Möykkynen, Timo; Pukkala, Timo

Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Möykkynen , Timo Pukkala

Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan

Möykkynen T., Pukkala T. (2007). Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6098. https://doi.org/10.14214/ma.6098

Tiivistelmä

Juurikäävän aiheuttaman lahoisuuden kehittymistä Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-seka–metsissä tutkittiin Rotstand-simulointimallin avulla. Terveen kuusikon kesäharvennukset lisäsivät voimakkaasti lahoisuutta kiertoajan lopulla. Kantokäsittelyillä lahoisuus pysyi alhaisena eli lähes talviharvennusvaihtoehdon tasolla. Lahoisuus väheni sitä enemmän mitä suurempi oli männyn osuus kesäharvennuskäsittelyssä. Kun terveen kuusikon päätehakkuu tehtiin kesällä, seuraavan kuusisukupolven lahoisuus oli suuri jo 20-vuotiaassa metsikössä ja lisääntyi edelleen kiertoajan loppua kohti, vaikka harvennukset tehtiin talvella. Kun päätehakkuu tehtiin talvella tai kannot käsiteltiin, seuraavan kiertoajan lahoisuus pysyi alhaisena. Lahon kuusikon päätehakkuuta seuraava talvella harvennettu puusukupolvi oli sitä lahoisempaa, mitä enemmän päätehakkuussa oli juurikäävän lahottamia puita. Mäntysekoitus vähensi vain hieman kuusten lahoisuutta lahon kuusikon jälkeen kasvatettavassa sekametsässä. Juurikäävän aiheuttamat puutavaralajisiirtymät tulivat selvimmin esille päätehakkuussa. Lahoisuus vähensi tukkipuun määrää päätehakkuussa 5,1–11,4 % talvihakkuin käsiteltyyn terveeseen metsikköön verrattuna. Osittain lahon sellupuun osuus vaihteli välillä 3–22 m³/ha ja metsään jäävää tyveystä tuli 0–2 m³/ha. Kuusikuitupuun määrä pysyi lähes vakiona, sillä lahoisuus aiheutti kuusitukin siirtymistä osittain lahoksi sellupuuksi. Sekametsässä tukin osuus kuusen hakkuupoistumasta suureni mäntysekoituksen lisääntyessä. Päätehakkuun kokonaispoistuma väheni kasvutappion ja kuolleisuuden takia lahoisuudesta riippuen 1,3–6,3 % talvihakkuukäsittelyyn verrattuna.

Avainsanat
Heterobasidion spp; juurikääpä; simulointimalli; mekanistinen malli

Tekijät

Möykkynen, Sähköposti timo.moykkynen@joensuu.fi
Pukkala, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 8.5.2007

Katselukerrat 4870

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6098 | Lataa PDF

Rekisteröidy

Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.

Kirjaudu sisään

Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.

Ilmoitukset päivityksistä

Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Vie viittaus EndNoteen / RefWorksiin

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin

Lilja A., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5802 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lappi J., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6318 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tuominen S., Poso S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6512 (poista) | Muokkaa kommenttia

Pukkala T., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6480 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hänninen H., Karppinen H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 1 artikkeli 6152 (poista) | Muokkaa kommenttia

Ohenoja E., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5901 (poista) | Muokkaa kommenttia

Muukkonen P., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 2 artikkeli 5877 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tahvonen O., Salo S. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1 artikkeli 6917 (poista) | Muokkaa kommenttia

Leino O., Holopainen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 4 artikkeli 6319 (poista) | Muokkaa kommenttia

Tomppo E., Korhonen K. T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 1B artikkeli 6310 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233 (poista) | Muokkaa kommenttia

Lindroos A.-J., Ilvesniemi H. (2023) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2023 no. 0 artikkeli 23007 (poista) | Muokkaa kommenttia

Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 2B artikkeli 6217 (poista) | Muokkaa kommenttia

Leikola M., (1996) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6294 (poista) | Muokkaa kommenttia

Nuorteva H., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6629 (poista) | Muokkaa kommenttia

Heiskanen J., (1995) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 1 artikkeli 6380 (poista) | Muokkaa kommenttia

Saarsalmi A., Tamminen P. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6904 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hokajärvi R., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10212 (poista) | Muokkaa kommenttia

Palosuo T., (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6626 (poista) | Muokkaa kommenttia

Palviainen M., Finér L. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 3 artikkeli 6407 (poista) | Muokkaa kommenttia

Henttonen H., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6505 (poista) | Muokkaa kommenttia

Hakutulokset