Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email)

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Saksa T. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

Avainsanat
kuusi; paakkutaimi; tukkimiehentäi; sekamalli; muokkausjälki

Tekijä
  • Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 30.6.2011

Katselukerrat 4675

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6634 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6740 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heräjärvi H., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6776 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kurttila M., Leskinen P. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6759 (poista) | Muokkaa kommenttia
Luostarinen K., Huotari N. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6773 (poista) | Muokkaa kommenttia
Palander T., Toivonen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6278 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kinnunen K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4 artikkeli 6271 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laurila J., Tasanen T. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6939 (poista) | Muokkaa kommenttia
Laturi J., Mikkola J. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6399 (poista) | Muokkaa kommenttia
Timonen S., Pennanen T. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6839 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viherä-Aarnio A., Velling P. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5841 (poista) | Muokkaa kommenttia
Heliövaara K., (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6745 (poista) | Muokkaa kommenttia
Juntunen M.-L., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 2 artikkeli 6882 (poista) | Muokkaa kommenttia
Korpilahti E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6255 (poista) | Muokkaa kommenttia
Yli-Kojola H., Nevalainen S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5735 (poista) | Muokkaa kommenttia
Leskinen L. A., Nurminen H. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5832 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hynynen J., Ojansuu R. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6037 (poista) | Muokkaa kommenttia
Turtiainen M., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6934 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset