Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email)

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Saksa T. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

Avainsanat
kuusi; paakkutaimi; tukkimiehentäi; sekamalli; muokkausjälki

Tekijä
  • Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 30.6.2011

Katselukerrat 3134

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6634 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Laiho R., Tuominen S. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5957 (poista) | Muokkaa kommenttia
Manner J., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5963 (poista) | Muokkaa kommenttia
Peltola T., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6031 (poista) | Muokkaa kommenttia
Tahvonen O., (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6038 (poista) | Muokkaa kommenttia
Siipilehto J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6077 (poista) | Muokkaa kommenttia
Rantala J., Rikala R. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6108 (poista) | Muokkaa kommenttia
Malaty R., Toppinen A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6139 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hänninen H., Karppinen H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6152 (poista) | Muokkaa kommenttia
Viitala E.-J., Hänninen H. et al. (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6160 (poista) | Muokkaa kommenttia
Uotila E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6260 (poista) | Muokkaa kommenttia
Vastaranta M., Honkavaara E. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 1 artikkeli 6299 (poista) | Muokkaa kommenttia
Niemistö P., Hukki P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6476 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kangas A., Kangas J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6511 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mutanen A., Viitanen J. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 2 artikkeli 6530 (poista) | Muokkaa kommenttia
Nuutinen T., Kärkkäinen L. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6620 (poista) | Muokkaa kommenttia
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset