Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tuula Nuutinen (email), Hannu Hirvelä

Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2001–2030 Kainuun metsäkeskuksen alueella

Nuutinen T., Hirvelä H. Valtakunnan metsien 9. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot vuosille 2001–2030 Kainuun metsäkeskuksen alueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2B artikkeli 5788. https://doi.org/10.14214/ma.5788

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Kainuun metsäkeskuksen alueen hakkuumahdollisuudet vuosille 2001–2030. Hakkuulaskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelmissa käytettiin valtakunnan metsien 9. inventoinnin (VMI9) koeala- ja puutiedoista muodostettua laskelma-aineistoa.

Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion metsänkäsittelysuositusten perusteella hakkuukypsää ja hakkuukypsäksi tulevaa puuta riittäisi hakattavaksi inventointia seuraavalla kymmenvuotiskaudella 4,4 miljoonaa kuutiometriä vuodessa eli 1,7-kertaisesti vuosina 1996–2000 keskimäärin toteutuneisiin hakkuisiin verrattuna (noin 2,6 miljoonaa kuutiometriä käyttöpuuta vuodessa). Jos hakkuumahto hyödynnettäisiin kokonaan, puuvaranto puuntuotantoon käytettävissä olevalla metsä- ja kitumaalla suurenisi lähivuosikymmeninä, mutta hakkuumahto vähenisi toisella kymmenvuotiskaudella 3,1 miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Jos hakkuita halutaan nykyisestään lisätä hakkuumahdollisuuksien vähentymättä tulevaisuudessa, osa nyt hakattavissa olevasta puustosta on säästettävä tuleville vuosikymmenille. Suurimman jatkuvasti hakattavissa olevan vuosittaisen käyttöpuumäärän arvio laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa neljän prosentin korkokannalla siten, että kokonaishakkuukertymät ja nettotulot olivat aina vähintään edellisen kymmenvuotiskauden tasolla, tukkipuukertymät pysyivät koko laskelma-ajan vähintään ensimmäisen kymmenvuotiskauden tasolla ja puuston tuottoarvo neljän prosentin korkokannalla laskettuna oli laskelma-ajan lopussa vähintään laskelman alkuhetken tasolla. Arvio on ensimmäisellä kymmenvuotiskaudella 3,2 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Metsä- ja kitumaasta on tiukasti suojeltu noin kuusi prosenttia ja rajoitetussa käytössä noin seitsemän prosenttia. Suojelu ja käytön rajoitukset supistavat ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahtoa 1,2 miljoonaa kuutiometriä ja kestäviä hakkuumahdollisuuksia 0,6 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.

Esitetyt hakkuumahdollisuusarviot eivät ole puun tarjonnan eivätkä todennäköisesti toteutuvan tulevaisuuden ennusteita. Käytännössä puunostajat ja metsänomistajat ratkaisevat, miten metsiä hakataan ja hoidetaan.

Avainsanat
hakkuumahdollisuusarvio; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; valtakunnan metsien 9. inventointi; Kainuun metsäkeskus

Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 5209

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5788 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Harstela P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6283 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koskela L., Nummi T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5990 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hellström E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., Leskinen P. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6772 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manner J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasanen M., Heikkinen H. I. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5847 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyttinen P., Hellström E. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6371 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palmroth S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5768 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., Derome J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5784 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6808 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silfverberg K., Issakainen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5818 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari P., Högmander P. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6885 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jalkanen R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6674 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matila A., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 5997 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6435 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valkonen S., Ruuska J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5821 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6879 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6728 (poista) | Muokkaa kommenttia
Toivonen R., Toppinen A. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6237 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schelhaas M.-J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6431 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset