Jarkko Hantula (email)

Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020

Hantula J. (2020). Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli id 10476. https://doi.org/10.14214/ma.10476

Tekijät

Vastaanotettu 12.11.2020 Hyväksytty 6.12.2020 Julkaistu 22.12.2020

Katselukerrat 917

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10476 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi full-model-article10476
   

YK julisti kansainvälisen kasvinterveyden teemavuoden Suomen aloitteesta, koska juuri nyt on hyvä aika kiinnittää erityishuomio kasvinterveyden moniin merkityksiin sekä erityisesti niihin ongelmiin, jotka seuraavat sen laiminlyönnistä. Eli on aika välittää tietoa siitä, mitä tapahtuu, ellemme seuraa aktiivisesti kasvinterveystilanteen kehitystä ja kerro kaikille maailman ihmisille, mitä sen heikkeneminen merkitsisi metsien, maatalouden ja puutarhaviljelmien kannalta. Teemavuoden tarkoituksena on myös lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, kuinka paljon kasvinterveys vaikuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin sekä tukea toimia, joilla voidaan vähentää ennakoidusta ilmastonmuutoksesta hyötyvien tuhonaiheuttajien leviämistä. Tämän huolen vakavuutta alleviivaavat tutkimukset vierasperäisten tuholaisten ja taudinaiheuttajien kiihtyvästä leviämisestä.

Kasvinterveyden teemavuoden avulla pyritään lisäämään tietoisuutta tuhonaiheuttajien aiheuttamista riskeistä yhteisöjen toimeentulolle, koska vain ongelmasta perillä olevat ihmiset voivat tunnistaa tauteja ja tuholaisia sekä reagoida niiden ilmaantumiseen nopeasti ja oikealla tavalla. Ilman tätä tietoa tuhojen vaikutus ihmisten toimeentulolle kasvaa tarpeettoman suureksi ja YK:n tavoittelema köyhyyden poistaminen maailmasta vaikeutuu.

Varsinaisen köyhyyden poistamisen lisäksi kasvinterveydestä huolehtiminen antaa ihmisille kelvollista työtä ja tuottaa taloudellista kasvua vähentämällä kasvi- ja metsätuhoja. Esimerkiksi USA:n saarnenjalosoukkoepidemian (Agrilus planipennis Fairmaire) on arvioitu aiheuttavan kaupungeille ja kunnille yhteensä noin 10 miljardin euron kustannukset. Tässä on oleellista ymmärtää, etteivät nämä kustannukset sisälly tuhonaiheuttajia levittävien kansainvälisen kaupan tuotteiden hintoihin, eikä markkinatalouden ”näkymätön käsi” siten tue metsien terveyttä. Kaupan mekanismien sijaan tuhonaiheuttajia vastaan suojautumisesta on siis päätettävä erikseen, jotta voidaan välttää epäonnistumiset kasvinsuojelussa ja metsien tuholaisten ja patogeenien leviämisen estämisessä. Tässä suhteessa hyvän esimerkin tarjoaa ISPM 15 -nimellä tunnetun kansainvälisen puutavaran käsittelyä koskevan säädöksen käyttöönotto. Säädöksen mukainen menettely on pienentänyt oleellisesti puutavaran mukana kulkeutuvien tuhonaiheuttajien globaalia leviämistä vuoden 2002 jälkeen.

Kansainvälisen kasvinterveysvuoden yhtenä tarkoituksena on edistää kuluttajien vastuullisuutta. Tässä suhteessa on syytä kiinnittää erityistä huomiota elävien kasvien ja kasvituotteiden kansainväliseen kuljettamiseen, koska juuri ne ovat tuhonaiheuttajien pääasiallisia leviämiskeinoja. Tämän osoittavat lukemattomat esimerkit kastajansurmasta (Cryphonectria parasitica (Murrill) Barr) ja valkomännyn tervasrososta (Cronartium ribicola J.C. Fisch) aina saarnensurmaan (Hymenoscyphus fraxineus T. Kowalski), mäntyankeroiseen (Bursaphelencus xylophilus (Steiner & Bührer) Nickle) ja aasianrunkojäärään (Anoplophora glabripennis Motschulsky). Siksi vastuullinen matkailija ei koskaan tuo tuliaiskasveja tai muutakaan riskejä sisältävää kasvimateriaalia EU:n ulkopuolelta, eikä edes sisämarkkinoilta tarkastamattomia kasvintaimia.

Globaali lämpeneminen luo suotuisia olosuhteita metsätuholaisille ja -patogeeneille sekä lisää abioottisia tuhoja, kuten viimeaikaiset metsäkatastrofit Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa ovat osoittaneet. Näistä ensimmäinen on maailman suurin hyönteistuho, ja jälkimmäisenkin merkitys puumarkkinoille on arvioitu jopa suuremmaksi kuin COVID-19-pandemian merkitys. Myös monien vähemmän dramaattisten tuhojen – kuten juurikäävän pelkästään Euroopassa vuosittain aiheuttamien noin 1,2 miljardin euron tappioiden – voidaan odottaa kasvavan. Siksi kasvinterveyden teemavuoden yhtenä tavoitteena on ilmastotoimien kasvinterveysvaikutusten merkityksen eli biotalouden toimintaedellytysten turvaamisen esilletuominen.

Metsien merkitys on keskeinen myös biodiversiteetin ja ihmisten hyvinvoinnin kannalta. Esimerkiksi pölyttäjähyönteisten kantojen koko vaikuttaa suoraan maatalouden tuotantomääriin. Tämä johtuu siitä, että osa pölyttäjistä tarvitsee menestyäkseen metsiä, joten niiden terveyden ja monimuotoisuuden suojelu ovat keskeisiä tekijöitä turvattaessa ihmisten ruokahuoltoa ja siten elämisen edellytyksiä. Tästä syystä teemavuoden yhtenä tavoitteena on lisätä ihmisten tietoisuutta erityisesti metsien tuhonaiheuttajista ja metsien biodiversiteetin tärkeydestä.

Kaiken kaikkiaan metsien pitäminen kukoistavina ja terveinä kannattaa, sillä niihin sisältyvä vaiva ja kustannukset saadaan takaisin taloudellisina, sosiaalisina ja kulttuurisina hyötyinä, ja samalla voidaan tukea lukemattomien muiden eliöiden elämää. Tähän tavoitteeseen päästään vain lisäämällä ihmisten tietoisuutta metsätuholaisista ja -taudeista. Sitä kautta voidaan tuottaa kaikkialle maailmaan valmiuksia niiden leviämisen ja menestymisen ehkäisemiseksi – ja juuri siksi Suomi ja YK ovat halunneet kasvinterveydelle kansainvälisen teemavuoden, johon sisältyy oleellisena osana metsien hyvinvointi.

Kirjallisuutta

Hantula J., Müller M.M., Uusivuori J. (2014). International plant trade associated risks: laissez-faire or novel solutions. Environmental Science & Policy 37: 158–160. https://doi.org/10.1016/j.envsci.2013.09.011.

Kaihlanen J. (2020). Euroopan halpa tuhopuu heikentää suomalaisten sahojen kilpailuasemaa – ylitarjonta tuhoalueiden puumarkkinoilla jatkunee vielä vuosia, PTT ennustaa. Maaseudun tulevaisuus 6.10.2020. https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1208622.

Kovacs K.F., Haight R.G., McCullough D.G., Mercader R.J., Siegert N.W., Liebhold A.M. (2010). Cost of potential emerald ash borer damage in U.S. communities, 2009–2019. Ecological Economics 69(3): 569–578. https://doi.org/10.1016/j.ecolecon.2009.09.004.

Roques A., Rabitsch W., Rasplus J.Y., Lopez-Vamonde C., Nentwig W., Kenis M. (2009). Alien terrestrial invertebrates of Europe. Julkaisussa: Drake J.A. (toim.). Handbook of alien species in Europe, DAISIE. Invading nature, series in invasion ecology vol. 3. Springer, Berliini, Saksa. s. 63–79. https://doi.org/10.1007/978-1-4020-8280-1_5.

Santini A., Ghelardini L., De Pace C., Desprez-Loustau M.L., Capretti P., Chandelier A., Cech T., Chira D., Diamandis S., Gaitnieks T., Hantula J., Holdenrieder O., Jankovsky L, Jung T., Jurc D., Kirisits T., Kunca A., Lygis V., Malecka M., Marcais B., Schmitz. S, Schumacher J., Solheim H., Solla A., Szabò I., Tsopelas P., Vannini A., Vettraino A.M., Woodward S., Webber J., Stenlid J. (2013). Biogeographic patterns and determinants of invasion by alien forest pathogenic fungi in Europe. New Phytologist 197(1): 238–250. https://doi.org/10.1111/j.1469-8137.2012.04364.x.


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset