Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Lauri Mehtätalo (email)

Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle

Mehtätalo L. Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6196. https://doi.org/10.14214/ma.6196

Tiivistelmä

Tutkimuksen tavoitteena oli estimoida metsätalouden laskentajärjestelmiin soveltuvat puukohtaiset tukkivähennysmallit. Mallien laadinta-aineistona käytettiin Etelä-Suomen osalta VMI9:n ja Pohjois-Suomen osalta VMI8:n kertakoealojen tukkikokoisia koepuita. Mallit laadittiin logistisella regressioanalyysillä. Selittäjien etsinnässä käytettiin hyväksi Suomessa julkaistuja metsätuhotutkimuksia. Tukkivähennyksen puukohtaisia selittäjiä malleissa ovat puun läpimitta, ikä ja syntytapa. Läpimitasta ja iästä on samassa mallissa useita muunnoksia, mikä mahdollistaa tukkivähennyksen u-muodon kuvaamisen näiden muuttujien suhteen. Metsikkökohtaisia selittäjiä mallissa olivat metsätyyppi ja soistuneisuus. Alueellista vaihtelua mallissa selittävät metsikön x- ja y-koordinaatit, lämpösumma, valemuuttujat Ahvenanmaa ja Pohjois-Suomi sekä erilaiset muunnokset korkeudesta meren pinnasta.

Mallien harhaa tarkasteltiin alueellisesti jakamalla Suomi pohjois-eteläsuunnassa 200 km:n levyisiin vyöhykkeisiin. Mallit toimivat suhteellisen hyvin kaikilla vyöhykkeillä. Lisäksi mallia testattiin eteläsuomalaisessa päätehakkuuleimikkoaineistossa, joka sisälsi mänty- ja kuusivaltaisia metsiköitä. Tässä aineistossa tukkivähennysmallilla saatu tukkiosuus oli muutamia prosentteja pienempi kuin hakkuissa toteutunut tukkiosuus. Ero johtunee siitä, että metsiköt olivat metsäyhtiön mailla sijaitsevia päätehakkuuleimikoita, ja siksi keskimääräistä hyvälaatuisempia. Mallit ovat sidoksissa laadinta-aineiston mitta- ja laatuvaatimuksiin. Herkkyysanalyysillä tutkittiin mittavaatimusten muutoksen vaikutusta mallin harhaan. Mallin sovellustilanteessa tukin minimilatvaläpimitan muuttuminen vaikuttaa mallin harhaan vain vähän, mutta tukin minimipituuden kasvattaminen kasvattaa mallin harhaa nopeasti. Laadittu tukkivähennysmalliperhe soveltuu käytettäväksi metsätalouden laskentaohjelmistossa rungon tukkiosuuden ennustamiseen.

Avainsanat
metsätuhot; tukkivähennys; tukkiosuus; logistinen regressio

Tekijä
  • Mehtätalo, Sähköposti lauri.mehtatalo@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4350

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6196 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Lähetä sähköpostiin
Kojola S., Hökkä H. et al. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 2 artikkeli 6615 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hantula J., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6603 (poista) | Muokkaa kommenttia
Jalkanen A., (1997) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6523 (poista) | Muokkaa kommenttia
Lehtosalo M., Mäkelä A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5931 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kilpeläinen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 4 artikkeli 5895 (poista) | Muokkaa kommenttia
Kuokkanen T. J., Närhi J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 3 artikkeli 6798 (poista) | Muokkaa kommenttia
Mehtätalo L., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6196 (poista) | Muokkaa kommenttia
Hakutulokset