Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Karoliina Rimhanen (email), Satu Määttänen, Eshetu Yirdaw

Puustoinen maatalous -termi kuvaa ymmärrettävästi tuotantojärjestelmää

Rimhanen K., Määttänen S., Yirdaw E. (2020). Puustoinen maatalous -termi kuvaa ymmärrettävästi tuotantojärjestelmää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10435. https://doi.org/10.14214/ma.10435

Tekijät
  • Rimhanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0003-2018-5703 Sähköposti karoliina.rimhanen@luke.fi (sähköposti)
  • Määttänen, Helsingin yliopisto, Maataloustieteiden osasto, Helsinki Sähköposti satu.maattanen@helsinki.fi
  • Yirdaw, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti eshetu.yirdaw@helsinki.fi

Vastaanotettu 28.8.2020 Hyväksytty 1.9.2020 Julkaistu 2.9.2020

Katselukerrat 460

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10435 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10435

Iloitsemme huomiosta ja alkaneesta keskustelusta, jonka artikkelimme on herättänyt. Artikkelin ja sanaston tarkoitus olikin toimia suomenkielisen termistön kehityksen lähtökohtana, eikä lopullisena totuutena. Herännyt keskustelu korostaa, kuinka tärkeää suomenkielisen sanaston kehittäminen on.

Ehdottamamme termi “puustoinen maatalous” englanninkielisen “agroforestry”-termin suomennoksena on herättänyt keskustelua ja kritiikkiä. Emeritusprofessori Olavi Luukkanen arvostelee puheenvuorossaan “puustoinen maatalous” -termiä kielenkäytön sujuvuuden, mielikuvien ja aikaisemman terminologian pohjalta. Toimitussihteeri Pekka Nygren korostaa puheenvuorossaan termin kielellisen toimivuuden haasteita.

Haluamme vastata saamaamme kritiikkiin avaamalla tarkemmin termin “puustoinen maatalous” valintaa sekä puolustaa termin käyttöä.

Mielestämme on perusteltua sanoa, että termi “peltometsäviljely” on jossain määrin vakiintunut, mutta korostamme, että yhtä vakiintunutta termiä ei suomen kielessä ole olemassa. Internetin hakukoneet antavat useita vaihtoehtoja “agroforestry”-termin suomenkieliseksi vastineeksi. Näistä yleisimpiä ovat “peltometsäviljely”, “peltometsätalous” ja “agrometsätalous”. Kyseiset termit ovat löydettävissä Euroopan unionin ja maa- ja metsätalousministeriön julkaisuista. Erikoisalojen sanastojen TEPA-termipankista on löydettävissä hakusanalle “agroforestry” termit: “lyhytkiertoviljely”, “kiertokaskiviljelys”, “peltometsätalous”, “peltometsäviljely” ja “peltometsäviljelyjärjestelmä”. Useiden vaihtoehtoisten ja osittain vakiintuneiden termien ei pitäisi olla este termin kehittämiselle ja uudistamiselle, jos sille katsotaan olevan tarvetta. Tuotantojärjestelmien kehittyessä myös sanasto kehittyy.

Kuten Luukkanen otsikossaan väittää, emme ole hylänneet “peltometsäviljely”-termiä vaan ehdotamme sen käyttöä englanninkielisen “agrisilviculture”-termin suomenkielisenä käännöksenä, jota se mielestämme paremmin vastaa. Merkittävin argumenttimme yleiskäsitteenä käytettävän “peltometsäviljely”-termin uudistamistarpeelle on sen heikko kuvaavuus.

Valitsimme “puustoinen maatalous” -termin sen kuvailevuuden perusteella. “Puustoinen” on itsenäisesti ymmärrettävä termi, joka yhdistettynä “maatalous”-termiin kuvaa hyvin, minkälaisesta järjestelmästä on kysymys. Kuten Nygren toteaa: “Yhdyssanan loppuosan tulisi olla tärkein ja alkuosan määritellä sitä”. Keskusteluissa alan ulkopuolisten ihmisten kanssa, “puustoinen maatalous” -termi ymmärrettiin maatalouden tuotantojärjestelmäksi, joka sisältää puuvartisia kasveja. “Peltometsäviljely”-termi taasen ei luonut selkeää mielikuvaa, onko kyseessä maa- vai metsätalouden järjestelmä. “Peltometsäviljely”-termi ei myöskään sisällytä kotieläimiä, jotka usein ovat tuotantojärjestelmän keskeinen osa. Englannin kielessä sanan alkuosa “agro” viittaa maatalouteen, johon viljelyn lisäksi sisältyvät kotieläimet.

FAO:n mukaan “agroforestry”-järjestelmät eivät sisälly metsän määritelmään. Tämän vuoksi on tärkeää, että suomenkielinen vastine termille “agroforestry” ei sisällä sanaa “metsä”. Englanninkielinen termi “agroforestry” on ongelmallinen, koska siinä yhdyssanan jälkimmäinen sana kuvaa metsätaloutta, vaikka kyseessä on maatalouden tuotantojärjestelmä. Parempi, kuvaavampi englanninkielinen termi olisikin “woody agriculture”.

Luukkasen ja Nygrenin mukaan termin tulisi muodostua yhdestä yhdyssanamuotoisesta sanasta, sillä se helpottaisi termin taivutusta ja käyttöä. Olemme samaa mieltä, mutta mielestämme perustelu ei saisi ajaa kuvaavuuden vaatimuksen edelle. Pohdimme erilaisia yhdyssanavaihtoehtoja, kuten “puustomaatalous”, “metsämaatalous” ja “puumaatalous”, mutta niidenkin heikkous on, etteivät ne eivät kuvaa, minkälaisesta järjestelmästä on kysymys.

Attribuutti “puustoinen” eri substantiivien yhteydessä on jo käytössä. Maaseudun Tulevaisuus on käyttänyt “puustoinen”-termiä otsikossaan: “Puustoinen laidun pienentää karjan hiilijalanjälkeä”. Tapion ja maa- ja metsätalousministeriön julkaisussa “Puustoiset perinneympäristöt” metsätalouden perinneympäristöjä kutsutaan “puustoisiksi perinnebiotoopeiksi”. Helsingin kaupungin raportissa “Metsä- ja puustoinen verkosto – Opas verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa” käytetään termejä “puustoiset alueet” ja “puustoiset verkostot”.

Luukkasen mukaan “puustoinen maatalous” on terminä arkisen mitäänsanomaton ja johtaa ajatukset perhemetsätalouteen. Mielikuvan muodostuminen on henkilökohtainen kokemus, jonka yksilö luo muistinvaraisesti kokemuksiensa ja tottumuksien perusteella. Tottumus tiettyyn termiin vahvistuu toistojen kautta. Mielestämme termin “puustoinen maatalous” arkisuus ei ole haitta, vaan päinvastoin koemme sen parantavan ymmärrettävyyttä ja käytettävyyttä. Yhteyttä perhemetsätalouteen emme ymmärrä, sehän viittaa metsän omistajuuteen.

Onko “peltometsäviljely”-termi iskevä ja helppokäyttöinen, kuten Luukkanen korostaa? Mielestämme “peltometsäviljely”-termin ontuva kuvaavuus ja harhaanjohtavuus hankaloittaa aiheesta viestimistä.

Jatkakaamme keskustelua. Tämä lisää tietoisuutta tärkeästä tuotantojärjestelmästä, jonka paikallisilla sovelluksilla voidaan parantaa ruoka- ja energiaturvaa globaalisti, hillitä ilmastonmuutosta ja parantaa maatalouden resilienssiä tulevaisuudessa.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset