Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Kari T. Korhonen (email), Erkki Tomppo, Helena Henttonen, Antti Ihalainen, Tiina Tonteri

Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965–99

Korhonen K. T., Tomppo E., Henttonen H., Ihalainen A., Tonteri T. Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1965–99. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 3B artikkeli 6795. https://doi.org/10.14214/ma.6795

Tiivistelmä

Tässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset 1965–1999 sekä analysoidaan muutosten syitä. Lisäksi artikkelissa kuvataan yleispiirteet otantamenetelmästä. Inventoinnin otantamenetelmää, maastomittauksia ja tuloslaskentaa kehitettiin yhdeksättä inventointia varten. Menetelmä on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tulosjulkaisun yhteydessä (Tomppo ym. 1998). Hämeen-Uudenmaan metsäkeskuksen alue muuttui vuonna 1996, kun metsälautakunnat muutettiin metsäkeskuksiksi. Tähän julkaisuun laskettiin uudelleen nykyisen metsäkeskuksen alueen tulokset viidennestä inventoinnista eli vuodesta 1965 lähtien. Hämeen-Uudenmaan alueella ovat puuston keskitilavuus, keskikasvu ja puuston kasvuprosentti maan korkeimpia. Metsä- ja kitumaalla keskitilavuus on 153 m3/ha ja keskikasvu 6,6 m3/ha/v. Kuusen osuus puuvarannosta on niinikään maan korkein 54 %.

Metsien käsittelytapojen muutos nosti puuston kasvua 1970-luvun alusta 1980-luvun puoliväliin. Poistuman jäätyä entiselle tasolle myös puuvaranto alkoi lisääntyä. Se on noussut 1960-luvun puolen välin 106 milj. m3:sta 146 milj. m3:iin. Puuston vuotuinen kasvu on samaan aikaan noussut 4,9 milj. m3:sta 6,3 milj. m3:iin. Kahdeksannen inventoinnin jälkeen kasvu ei ole enää noussut, vaan päinvastoin laskenut lievästi. Kuusen kasvu on laskenut ja muiden puulajien kasvut ovat nousseet. Hakkuut ovat 1990-luvulla vilkastuneet, mutta viiden inventointia edeltäneen vuoden poistuma on edelleen näiden vuosien keskikasvua pienempi. Kuusen poistuma on aivan viime vuosina ylittänyt sen kasvun. Uudistuskypsien metsien ala on samalla laskenut ja metsien kehitysluokkajakauma on nyt lähellä suositusten mukaista. Metsien metsänhoidollinen tila ei ole huonontunut edellisestä inventoinnista. Myöskään metsien uudistamisen laiminlyönnit eivät ole lisääntyneet. Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI:n mukaan 0,6 % ja kaikkia metsien monimuotoisuuden kannalta tärkeitä habitaatteja, avainbiotooppeja, 11 % yhdistetystä metsä-, kitu- ja joutomaan alasta. Valtakunnan metsien inventointiin perustuvat metsäsertifioinnin kriteerit ovat pääosin toteutuneet.

Avainsanat
Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; metsien monimuotoisuus; metsäsertifiointi; metsien tila

Tekijät
  • Korhonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Tomppo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Henttonen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ihalainen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tonteri, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4024

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6795 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 2B artikkeli 5945
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3B artikkeli 6808
Tomppo E., Tuomainen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2B artikkeli 5787
Hökkä H., Kaunisto S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 2B artikkeli 6242
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3B artikkeli 5861
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2B artikkeli 6612
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 1B artikkeli 6434
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4B artikkeli 6454
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 3B artikkeli 6795
Korhonen K. T., Tomppo E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 2B artikkeli 6148
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1B artikkeli 6310
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 4B artikkeli 6216
Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 3B artikkeli 6727
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6661
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2B artikkeli 6660
Tomppo E., Katila M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4B artikkeli 6453
Tomppo E., Henttonen H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2B artikkeli 6134
Korhonen K. T., Tomppo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6451
Tomppo E., Joensuu J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6114
Mäkipää R., Tomppo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6975