistodennäköisyyttä voidaan arvioida. Metsä­tuholaki sisältää säädöksiä maanomistajan korvausvelvollisuudesta tällaisissa tilanteissa. Rörstrandin suojelualueelle perustettiin systemaattinen ympyräkoealaverkko, jolta mitattiin neljän edellisen vuoden (2010–2013) aikana kuolleiden kuusten määrä, tuhonaiheuttajat ja kuolleisuuden ajoittuminen. Puuston kuolleisuuden ajoittumisen selvittämisessä pystyttiin lisäksi hyödyntämään alueelle aiemmin vuonna 2002 perustettua pysyvää 4 ha koealaa. Kirjanpainajatuhojen kehittymistä Rörstrandin alueella verrattiin 49 varttuneeseen kuusikkoon Uudenmaan alueella. Tulosten perusteella ei ole todennäköistä, että tuhot olisivat levinneet suojelualueelta naapurimetsään. Tuhot ovat alkaneet hellekesänä 2010 samaan aikaan monissa eri paikoissa Uudellamaalla vanhoissa kuusikoissa, ja tuhot ovat ajoittuneet samalla tavoin kuin Rörstrandin alueella. Rörstrandissa ei havaittu korkeaa kirjanpainajakantaa (runsaasti äskettäin pystyyn kuolleita kuusia) puustomittauksissa 2002 eikä 2008. Elävän puuston mittaukset 2009 ja 2013 osoittavat, että valtaosa kuusten kuolleisuudesta on sattunut välillä 2010–2013 eli samaan aikaan kuin ympäröivissä talousmetsissäkin alkaneet tuhot, ei ennen niitä. Tutkimuksessa kuvattuja menetelmiä voidaan käyttää kirjanpainajan tappamien kuusten kuolinajan määrittämisessä.

  • Siitonen, Sähköposti: juha.siitonen@metla.fi (sähköposti)
  • Pouttu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6896, Tiedonanto
Saija Kuusela, Mirja Rantala, Riikka Paloniemi. (2014). METSO luo yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6896. https://doi.org/10.14214/ma.6896
Original keywords: METSO-ohjelma; monimuotoisuus; metsänomistajat; ELY-keskukset; metsänhoitoyhdistykset; Suomen metsäkeskus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelma METSO edellyttää metsä- ja ympäristöalan toimijoiden yhteistyötä. Alueellisten ELY-keskusten ja Suomen metsäkeskuksen alueyksiköiden välinen yhteistyö on METSOn toteuttamisessa tiivistä ja pääosin sujuvaa. Metsäkeskusuudistus ja muutokset lainsäädännössä kuitenkin muuttavat vakiintuneita yhteistyösuhteita. Toimiva yhteistyö edellyttääkin jatkuvaa sopeutumista.

METSO-kohteiden välittäminen sekä viestintään ja koulutuksiin liittyvä yhteistyö nousevat esiin tärkeinä METSOn toteuttajien yhteistyön muotoina. Yhteistyöstä koituu monia hyötyjä, ja erilaisten asiantuntijuuksien kohtaaminen on usein enemmän kuin osiensa summa. METSOn monipuoliset hankkeet edistävät yhteistyötä ja luovat uusia kumppanuuksia.

Vaikka METSOn toteuttajien yhteistyö sujuu pääosin hyvin, on siinä myös kehitettävää. Sekä ELY- että metsäkeskustoimijat toivovat metsänhoitoyhdistyksiltä aktiivisempaa osallistumista METSOn toteutukseen. Metsäkeskuksen organisaatiouudistus ja kohteiden välitystoiminnan ohjautuminen ELYjen suuntaan luo asetelman, jossa metsänhoitoyhdistyksistä voi tulla entistä vahvemmin myös ELY-keskusten yhteistyökumppaneita. Metsänhoitoyhdistysten lisäksi yhteistyötä tulisi lisätä metsänomistajien sekä kuntien ja seurakuntien kanssa. Yhteinen METSOn toteuttaminen voi parhaimmillaan kehittää metsätaloutta ympäristöystävällisempään suuntaan myös METSOn toteutuksen ulkopuolella.

  • Kuusela, Sähköposti: saija.kuusela@ymparisto.fi (sähköposti)
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Paloniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5889, Tieteen tori
Tuula Larmola, Marja Tiirola, Sanna M. Leppänen, Anuliina Putkinen, Maija Aarva, Päivi Merilä, Hannu Fritze, Eeva-Stiina Tuittila. (2014). Metaanin hapettajat – suon hiilen ja typen kierron kaksoisagentit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5889. https://doi.org/10.14214/ma.5889
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Larmola, Sähköposti: tuula.larmola@gmail.com (sähköposti)
  • Tiirola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Putkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Aarva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Merilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Fritze, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6899, Tieteen tori
Timo Rouvinen. (2014). Kuvia metsästä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6899. https://doi.org/10.14214/ma.6899
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rouvinen, Sähköposti: timo.rouvinen@trestima.com (sähköposti)
artikkeli 6898, Tieteen tori
Sauli Valkonen, Zhuo Cheng. (2014). Metsäammattilaisten suhtautuminen metsän erirakenteiskasvatukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6898. https://doi.org/10.14214/ma.6898
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Valkonen, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi (sähköposti)
  • Cheng, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6897, Tieteen tori
Tuula Piri. (2014). Juurikääpä eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa – riskit ja torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6897. https://doi.org/10.14214/ma.6897
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Piri, Sähköposti: tuula.piri@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6654, Tieteen tori
Markku Oksanen. (2014). Ympäristöeettisiä mietteitä metsälain uudistuksesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6654. https://doi.org/10.14214/ma.6654
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Oksanen, Sähköposti: majuok@utu.fi (sähköposti)
artikkeli 6653, Tieteen tori
Teemu Harrinkari, Jaana Korhonen, Heikki Pajuoja. (2014). Kansainvälisen sääntelyn vaikutukset suomalaisen metsätalouden kilpailukykyyn. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6653. https://doi.org/10.14214/ma.6653
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Harrinkari, Sähköposti: teemu.harrinkari@metla.fi (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pajuoja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 5893, Tutkimusseloste
Karin Kolis, Juhana Hiironen, Esa Ärölä, Arvo Vitikainen. (2014). Kauppakohtaisten tekijöiden vaikutukset kantohintoihin Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5893. https://doi.org/10.14214/ma.5893
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kolis, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hiironen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ärölä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vitikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5814, Tutkimusseloste
Anna Lintunen. (2014). Puiden latvusarkkitehtuuri – joustava design. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5814. https://doi.org/10.14214/ma.5814
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lintunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5813, Tutkimusseloste
Anu Akujärvi, Ville Hallikainen, Mikko Hyppönen, Eero Mattila, Kari Mikkola, Pasi Rautio. (2014). Poron laidunnuksen ja metsätalouden vaikutukset maajäkäliin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5813. https://doi.org/10.14214/ma.5813
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Akujärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mattila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rautio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5812, Tutkimusseloste
Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Pasi Rautio, Juhani Niemelä. (2014). Pintakasvillisuuden vaikutus männyn luontaiseen uudistamiseen Koillis-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5812. https://doi.org/10.14214/ma.5812
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rautio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5811, Tutkimusseloste
Ilari Lehtonen, Petri Hoppula, Pentti Pirinen, Hilppa Gregow. (2014). Tykkylumen alueellinen esiintyminen Suomessa kahden laskentamenetelmän perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 3 artikkeli 5811. https://doi.org/10.14214/ma.5811
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lehtonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hoppula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pirinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Gregow, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6907, Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Juho Pitkänen, Andras Balazs, Kari T. Korhonen, Pekka Hyvönen, Eero Muinonen. (2014). VMI-koealojen käyttö laser- ja ilmakuvaperusteisessa puustotulkinnassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6907. https://doi.org/10.14214/ma.6907
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Balazs, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyvönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Muinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6906, Tutkimusseloste
Sakari Tuominen, Reija Haapanen. (2014). Metsäbiomassan estimointi optimoidulla laserkeilaus- ja ilmakuva-aineistolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6906. https://doi.org/10.14214/ma.6906
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Haapanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6905, Tutkimusseloste
Karri Uotila, Timo Saksa, Juho Rantala, Nuutti Kiljunen. (2014). Taimikonhoidon työajanmenekkimallit raivaussahatyön kustannusten ennakkoarviointiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6905. https://doi.org/10.14214/ma.6905
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kiljunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6904, Tutkimusseloste
Anna Saarsalmi, Pekka Tamminen, Mikko Kukkola. (2014). Pitkäaikaisen lannoituksen vaikutus maan ominaisuuksiin männiköissä ja kuusikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6904. https://doi.org/10.14214/ma.6904
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Tamminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kukkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6903, Tutkimusseloste
Juha Heiskanen, Timo Saksa, Jaana Luoranen. (2014). Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen paakkutaimien istutuksen jälkeiseen menestymiseen roustealttiilla moreenimaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6903. https://doi.org/10.14214/ma.6903
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Heiskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6658, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Lauri Mehtätalo. (2014). Weibull-jakauman parametrin palautus vai ennustaminen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6658. https://doi.org/10.14214/ma.6658
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6657, Tutkimusseloste
Kalle Karttunen, Tapio Ranta. (2014). Metsähakkeen intermodaalisen toimitusketjun kustannustehokkuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6657. https://doi.org/10.14214/ma.6657
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Karttunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6656, Tutkimusseloste
Atte Komonen, Panu Halme, Mari Jäntti, Tuuli Koskela, Janne S. Kotiaho, Tero Toivanen. (2014). Kääpien kannalta ennallistamalla tuotettu lahopuu ei täysin vastaa luontaista lahopuuta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6656. https://doi.org/10.14214/ma.6656
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Komonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Halme, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jäntti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koskela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kotiaho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Toivanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 5892, Kirjallisuutta
Tuija Sievänen. (2014). Metsään mieleni tekevi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5892. https://doi.org/10.14214/ma.5892
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Sievänen, Sähköposti: tuija.sievanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5891, Kirjallisuutta
Antti Pouttu. (2014). Hyppivät ja hohtavat metsäympäristössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5891. https://doi.org/10.14214/ma.5891
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Pouttu, Sähköposti: antti.pouttu@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5890, Kirjallisuutta
Arto Rummukainen. (2014). Satavuotias moottorisaha. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5890. https://doi.org/10.14214/ma.5890
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rummukainen, Sähköposti: arto.rummukainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6902, Kirjallisuutta
Pekka Ollonqvist. (2014). Valtakunnan metsien inventointi metsäpolitiikan taustavalmistelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6902. https://doi.org/10.14214/ma.6902
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ollonqvist, Sähköposti: pekka.ollonqvist@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6901, Kirjallisuutta
Esa-Jussi Viitala. (2014). Sentin yhtiöstä puhtaalle pöydälle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6901. https://doi.org/10.14214/ma.6901
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6655, Kirjallisuutta
Sannakaisa Velmala. (2014). Sienten kiehtovaa biologiaa yleistajuisesti – ja suomen kielellä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6655. https://doi.org/10.14214/ma.6655
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Velmala, Sähköposti: sannakajsa.velmala@metla.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 6900, Puheenvuoro
Esa-Jussi Viitala. (2014). Metsäteollisuuden miljardit ja megatrendit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli 6900. https://doi.org/10.14214/ma.6900
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Yksityiskohtainen metsävaratieto

artikkeli 5888, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Topi Tanhuanpää, Ville Kankare, Mikko Vastaranta, Ninni Saarinen, Markus Holopainen, Juha Raisio, Tommi Sulander, Juha Hyyppä, Hannu Hyyppä. (2014). 3D-tiedosta lisäarvoa kaupunkien vihersuunnitteluun sekä katu- ja puistopuiden hoitoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5888. https://doi.org/10.14214/ma.5888
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Tanhuanpää, Sähköposti: topi.tanhuanpaa@helsinki.fi (sähköposti)
  • Kankare, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Raisio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sulander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5887, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Jari Vauhkonen. (2014). Laserkeilauksen aineistoista kaikki irti uusilla algoritmeilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5887. https://doi.org/10.14214/ma.5887
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Vauhkonen, Sähköposti: jari.vauhkonen@uef.fi (sähköposti)
artikkeli 5886, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Aarne Hovi, Ilkka Korpela. (2014). Aaltomuoto – avain laserkeilainhavaintojen syvällisempään ymmärrykseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5886. https://doi.org/10.14214/ma.5886
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hovi, Sähköposti: aarne.hovi@helsinki.fi (sähköposti)
  • Korpela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5885, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Teppo Hujala, Juha Inkilä. (2014). Metsävaratiedon vaikuttava hyödyntäminen – lunastuvatko lupaukset? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5885. https://doi.org/10.14214/ma.5885
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hujala, Sähköposti: teppo.hujala@metla.fi (sähköposti)
  • Inkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5884, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Jarmo Hämäläinen, Markus Holopainen, Jari Hynynen, Jorma Jyrkilä, Pekka T. Rajala, Risto Ritala, Tapio Räsänen, Arto Visala. (2014). Perusteita seuraavan sukupolven metsävarajärjestelmälle – Forest Big Data -hanke. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5884. https://doi.org/10.14214/ma.5884
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hämäläinen, Sähköposti: jarmo.hamalainen@metsateho.fi (sähköposti)
  • Holopainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jyrkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rajala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ritala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Räsänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Visala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5883, Tieteen tori|Yksityiskohtainen metsävaratieto
Markus Holopainen, Mikko Vastaranta, Juha Hyyppä. (2014). Yksityiskohtaisen metsävaratiedon tuottaminen – kohti täsmämetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 4 artikkeli 5883. https://doi.org/10.14214/ma.5883
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Holopainen, Sähköposti: markus.holopainen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Vastaranta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyyppä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit