Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pekka Tamminen (email)

Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä

Tamminen P. Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa männikössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli 6571. https://doi.org/10.14214/ma.6571

Tiivistelmä

Tuhka- ja typpilannoituksen vaikutuksia tutkittiin kahdessa Salpauselälle perustetussa männyntaimikossa Valkealassa. Tuhkalannoituksena annettiin kuusen kuorituhkaa 3 000 kg/ha ja typpilannoituksena 150 kg typpeä oulunsalpietarina (kalsiumammoniumnitraatti). Varttuneessa, pitkään punalatikkatuhoista kärsineessä taimikossa terveiden mäntyjen osuus kasvoi seuranta-aikana käsittelystä riippumatta. Typpilannoitus lisäsi mäntyjen pituuskasvua melko vähän ja vain kolmena vuonna.

Nuoressa taimikossa eivät yksittäiset käsittelyt vaikuttaneet taimien kuntojakaumaan, mutta lievästi sairaita taimia oli keskimäärin vähemmän tuhkaa tai/ja typpeä saaneilla koealoilla (n = 6) kuin käsittelemättömillä tai insektisidillä käsitellyillä koealoilla (n = 4). Typpilannoitus lisäsi pituuskasvua nuoressa taimikossa viiden vuoden ajan. Typpilannoitus ei lisännyt selvästi sairaiden taimien pituuskasvua vanhassa eikä nuoressa taimikossa. Tuhkalannoitus näytti hiukan lisänneen mäntyjen pituuskasvua erityisesti nuoressa taimikossa.

Typpilannoitus ei vaikuttanut maa-analyysitunnuksiin, mutta sen sijaan tuhkalannoitus vaikutti humuskerroksen ominaisuuksiin. Tuhkalannoitus nosti erityisesti humuskerroksen boorin, kalsiumin, magnesiumin, mangaanin, fosforin ja sinkin kokonaispitoisuuksia ja ammoniumasetaatilla uuttuvia kalsium-, magnesium- ja mangaanipitoisuuksia. Humuskerroksen pH nousi keskimäärin 3,8:sta 5,3:een. Tuhkalannoitus nosti myös kivennäismaan vaihtuvan kalsiumin ja magnesiumin pitoisuuksia ja pH:ta keskimäärin 4,6:sta 4,8:aan.

Typpi- ja tuhkalannoitusta voi kokeiden perusteella suositella mieluummin nuoren ja terveen tai enintään lievästi punalatikan vaivaaman männyntaimikon hoitoon kuin varttuneen, pahoin vaurioituneen taimikon elvyttämiseen.

Avainsanat
mänty; pituuskasvu; lannoitus; Aradus cinnamomeus; punalatikka; ravinteisuus

Tekijä
  • Tamminen, Sähköposti pekka.tamminen@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4902

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6571 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Harstela P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6283 (poista) | Muokkaa kommenttia
Koskela L., Nummi T. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5990 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hellström E., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929 (poista) | Muokkaa kommenttia
Haara A., Leskinen P. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6772 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manner J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kasanen M., Heikkinen H. I. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5847 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hyttinen P., Hellström E. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 1 artikkeli 6371 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palmroth S., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5768 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., Derome J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 3 artikkeli 5784 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6808 (poista) | Muokkaa kommenttia
Silfverberg K., Issakainen J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5818 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saari P., Högmander P. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6885 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jalkanen R., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6674 (poista) | Muokkaa kommenttia
Matila A., Kubin E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 5997 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6435 (poista) | Muokkaa kommenttia
Valkonen S., Ruuska J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1 artikkeli 5821 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6879 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6728 (poista) | Muokkaa kommenttia
Toivonen R., Toppinen A. (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6237 (poista) | Muokkaa kommenttia
Schelhaas M.-J., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 1 artikkeli 6431 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Hirvelä H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5788 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6449 (poista) | Muokkaa kommenttia
Päivänen J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 4 artikkeli 6168 (poista) | Muokkaa kommenttia
Paloniemi R., Pihlajamäki M. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6926 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tamminen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6571 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset