Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007

Päätoimittajalta

artikkeli 5979, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2007). Metsäntutkimuksen tulevaisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5979. https://doi.org/10.14214/ma.5979
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6402, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2007). Tutkimuksen laadun mittaaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6402. https://doi.org/10.14214/ma.6402
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6097, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2007). Mallit puuston kasvun ja käsittelyiden vaikutuksen ennustamisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6097. https://doi.org/10.14214/ma.6097
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5982, Tutkimusartikkeli
Katja Lähtinen, Ashley Selby, Leena Petäjistö. (2007). Puu- ja hirsitaloteollisuusyritysten markkina-alue-, tuote- ja asiakasvalintoihin perustuvat kokonaisstrategiat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5982. https://doi.org/10.14214/ma.5982
Original keywords: asiakkaat; markkinat; puurakentaminen; strategiavalinnat; tuote- ja palveluvalikoima
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Puu- ja hirsitaloteollisuus on heterogeeninen toimiala, jolla toimii kooltaan, tuotannoltaan ja omistusrakenteeltaan monenlaisia yrityksiä. Tämä aiheuttaa toimialan kehittämiselle haasteita, mutta tarjoaa samanaikaisesti myös mahdollisuuksia edistää puu- ja hirsitaloyritysten liiketoimintaa ja niissä tapahtuvaa oppimista.

Toimialakohtaisten ja alueellisten kehittämishankkeiden on kritisoitu vastaavan huonosti erityyppisten puu- ja hirsitalovalmistajien tarpeita. Alan yritysten tekemien strategiavalintojen nykyistä syvällisempi tunteminen helpottaisi kehittämistoimenpiteiden nykyistä parempaa kohdentamista. Tutkimuksen tavoitteena oli löytää yritysryhmiä, joihin kuuluu tuote- ja palveluvalikoimiltaan, markkina-alueiltaan ja asiakassegmenteiltään keskenään samankaltaisia puu- ja hirsitalovalmistajia.

Tutkimustulosten mukaan puu- ja hirsitaloteollisuudessa toimii tekemiensä strategisten valintojen näkökulmasta keskenään samankaltaisia yrityksiä, joissa on havaittavissa ryhmittymistä tuote- ja palvelukokonaisuuksien lisäksi tiettyihin markkina-alueisiin ja asiakkaisiin. Tuloksissa löydettiin seuraavat markkina-alue-, tuote- ja asiakasvalinnoista koostuvat kokonaisstrategiat: tuotannollinen erikoistuminen toimien useissa markkina- ja asiakassegmenteissä, tuotannollinen erikoistuminen toimien kapeissa markkina- ja asiakassegmenteissä sekä tuotannollinen laaja-alaisuus toimien kapeissa markkina- ja asiakassegmenteissä. Yritysyhteistyö, osaamisen kehittäminen ja tiedonkulun edistäminen ovat alan kilpailukyvyn kehittämiselle kriittisiä tekijöitä. Tulevaisuudessa olisi tärkeää tutkia erityyppisiä strategisia linjauk–sia toteuttavien yritysten kykyä hyödyntää tietoa omassa liiketoiminnassaan, kartoittaa niiden tietotarpeita ja selvittää erityyppisille yrityksille soveltuvia tiedonvälityskanavia.

  • Lähtinen, Sähköposti: katja.lahtinen@metla.fi (sähköposti)
  • Selby, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Petäjistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5981, Tutkimusartikkeli
Leena Petäjistö, Ashley Selby. (2007). Metsänomistajien arvot ja näkemykset hirvikannan säätelyssä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5981. https://doi.org/10.14214/ma.5981
Original keywords: maaseutudiskurssit; metsänomistuksen tavoitteet; hirvikannan säätely; hirvivahingot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin metsänomistuksen tavoitteiden yhteyttä metsänomistajan näkemyksiin hirvikannan säätelystä ja hirvivahingoista. Aineistosta voitiin identifioida maaseudulla havaituista diskursseista kolmen, hyödyntämisen diskurssin, hedonistisen diskurssin ja luonnonsuojeludiskurssin, esiintyminen metsänomistajien joukossa. Metsänomistuksen päätavoitteet sopivat hyvin metsänomistajien diskursseihin ja metsänomistajien arvomaailmaan.

Hyödyntämisen diskurssia edustivat metsänomistajat, joiden päätavoitteena oli puuntuotanto ja puunmyynnistä saatavat tulot, taloudellinen turvallisuus tai se, että metsä nähtiin sijoituskohteena. Aineiston metsänomistajista hyödyntämisen diskurssia edusti yhteensä lähes 60 prosenttia. Metsänomistajat, joille puunmyyntitulot ja metsien tuottama taloudellinen merkitys on tärkeää, omaavat alhaisimman toleranssin hirvituhojen ja hirvien määrän suhteen. Tämä tulisi ottaa huomioon hirvikantojen säätelyssä niin, että osa metsänomistajista ei joutuisi kärsimään liian suuria taloudellisia vahinkoja hirvivahinkojen vuoksi.

Hedonistista diskurssia edustivat metsänomistajat, joiden metsänomistuksen päätavoitteena oli metsästysmahdollisuuden ylläpitäminen ja virkistys- ja vapaa-aika. Heitä metsänomistajista oli yhteensä 27 prosenttia. He eivät näe, että hirvikantaa olisi pienennettävä, tai että hirvivahinkoja ei otettaisi huomioon riittävästi kannan säätelyssä. Kolmatta, eli luonnonsuojeludiskurssia edustavat metsänomistajat eivät toivoneet, että hirvikantaa pienennettäisiin, sillä osa heistä suhtautui metsästykseen negatiivisesti.

  • Petäjistö, Sähköposti: leena.petajisto@metla.fi (sähköposti)
  • Selby, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5980, Tutkimusartikkeli
Risto Sievänen, Timo Kareinen, Hannu Hirvelä, Hannu Ilvesniemi. (2007). Hakkuumahdollisuusarvioihin perustuvat metsien kasvihuonekaasutaseet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5980. https://doi.org/10.14214/ma.5980
Original keywords: energiapuu; kasvihuonekaasut; Kioton pöytäkirja; metsien hiilitase; hakkuumahdollisuusarviot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kioton pöytäkirjan mukaisen metsänhoitotoimenpiteen vaikutusten arviointia varten tehtiin laskelmia metsien kasvihuonekaasujen taseista MELA-ohjelmistolla laadittujen hakkuumahdollisuusarvioiden pohjalta. Hakkuumahdollisuusarviot (3 kpl) kuvaavat puuston pitkän aikavälin käyttömahdollisuuksia erilaisilla hakkuun tasoilla. Artikkelissa kuvataan lyhyesti menetelmä, jolla laskelmat tehtiin sekä esitetään tulokset. Puuston, lahopuun ja maaperän kasvihuonekaasutaseet arvioitiin puustotietojen avulla samoin menetelmin kuin kasvihuonekaasuraportoinnissa. Puusto- ja poistumatietojen perusteella tuotettiin arvio sekä puuston hiilitaseesta että kariketuotoksesta, joka malliin ja mittauksiin perustuvaan orgaanisen aineen hajoamisarvioon yhdistettynä tuotti arvion kuolleen orgaanisen aineen määrän muutoksesta. Hakkuumahdollisuusarvioissa kasvu on pääsääntöisesti poistumaa suurempi, jolloin myös metsät ovat kasvihuonekaasujen nielu tarkastelujaksolla 2005–2034. Nielun suuruus vaihtelee välillä 2,6–45 milj. t CO2/v eri laskelmissa ja ajankohtina. Arviossa, jossa hakkuut ovat kasvua suuremmat 2005–2014, metsät ovat lähde (suuruudeltaan 15,5 milj. t CO2/v). Tuloksista ilmenee, että jos hakkuut eivät lisäänny suuresti viimeaikaisesta tasosta, metsät tulevat olemaan kasvihuonekaasujen nielu, jolloin Kioton pöytäkirjan mukainen metsänhoitotoimenpiteen nieluhyöty (noin 3 milj. t CO2/v) on saatavissa 1. sitoumuskaudesta alkaen. Energiapuun käytön vaikutus laskelmien kasvihuonekaasutaseisiin on vähäinen.

  • Sievänen, Sähköposti: risto.sievanen@metla.fi (sähköposti)
  • Kareinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ilvesniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6403, Tutkimusartikkeli
Timo Helle, Ilpo Kojola, Aarno Niva. (2007). Ylä-Lapin porojen talvilaitumet: kolme näkökulmaa ylilaidunnukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6403. https://doi.org/10.14214/ma.6403
Original keywords: lumi; lihantuotto; poro; poronjäkälä; ravinto; ylilaidunnus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Usein esitettyä ylilaidunnushypoteesia tutkittiin Suomen Ylä-Lapissa jäkälälaidunten kunnon, poron ravinnon saannin ja poron lihantuoton näkökulmasta. Tulokset olivat selkeät, mutta niiden pohjalta päädyttiin hyvin erilaisiin arvioihin ylilaidunnuksesta. Jäkäläbiomassan ja sen pohjalta määräytyvän primaarituoton perusteella jäkäliköt ovat olleet selvästi ylilaidunnettuja ainakin 1970-luvulta alkaen. Tästä huolimatta porot pystyivät tyydyttämään ravinnontarpeensa pääasiassa poronjäkälillä talvella 1991 useimmissa Ylä-Lapin paliskunnissa keskimääräistä vahvemmasta lumipeitteestä huolimatta. Poronjäkälien osuus oli alhaisin ja varpujen osuus vastaavasti suurin Utsjoen ja Enontekiön tunturipaliskunnissa. Poroa kohti laskettu lihantuotto korreloi negatiivisesti jäkälälaidunta kohti lasketun porotiheyden kanssa vuosina 1959–1973, mutta ei kahdella seuraavalla 15 vuoden jaksolla. Porotiheyden ja pinta-alaa kohti lasketun lihantuoton väliset korrelaatiot olivat sen sijaan positiiviset kaikilla jaksoilla, mikä on vastoin ylilaidunnushypoteesia. Selityksenä on todennäköisesti vaihtoehtoravinnon oletettua suurempi merkitys porojen talvisessa ravinnossa sekä porokannan ikä- ja sukupuolirakenteen muuttaminen entistä tuottavammaksi. Uusimmalla jaksolla myös talviruokinnalla on voinut olla vaikutuksensa.

  • Helle, Sähköposti: timo.helle@metla.fi (sähköposti)
  • Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Niva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6218, Tutkimusartikkeli
Tuula Nuutinen, Hannu Hirvelä, Olli Salminen, Kari Härkönen. (2007). Alueelliset hakkuumahdollisuudet valtakunnan metsien 10. inventoinnin perusteella, maastotyöt 2004–2006. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli 6218. https://doi.org/10.14214/ma.6218
Original keywords: hakkuumahdollisuudet; suurin kestävä hakkuumäärä; hakkuumahto; MELA-ohjelmisto; hakkuureservi; valtakunnan metsien 10. inventointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kolmen lähivuosikymmenen hakkuumahdollisuuksia ja puuston kehitystä koko maassa ja alueittain. Laskelmat tehtiin MELA-ohjelmistolla. Laskelma-aineisto perustui vuosina 2004–2006 mitattuihin valtakunnan metsien 10. inventoinnin (VMI10) koeala- ja puutietoihin. Laskelmissa otettiin käyttöön VMI10-koepuumittauksiin perustuva kasvuntasokorjaus, vuonna 2006 julkaistut metsänkäsittelysuositukset sekä uudet menetelmät hakkuumahdon (hakattavissa olevan puuston), hakkuureservin ja nettotulojen laskemiseksi. Kun nettotulojen nykyarvoa maksimoitiin 5 prosentin korkokannalla ilman alueellisia kestävyysrajoitteita, ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 97 milj. m3 vuodessa ja sitä vastaava hakkuureservi 30 milj. m3 vuodessa. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuumahto oli siis 127 milj. m3 vuodessa. Metsänkäsittelysuositusten uudistus lisäsi hakkuumahtoa 24 milj. m3 vuodessa. Toisella kymmenvuotiskaudella hakkuukertymä putosi 70 milj. m3:iin vuodessa, jota vastaava hakkuureservi oli 34 milj. m3 vuodessa. Suurin kestävä hakkuumäärä laskettiin maksimoimalla nettotulojen nykyarvoa 4 prosentin korkokannalla ottaen huomioon myös alueelliset kestävyysrajoitteet. Ensimmäisen kymmenvuotiskauden hakkuukertymä oli 72 milj. m3 vuodessa, josta se kohosi toisella kymmenvuotiskaudella 80 milj. m3:iin vuodessa. Hakkuureservi säilyi toisella kymmenvuotiskaudella ensimmäisen kauden tasolla (55 milj. m3 vuodessa). Kun hakkuut noudattivat suurimman kestävän hakkuumäärän arviota, puuston tilavuus nousi puuntuotannossa olevalla metsä- ja kitumaalla 6 ja koko metsä- ja kitumaalla 8 milj. m3 vuodessa 30 vuoden aikana. Kasvatushakkuiden osuus kestävistä hakkuumahdollisuuksista oli 30 vuoden aikana keskimäärin 43% ja turvemaiden osuus 20%. Vuosien 2002–2006 tilastoitu hakkuukertymä oli keskimäärin 56 milj. m3 vuodessa eli 16 milj. m3 vähemmän kuin kestävät hakkuumahdollisuudet. Käyttöaste (toteutuneiden hakkuiden suhde kestäviin hakkuumahdollisuuksiin) oli yli 80% Kaakkois-Suomen, Etelä-Savon, Hämeen-Uudenmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen metsäkeskuksen sekä Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella. Laskelmien tuloksia ei voi tulkita toteutuvan kehityksen ennusteiksi eikä hakkuutavoitteiksi.

Korjaus: Tiivistelmän (s. 215) toiseksi viimeisessä lauseessa sekä luvun 3.4 viimeisessä lauseessa (s. 228) tekstin "Rannikon metsäkeskuksen etelärannikon alueella" tulee olla "Rannikon metsäkeskuksen Pohjanmaan alueella". Korjaus koskee sekä painettua että sähköistä versiota.

  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hirvelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Härkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6217, Tutkimusartikkeli
Kari T. Korhonen, Antti Ihalainen, Juha Heikkinen, Helena Henttonen, Juho Pitkänen. (2007). Suomen metsävarat metsäkeskuksittain 2004–2006 ja metsävarojen kehitys 1996–2006. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2B artikkeli 6217. https://doi.org/10.14214/ma.6217
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; metsävarat; metsien kasvu; VMI10; kokonaistilavuus; puuston kasvu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Julkaisussa esitetään keskeiset metsäkeskuksittaiset metsävaratulokset VMI10:n vuosien 2004–2006 mittausaineistoihin perustuen. Tuloksia verrataan vuosina 1996–2003 tehdyn VMI9:n metsäkeskuksittaisiin tuloksiin.

Tulosten mukaan koko maan puuston määrä ja kasvu ovat edelleen lisääntyneet. Puuston kokonaistilavuus on nyt 2 190 milj. m3 ja vuotuinen kasvu 98,5 milj. m3. Kokonaistilavuuden lisäys on mäntyä ja lehtipuuta. Kuusen tilavuus on pienentynyt 28 milj. m3, vähennyksestä 11 milj. m3 on Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella.

Puuston kasvu on lisääntynyt jokaisen metsäkeskuksen alueella, selvimmin Etelä-Savossa, jossa vuotuisen kasvun lisäys on 1,6 milj. m3 VMI9:ssä arvioituun kasvuun verrattuna. Puuston kasvun lisäys selittyy nuorten, hyväkasvuisten metsien alan lisäyksellä. Myös säätekijät lienevät suosineet kasvua viime vuosina, sillä kasvu on ollut jonkin verran pitkän aikavälin keskitasoa ja selvästi VMI9:n kasvunlaskentavuosien keskitasoa korkeammalla. Alle 60-vuotiaiden metsien ala on lisääntynyt Etelä-Suomessa runsaat 400 000 hehtaaria ja Pohjois-Suomessa noin 120 000 hehtaaria. Nuorten metsien alan lisäys näkyy kasvavina taimikonhoito- ja ensiharvennustarpeina tulevalla 10-vuotiskaudella.

Korjaus: Julkaistuissa liitetaulukoissa 1b sekä 2a ja 2b oli puuntuotannon maiden rajaus tehty eri tavalla kuin muiden taulukoiden laskennassa. Korjaus koskee sekä painettua että sähköistä versiota.

  • Korhonen, Sähköposti: kari.t.korhonen@metla.fi (sähköposti)
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Henttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6696, Tutkimusartikkeli
Sakari Tuominen, Anssi Pekkarinen. (2007). Kuvioraja-aineiston virheiden korjaaminen numeeristen ortoilmakuvien ja automaattisen segmentoinnin avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6696. https://doi.org/10.14214/ma.6696
Original keywords: metsäninventointi; numeeriset ilmakuvat; automaattinen segmentointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä tutkimuksessa on pyritty kehittämään menetelmiä kuvioittaisella arvioinnilla tuotettujen vanhojen kuvioiden rajojen korjaamiseen numeeristen ortoilmakuvien automaattisen segmentoinnin avulla. Vanhoissa kuviorajoissa esiintyy paljon erityyppisiä sijaintivirheitä, jotka johtuvat suureksi osaksi siitä, että kuvioinnissa käytetty ilmakuva-aineisto ei ole ollut riittävän tarkkaa maastossa olevien kohteiden paikantamiseen. Lisäksi osassa kuvioista rajaus on muuttunut edellisestä inventointiajankohdasta esim. tehtyjen metsänhoitotoimenpiteiden takia.

Kuvioinnin korjaamisessa käytettiin kolmea vaihtoehtoista menetelmää. Ns. moodisegmenttimenetelmässä tutkimusalueelle luotiin suuri joukko pienehköjä segmenttejä, joille annettiin sen vanhan kuvion tunnus, jolle suurin osa segmentistä kuului. Kaikki samaan alkuperäisen kuvioinnin kuvioon kuuluneet segmentit yhdistettiin uudeksi kuvioksi. Toisessa menetelmässä muodostettiin automaattisesti uusi kuviointi, jossa uusien kuvioiden minimikooksi asetettiin 0,2 ha. Kolmannessa menetelmässä segmentit jaettiin kahteen pääryhmään: 1) todennäköisesti oikein rajatuilla alueilla oleviin segmentteihin ja 2) segmentteihin, jotka olivat todennäköisesti virheellisesti rajatulla alueella. Pääryhmässä 1 segmenteille palautettiin sen alkuperäisen kuvion numero, jonka alueella ne sijaitsivat. Pääryhmässä 2 segmentit yhdistettiin ilmakuvapiirteiden perusteella lähimpiin naapurikuvioihin tai segmentteihin.

Esitetyillä menetelmillä voidaan helposti korjata pienet siirtymät selväpiirteisessä kuviorajassa. Täysin automaattinen vanhan kuvioinnin virheiden korjaaminen ei kuitenkaan onnistu kuviointivirheiden komplisoidun luonteen vuoksi.

  • Tuominen, Sähköposti: sakari.tuominen@metla.fi (sähköposti)
  • Pekkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6695, Tutkimusartikkeli
Annukka Pesonen, Kari T. Korhonen, Sakari Tuominen, Matti Maltamo, Eero Lukkarinen. (2007). Taimikonhoitotarpeen arviointi valtakunnan metsien inventoinnin metsävarakartan pohjalta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6695. https://doi.org/10.14214/ma.6695
Original keywords: Valtakunnan metsien inventointi; taimikonhoito; Landsat-satelliitit
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) tulokset osoittavat taimikoissa ja nuorissa metsissä olevan runsaasti hoitorästejä. Hoitotöiden edistämiseksi tarvitaan tarkasti paikannettua tietoa hoitokohteiden sijainnista. Tutkimuksessa selvitettiin satelliittikuvien käyttöön perustuvan metsäninventointiaineiston käyttökelpoisuutta hoitoa tarvitsevien kuvioiden paikantamisessa.

Landsat TM -satelliittikuvien avulla tuotetusta VMI:n metsävarakartasta tuotettiin teemakartta taimikonhoitotarpeesta. Puuston pituus- ja lehtipuuosuustietojen perusteella tuotettu kartta ilmaisee taimikonhoidon ja nuoren metsän hoitotarpeen ja hoidon kiireellisyyden ajankohdan neljänä luokkana. Maastotyönä tehdyin tarkastusmittauksin selvitettiin karttatason luotettavuutta. Tulokset koottiin virhematriiseihin, joissa vertailtiin VMI-karttatason kiireellisyysluokitusta maastotarkastuksen pohjalta arvioituun kiireellisyysluokitukseen.

Tutkimustulokset osoittivat, että satelliittikuvatulkinnalla saadaan käyttökelpoista tietoa hoitokohteiden paikantamiseksi. Kankailla kiireellisyysluokituksen onnistuminen oli huomattavasti parempi kuin soilla. Kun hoitotarpeet voidaan paikantaa tarkasti, hoitotöitä pystytään kohdistamaan ja markkinoimaan paremmin maanomistajille ja taimikonhoitomäärät saadaan paremmin vastaamaan todellista tarvetta.

  • Pesonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6100, Tutkimusartikkeli
Pekka Hyvönen, Anssi Pekkarinen, Sakari Tuominen. (2007). Ilmakuvasegmentteihin perustuvan kaksivaiheisen otannan luotettavuus puustotunnusten ei-parametrisessa estimoinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6100. https://doi.org/10.14214/ma.6100
Original keywords: inventointi; kuvioittainen arviointi; metsävarat; segmentointi; otanta; ilmakuva
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin ilmakuvasegmentteihin perustuvan kaksivaiheisen otannan luotettavuutta puustotunnusten ei-parametrisessa estimoinnissa. Aineistona oli kolmesta ilmakuvasta koostetun ortoilmakuvamosaiikin 10 alueelta mitattu segmenttiaineisto. Segmenttien lukumäärä oli 467 kpl, pinta-ala 163,8 ha ja keskimääräinen koko 0,351 ha. Segmentointi tehtiin ilmakuvan sävyarvojen perusteella. Segmentit paikannettiin ja niiden segmentti- ja puustotiedot tallennettiin tiedonkeruulaitteelle. Tiedonkeruulaitteessa käytettiin ilmakuva- ja segmenttiraja-aineistoa taustakarttoina sekä GPS-sijaintitietoa apuna paikantamisessa.

Segmenttien puustotunnusten estimaatit laskettiin segmenttien spektrisiä ominaisuuksia ja k-lähimmän naapurin (knn) menetelmää käyttäen ja niiden luotettavuutta tarkasteltiin ristiinvalidoinnilla. Käytännön sovellustilannetta jäljiteltiin simuloimalla otoksia sävyarvojen perusteella ositettuun segmenttiaineistoon. Otannan luotettavuutta tarkasteltiin ositteen keskitilavuuden keskiarvon keskivirheellä.

Estimoinnissa puustotunnusten suhteelliset keskivirheet vaihtelivat 36,8 %:n (keskiläpimitta) ja 156,3 %:n (lehtipuun tilavuus) välillä. Keskitilavuuden keskivirhe oli 55,1 %. Otannan simuloinnissa pienin keskitilavuuden keskiarvon keskivirhe 36,0 m3 ha–1 saatiin ositemäärällä 40 ja käyttämällä otannassa suhteellista kiintiöintiä.

Tarkasteltu menetelmä havaittiin jatkotutkimuksen arvoiseksi, vaikka tarkkuus ei tämän tutkimuksen perusteella vielä riitä sovellettavaksi käytännön metsätaloudessa.

  • Hyvönen, Sähköposti: pekka.hyvonen@metla.fi (sähköposti)
  • Pekkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuominen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6099, Tutkimusartikkeli
Teppo Piira, Harri Kilpeläinen, Jukka Malinen, Tapio Wall, Erkki Verkasalo. (2007). Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6099. https://doi.org/10.14214/ma.6099
Original keywords: apteeraus; puutavaralajijakaumat; arvonmuodostus; puun hinnoittelu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli määrittää hakkuussa korjattavien puutavaralajien, niiden mittavaati–musten ja jakaumatavoitteiden vaikutuksia leimikon puutavaralajikertymään ja myyntiarvoon. Aineistona oli 85 mänty- tai kuusivaltaista avohakkuuleimikkoa Etelä- ja Keski-Suomesta ja 16 mäntyharvennusleimikkoa Pohjanmaalta ja Koillismaalta. Avohakkuuaineistossa oli 3411 ja harvennushakkuuaineistossa 666 koepuuta, joista määritettiin pystypuina dimensiotunnusten ja muiden tavallisten puutunnusten lisäksi tarkasti viat ja niiden sijainti rungossa. Katkontaohjeiden vaikutusta leimikon myyntiarvoon ja puutavaralajikertymään selvitettiin arvoapteeraussimulointien avulla. Tukin mittavaatimuksista tukkisaantoon ja myyntiarvoon vaikutti eniten tukin minimilatvaläpimitta, ja vaikutus oli kuusella hieman suurempi kuin männyllä. Muutokset käytetyissä tukkipituuksissa vaikuttivat tukkisaantoon ja myyntiarvoon männyllä voimakkaammin kuin kuusella. Erikoispuu–tavaralajit (mänty: pylväs, hyvälaatuinen tyvitukki, pikkutukki, lyhyttukki; kuusi: sorvitukki, pikkutukki) nostivat merkittävästi leimikon myyntiarvoa, mutta vaikutus riippui voimakkaasti käytetyistä yksikköhinnoista. Kuitupuun määrämitta-apteeraus alensi kuitupuusaantoa avohakkuilla noin kaksi prosenttiyksikköä, jolloin myyntiarvo tosin aleni vain puoli prosenttia; harvennuksilla myyntiarvo aleni peräti 5,3 %. Minimilatvaläpimitan vaikutus kuitupuun saantoon ja myyntiarvoon oli paljon vähäisempi. Käytettäessä painotettuja arvomatriiseja tukkisaanto aleni enimmillään 2,0 prosentti–yksikköä verrattuna tasahintamatriisilla simuloituun pölkytykseen. Tutkimuksen tuloksien pohjalta voidaan arvioida leimikon myyntiarvon muodostumisen osatekijöitä, mutta ei voida ennustaa puutavaralajikertymiä yksittäisissä leimikoissa. Myös jakauma-apteerauksen vaikutus tukkisaantoon ja leimikon myyntiarvoon suhteessa arvoapteeraukseen kaipaa jatkotutkimuksia.

  • Piira, Sähköposti: jukka.malinen@metla.fi (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Wall, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6098, Tutkimusartikkeli
Timo Möykkynen, Timo Pukkala. (2007). Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6098. https://doi.org/10.14214/ma.6098
Original keywords: Heterobasidion spp; juurikääpä; simulointimalli; mekanistinen malli
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Juurikäävän aiheuttaman lahoisuuden kehittymistä Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-seka–metsissä tutkittiin Rotstand-simulointimallin avulla. Terveen kuusikon kesäharvennukset lisäsivät voimakkaasti lahoisuutta kiertoajan lopulla. Kantokäsittelyillä lahoisuus pysyi alhaisena eli lähes talviharvennusvaihtoehdon tasolla. Lahoisuus väheni sitä enemmän mitä suurempi oli männyn osuus kesäharvennuskäsittelyssä. Kun terveen kuusikon päätehakkuu tehtiin kesällä, seuraavan kuusisukupolven lahoisuus oli suuri jo 20-vuotiaassa metsikössä ja lisääntyi edelleen kiertoajan loppua kohti, vaikka harvennukset tehtiin talvella. Kun päätehakkuu tehtiin talvella tai kannot käsiteltiin, seuraavan kiertoajan lahoisuus pysyi alhaisena. Lahon kuusikon päätehakkuuta seuraava talvella harvennettu puusukupolvi oli sitä lahoisempaa, mitä enemmän päätehakkuussa oli juurikäävän lahottamia puita. Mäntysekoitus vähensi vain hieman kuusten lahoisuutta lahon kuusikon jälkeen kasvatettavassa sekametsässä. Juurikäävän aiheuttamat puutavaralajisiirtymät tulivat selvimmin esille päätehakkuussa. Lahoisuus vähensi tukkipuun määrää päätehakkuussa 5,1–11,4 % talvihakkuin käsiteltyyn terveeseen metsikköön verrattuna. Osittain lahon sellupuun osuus vaihteli välillä 3–22 m3/ha ja metsään jäävää tyveystä tuli 0–2 m3/ha. Kuusikuitupuun määrä pysyi lähes vakiona, sillä lahoisuus aiheutti kuusitukin siirtymistä osittain lahoksi sellupuuksi. Sekametsässä tukin osuus kuusen hakkuupoistumasta suureni mäntysekoituksen lisääntyessä. Päätehakkuun kokonaispoistuma väheni kasvutappion ja kuolleisuuden takia lahoisuudesta riippuen 1,3–6,3 % talvihakkuukäsittelyyn verrattuna.

  • Möykkynen, Sähköposti: timo.moykkynen@joensuu.fi (sähköposti)
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 5983, Katsaus
Heikki Surakka, Matti Sirén. (2007). Poimintahakkuiden puunkorjuun nykytietämys ja tutkimustarpeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5983. https://doi.org/10.14214/ma.5983
Original keywords: puunkorjuu; poimintahakkuu; korjuujälki
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Poimintahakkuita ei ole Suomessa tutkittu kovinkaan paljon puunkorjuun näkökulmasta. Aihe on kuitenkin tärkeä, sillä puunkorjuu vaikuttaa metsikön kasvatuksen talouteen ja erityisesti eri-ikäisenä kasvatettavassa metsikössä myös puuston tulevaan kehitykseen.

Poimintahakkuussa on puunkorjuun tuottavuuden kannalta piirteitä sekä tasaikäisen metsikön myöhemmästä harvennuksesta että päätehakkuusta. Työympäristö ja kertymä muistuttavat myöhempää harvennusta poistettavien puiden keskitilavuuden ollessa kuitenkin lähempänä päätehakkuuta kuin harvennusta. Toisaalta jäävän puuston varominen lisää runkokohtaista ajanmenekkiä päätehakkuisiin verrattuna. Poimintahakkuissa korjataan puusatoa ja luodaan edellytyksiä metsän uudistumiselle. Tulevan puuston muodostava alikasvos ei saisi oleellisesti vaurioitua korjuussa. Vaurioriski on suurimmillaan hakkuuvaiheessa, jossa puun kaadon ja käsittelyn lisäksi vaurioita syntyy myös taimia peittävistä hakkuutähdekasoista. Koneellinen hakkuu aiheuttaa hieman enemmän vaurioita alikasvoksessa kuin miestyönä tehty hakkuu. Korjuuaika vaikuttaa myös vaurioitumiseen. Pakkasella taimet vaurioituvat helposti, mutta toisaalta lumi suojaa taimia.

Tulevaisuuden poimintahakkuiden keskeiset tutkimustarpeet liittyvät työtekniikan, tuottavuuden ja korjuujäljen yhteyksien selvittämiseen. Myös kuljettajan toiminnan ohjeistamiseen sekä ajourien määrään ja sijoitteluun tarvitaan tutkimustietoa.

  • Surakka, Sähköposti: heikki.surakka@metla.fi (sähköposti)
  • Sirén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tiedonanto

artikkeli 6404, Tiedonanto
Harri Hänninen, Heimo Karppinen, Veli Suihkonen. (2007). Yksityismetsien puunmyyntitulojen alueittainen jakautuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6404. https://doi.org/10.14214/ma.6404
Original keywords: yksityismetsät; kantorahatulot; puunmyyntitulot; maaseudun elinvoimaisuus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien bruttokantorahatulojen jakautumista eri alueille tilan kaikkien omistajien asuinpaikkojen perusteella. Kantorahatulojen jakautumista kuvattiin valtakunnallisen metsänomistaja-aineiston perusteella, joka kattoi hakkuut vuosilta 1994–98. Alueella hakatun puuston kantorahatulon summa jaettiin metsänomistajien asuinpaikkojen mukaan eri metsäkeskusten alueille. Näin voitiin tarkastella metsäkeskusten alueelle jäävää, sieltä muualle virtaavaa ja sinne muualta tulevaa kantorahatuloa. Keskimäärin 17 prosenttia metsäkeskusten alueilta hakatun puuston kantoraha-arvosta meni oman alueen ulkopuolelle. Etelärannikko ja siis lähinnä pääkaupunkiseutu erottui selvästi tulojen nettosaajana. Alueelle kohdistuneiden kantorahatulojen määrä oli yli kaksinkertainen sieltä hakatun puuston arvoon nähden. Muita nettosaajia olivat Pohjanmaan rannikkoseutu, Häme-Uusimaa ja Pirkanmaa. Puunmyyntitulotase oli huonoin Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Pohjois-Savossa. Eniten puunmyyntituloja ovat siten menettäneet ne alueet, joissa metsätalouden arvonlisäyksen osuus alueen bruttokansantuotteesta on suurin ja joissa kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kehitys on ollut heikointa. Metsänomistuksen rakennemuutoksen myötä puunmyyntitulovirrat todennäköisesti kääntyvät entistä voimakkaammin kohti Etelä-Suomea ja muita kasvukeskuksia.

  • Hänninen, Sähköposti: harri.hanninen@metla.fi (sähköposti)
  • Karppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Suihkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 5984, Tieteen tori
Markku Penttinen, Antrei Lausti. (2007). Metsänomistamisen markkinariski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5984. https://doi.org/10.14214/ma.5984
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Penttinen, Sähköposti: markku.penttinen@metla.fi (sähköposti)
  • Lausti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6412, Tieteen tori
Matti Nuorteva, Heikki Nuorteva. (2007). Hävinneeksi luokitellun koivutuholaisen, pulskamailapistiäisen massaesiintymä Ylämaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6412. https://doi.org/10.14214/ma.6412
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuorteva, Sähköposti: heikki.nuorteva@metla.fi (sähköposti)
  • Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6411, Tieteen tori
Riitta Hänninen, Jari Viitanen, Ritva Toivonen, Erno Järvinen. (2007). Metsäsektorin suhdanne-ennusteet ja niiden hyödyntäminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6411. https://doi.org/10.14214/ma.6411
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hänninen, Sähköposti: riitta.hanninen@metla.fi (sähköposti)
  • Viitanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Toivonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Järvinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6705, Tieteen tori
Jari Viitanen, Pekka Ollonqvist. (2007). Uuden aluejaon vaikutus puumarkkinoiden hintainformaatioon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6705. https://doi.org/10.14214/ma.6705
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viitanen, Sähköposti: jari.viitanen@metla.fi (sähköposti)
  • Ollonqvist, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6102, Tieteen tori
Jari Hynynen. (2007). Puuston kehitysennusteiden luotettavuuden parantaminen tutkimuksen haasteena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6102. https://doi.org/10.14214/ma.6102
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6101, Tieteen tori
Annikki Mäkelä. (2007). Mallien käytöstä metsän kasvun ennustamiseen ja käsittelyjen suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6101. https://doi.org/10.14214/ma.6101
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mäkelä, Sähköposti: annikki.makela@helsinki.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 5993, Tutkimusseloste
Henri Vanhanen, Timo O. Veteli, Pekka Niemelä. (2007). Mallinnuksen käyttö arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutusta havu- ja lehtinunnan levinneisyyteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5993. https://doi.org/10.14214/ma.5993
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Vanhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Veteli, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5992, Tutkimusseloste
Timo Saksa, Jari Miina. (2007). Varhaisperkauksen vaikutus männyn taimien elossa oloon, kasvuun ja lehtipuuston aiheuttamiin latvavaurioihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5992. https://doi.org/10.14214/ma.5992
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5991, Tutkimusseloste
Katri Luostarinen. (2007). Lustojen suunnan ja kuivausmenetelmän vaikutus koivulautojen muodonmuutoksiin, pintakovuuteen ja väriin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5991. https://doi.org/10.14214/ma.5991
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Luostarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 5990, Tutkimusseloste
Laura Koskela, Tapio Nummi. (2007). Apteeraustuloksen mittarina käytetyn jakauma-asteen tilastollisista ominaisuuksista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5990. https://doi.org/10.14214/ma.5990
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Koskela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nummi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5989, Tutkimusseloste
Lauri Korhonen, Kari T. Korhonen, Pauline Stenberg, Matti Maltamo, Miina Rautiainen. (2007). Paikalliset latvuspeittävyysmallit beta-regressiolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5989. https://doi.org/10.14214/ma.5989
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Stenberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rautiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5988, Tutkimusseloste
Ilkka Korpela, Esko Välimäki. (2007). Metsän kartoitus yhdistämällä fotogrammetria ja maastogeodesia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5988. https://doi.org/10.14214/ma.5988
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korpela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Välimäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5987, Tutkimusseloste
Paula Jylhä, Juha Laitila. (2007). Energia- ja ainespuun korjuu nuorista metsistä kokopuupaalaimella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5987. https://doi.org/10.14214/ma.5987
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Laitila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5986, Tutkimusseloste
Risto Jalkanen, Carmen Büttner, Susanne von Bargen. (2007). Kirsikankierrelehtivirus hieskoivulla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5986. https://doi.org/10.14214/ma.5986
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Büttner, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Bargen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6417, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Sakari Sarkkola, Lauri Mehtätalo. (2007). Regressiomenetelmien vertailu männiköiden läpimittajakaumien ennustamiseksi ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6417. https://doi.org/10.14214/ma.6417
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6416, Tutkimusseloste
Mikko Peltoniemi, Taru Palosuo, Jari Liski, Raisa Mäkipää. (2007). Mallit metsämaan hiilivarastojen ennustajina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6416. https://doi.org/10.14214/ma.6416
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Peltoniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Palosuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Liski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkipää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6415, Tutkimusseloste
Mikko Peltoniemi, Juha Heikkinen, Raisa Mäkipää. (2007). Koealojen valitseminen maahiiliotantaan simuloitujen muutoksien perusteella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6415. https://doi.org/10.14214/ma.6415
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Peltoniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkipää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6414, Tutkimusseloste
Heli Peltola, Antti Kilpeläinen, Kari Sauvala, Tommi Räisänen, Veli-Pekka Ikonen. (2007). Ensiharvennuksen ja puun metsikköaseman vaikutus männyn sädekasvuun ja puuaineen tiheyteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6414. https://doi.org/10.14214/ma.6414
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sauvala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Räisänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ikonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6413, Tutkimusseloste
Tuomo Nurminen, Jaakko Heinonen. (2007). Puutavaran autokuljetuksen ajanmenekki puunhankinnan nykytoimintaympäristössä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6413. https://doi.org/10.14214/ma.6413
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nurminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6708, Tutkimusseloste
Antti Marjokorpi, Jukka Salo. (2007). Kuinka hyvin kestävän viljelymetsätalouden standardit ja ohjeistot kattavat luonnon monimuotoisuuden kannalta keskeiset tekijät trooppisilla ja subtrooppisilla metsäviljelmillä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6708. https://doi.org/10.14214/ma.6708
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Marjokorpi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6707, Tutkimusseloste
Pekka Kaitaniemi, Janne Riihimäki, Julia Koricheva, Harri Vehviläinen. (2007). Kokeellista näyttöä assosiatiivisen resistenssin vaikutuksesta ruskomäntypistiäiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6707. https://doi.org/10.14214/ma.6707
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitaniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Riihimäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koricheva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vehviläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6706, Tutkimusseloste
Sanna Susiluoto, Frank Berninger. (2007). Eucalyptus microthecan morfologiset ja fysiologiset vasteet kuivuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6706. https://doi.org/10.14214/ma.6706
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Susiluoto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Berninger, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6106, Tutkimusseloste
Katja Lähtinen. (2007). Resurssipohjainen teoria ja puutuoteteollisuuden liiketalous: aikaisempia tutkimustuloksia ja tulevaisuuden näkymiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6106. https://doi.org/10.14214/ma.6106
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lähtinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6105, Tutkimusseloste
Anna-Maria Veijalainen, Marja-Liisa Juntunen, Arja Lilja, Helvi Heinonen-Tanski, Leo Tervo. (2007). Metsätaimijätteen aumakompostointi ja ravinteiden huuhtoutuminen kompostista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6105. https://doi.org/10.14214/ma.6105
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Veijalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Juntunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heinonen-Tanski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tervo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 5985, Kirjallisuutta
Matti Palo, Pertti Veijola. (2007). Vuosisata Lapin metsäopetusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli 5985. https://doi.org/10.14214/ma.5985
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Palo, Sähköposti: matti.palo@welho.com (sähköposti)
  • Veijola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6104, Puheenvuoro
Annikki Mäkelä. (2007). Kasvumalleista ja taloudellisista tarkasteluista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6104. https://doi.org/10.14214/ma.6104
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mäkelä, Sähköposti: annikki.makela@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6103, Puheenvuoro
Kari Hyytiäinen. (2007). Kustannusten vaihtelun ja luonnontuhojen vaikutuksista männyn uudistamismenetelmien edullisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli 6103. https://doi.org/10.14214/ma.6103
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hyytiäinen, Sähköposti: kari.hyytiainen@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Päätehakkuut ja vesistökuormitus

artikkeli 6410, Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Sirpa Piirainen. (2007). Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus metsän vesi- ja ravinnevirtoihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6410. https://doi.org/10.14214/ma.6410
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Piirainen, Sähköposti: sirpa.piirainen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6409, Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Harri Koivusalo, Mike Starr, Ari Laurén, Leena Finér. (2007). Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus veden kiertoon ja ravinnekuormitukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6409. https://doi.org/10.14214/ma.6409
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Koivusalo, Sähköposti: harri.koivusalo@metla.fi (sähköposti)
  • Starr, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Finér, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6408, Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Hannu Mannerkoski. (2007). Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus pohjaveteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6408. https://doi.org/10.14214/ma.6408
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mannerkoski, Sähköposti: hannu.mannerkoski@joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6407, Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Marjo Palviainen, Leena Finér. (2007). Ravinteiden pidättyminen kasvillisuuteen päätehakkuun ja maanmuokkauksen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6407. https://doi.org/10.14214/ma.6407
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Palviainen, Sähköposti: marjo.palviainen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Finér, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6406, Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Ari Laurén, Marjo Palviainen. (2007). Päätehakkuu ja orgaanisen aineksen hajotus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6406. https://doi.org/10.14214/ma.6406
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laurén, Sähköposti: ari.lauren@metla.fi (sähköposti)
  • Palviainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6405, Tieteen tori|Päätehakkuut ja vesistökuormitus
Leena Finér. (2007). Vesiensuojelu asettaa haasteita metsätaloudelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 3 artikkeli 6405. https://doi.org/10.14214/ma.6405
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Finér, Sähköposti: leena.finer@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Hirvi metsässä

artikkeli 6704, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Heli Viiri. (2007). Syökö hirvi metsänuudistamisen monimuotoisuuden? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6704. https://doi.org/10.14214/ma.6704
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6703, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Arja Lilja, Risto Heikkilä. (2007). Koivun taimien toipuminen vauriokäsittelyistä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6703. https://doi.org/10.14214/ma.6703
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6702, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Arja Lilja, Risto Heikkilä. (2007). Väriviat hirvien taittamissa koivuissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6702. https://doi.org/10.14214/ma.6702
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lilja, Sähköposti: arja.lilja@metla.fi (sähköposti)
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6701, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Risto Heikkilä, Sauli Härkönen. (2007). Hirvivahingot ja hirvikanta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6701. https://doi.org/10.14214/ma.6701
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Heikkilä, Sähköposti: risto.heikkila@metla.fi (sähköposti)
  • Härkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6700, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Ashley Selby, Leena Petäjistö. (2007). Hirviseurueiden tulevaisuuden näkymät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6700. https://doi.org/10.14214/ma.6700
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Selby, Sähköposti: ashley.selby@metla.fi (sähköposti)
  • Petäjistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6699, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Ari Nikula, Sauli Härkönen, Pekka Leskinen, Mikko Kurttila. (2007). Hirvikannan säätelyn tasot ja päätöksenteko. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6699. https://doi.org/10.14214/ma.6699
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nikula, Sähköposti: ari.nikula@metla.fi (sähköposti)
  • Härkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6698, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Leena Petäjistö, Jukka Aarnio, Ashley Selby. (2007). Eri intressiryhmät ja sopiva hirvikanta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6698. https://doi.org/10.14214/ma.6698
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Petäjistö, Sähköposti: leena.petajisto@metla.fi (sähköposti)
  • Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Selby, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6697, Tieteen tori|Hirvi metsässä
Jukka Aarnio, Sauli Härkönen. (2007). Hirvestä hyötyjä ja kustannuksia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 2 artikkeli 6697. https://doi.org/10.14214/ma.6697
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Aarnio, Sähköposti: jukka.aarnio@metla.fi (sähköposti)
  • Härkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit