Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 6193, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Suopuustojen ominaisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6193. https://doi.org/10.14214/ma.6193
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6197, Tutkimusartikkeli
Veli-Matti Saarinen, Jukka Aarnio, Esa Uotila, Esa-Jussi Viitala. Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattavuus kestävän metsätalouden rahoitustuella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6197. https://doi.org/10.14214/ma.6197
Original keywords: kannattavuus; yksityismetsätalous; metsätiet; metsänparannus
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin 21:n Etelä-Suomeen 1980-luvun puolivälissä rakennetun metsätien kannattavuutta vuoden 2001 kustannustasolla ja kestävän metsätalouden rahoitustuen ehdoilla. Kolmenkymmenen vuoden laskentajaksolla ja 3 prosentin tuottovaatimuksella tieinvestoinnin nykyarvo oli ennen verotusta keskimäärin 3 100 euroa tiekilometriä kohti, kun mukaan laskettiin sekä välittömät että välilliset tiellä aikaan saadut kustannussäästöt metsätaloudessa. Kun myös puun myyntituloverotuksen vaikutukset otettiin huomioon, tiekilometrin nykyarvo putosi 1 700 euroon. Erot tieinvestointien välillä olivat suuria: parhaan hankkeen nykyarvo oli 8 500 ja huonoimman –5 500 euroa/km. Jotta tieinvestointi olisi ollut kannattava jo 15 vuoden laskentajaksolla, olisi hakkuiden pitänyt olla tien hyötyalueella keskimäärin 6,5 m3/ha/v eli lähes kaksinkertaiset toteutuneisiin verrattuna. Tutkitut tiet olisivat olleet kannattavia 15 vuoden laskentajaksolla myös siinä tapauksessa, että niiden aikaansaama vuotuinen metsäkuljetussuoritteen aleneminen olisi ollut 140 mottikilometriä (kuljetettu puutavaramäärä x metsäkuljetusmatka) rakennettua tiekilometriä kohti. Laskelmissa oletettiin, että tiellä aikaan saadut kustannussäästöt koituvat täysimääräisinä suoraan metsänomistajien hyväksi.

  • Saarinen, Sähköposti: veli-matti.saarinen@metla.fi (sähköposti)
  • Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Viitala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6196, Tutkimusartikkeli
Lauri Mehtätalo. Valtakunnalliset puukohtaiset tukkivähennysmallit männylle, kuuselle, koivuille ja haavalle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6196. https://doi.org/10.14214/ma.6196
Original keywords: metsätuhot; tukkivähennys; tukkiosuus; logistinen regressio
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksen tavoitteena oli estimoida metsätalouden laskentajärjestelmiin soveltuvat puukohtaiset tukkivähennysmallit. Mallien laadinta-aineistona käytettiin Etelä-Suomen osalta VMI9:n ja Pohjois-Suomen osalta VMI8:n kertakoealojen tukkikokoisia koepuita. Mallit laadittiin logistisella regressioanalyysillä. Selittäjien etsinnässä käytettiin hyväksi Suomessa julkaistuja metsätuhotutkimuksia. Tukkivähennyksen puukohtaisia selittäjiä malleissa ovat puun läpimitta, ikä ja syntytapa. Läpimitasta ja iästä on samassa mallissa useita muunnoksia, mikä mahdollistaa tukkivähennyksen u-muodon kuvaamisen näiden muuttujien suhteen. Metsikkökohtaisia selittäjiä mallissa olivat metsätyyppi ja soistuneisuus. Alueellista vaihtelua mallissa selittävät metsikön x- ja y-koordinaatit, lämpösumma, valemuuttujat Ahvenanmaa ja Pohjois-Suomi sekä erilaiset muunnokset korkeudesta meren pinnasta.

Mallien harhaa tarkasteltiin alueellisesti jakamalla Suomi pohjois-eteläsuunnassa 200 km:n levyisiin vyöhykkeisiin. Mallit toimivat suhteellisen hyvin kaikilla vyöhykkeillä. Lisäksi mallia testattiin eteläsuomalaisessa päätehakkuuleimikkoaineistossa, joka sisälsi mänty- ja kuusivaltaisia metsiköitä. Tässä aineistossa tukkivähennysmallilla saatu tukkiosuus oli muutamia prosentteja pienempi kuin hakkuissa toteutunut tukkiosuus. Ero johtunee siitä, että metsiköt olivat metsäyhtiön mailla sijaitsevia päätehakkuuleimikoita, ja siksi keskimääräistä hyvälaatuisempia. Mallit ovat sidoksissa laadinta-aineiston mitta- ja laatuvaatimuksiin. Herkkyysanalyysillä tutkittiin mittavaatimusten muutoksen vaikutusta mallin harhaan. Mallin sovellustilanteessa tukin minimilatvaläpimitan muuttuminen vaikuttaa mallin harhaan vain vähän, mutta tukin minimipituuden kasvattaminen kasvattaa mallin harhaa nopeasti. Laadittu tukkivähennysmalliperhe soveltuu käytettäväksi metsätalouden laskentaohjelmistossa rungon tukkiosuuden ennustamiseen.

  • Mehtätalo, Sähköposti: lauri.mehtatalo@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6195, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Juha Hyvönen, Sauli Valkonen. Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapin yksityismetsissä 1960-, 1970- ja 1980-lukujen siemenpuuhakkuissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6195. https://doi.org/10.14214/ma.6195
Original keywords: metsänviljely; mänty; luontainen uudistaminen; maanmuokkaus; uudistamistulos; siemenpuu; taimettuminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin mäntysiemenpuualojen taimettumista. Otannan perusjoukkona olivat silloisen Lapin metsälautakunnan alueen siemenpuuleimikot, joista poimittiin 155 uudistusalan otos. Uudistusaloista 50:llä luontainen uudistaminen oli myöhemmin keskeytetty ja uudistusalat oli viljelty. Lisäksi viisi uudistusalaa oli viljelty osittain. Yhteensä 38 % uudistusalojen kokonaispinta-alasta oli viljelty. Uudistusalojen taimettumattomuus ja siemenpuiden kaatuminen myrskyissä olivat pääsyyt viljelyyn.

Ne uudistusalat ja uudistusalojen osat, joissa luontaista uudistamista oli jatkettu (105 alaa), inventoitiin maastossa uudistamistuloksen selvittämiseksi. Taimettuminen oli onnistunut yleensä huonosti, jos uudistusalaa ei ollut muokattu. Muokkauksen positiivinen vaikutus oli suurin tuoreella kankaalla. Muokatuilla tuoreen ja kuivahkon kankaan uudistusaloilla männyntaimien kokonaismäärä oli keskimäärin 2 700 kpl ha–1, kun niitä oli muokkaamattomalla tuoreella kankaalla keskimäärin 1 000 kpl ha–1 ja kuivahkolla 1 900 kpl ha–1. Kuivan kankaan uudistusaloilla taimettuminen oli onnistunut tyydyttävästi ilman maanmuokkausta, ja niillä taimia oli keskimäärin 2 400 kpl ha–1. Lämpösumma ja uudistusalan korkeus merenpinnasta vaikuttivat merkitsevästi taimettumiseen, lämpösumma positiivisesti ja maaston korkeus negatiivisesti.

Männyn luontainen uudistaminen oli onnistunut keskimäärin huonosti. Viljeltyjen ja epäonnistuneiden luontaisesti uudistettujen alojen pinta-ala oli yhteensä 48 % uudistusalojen pinta-alasta.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Hyvönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6194, Tutkimusartikkeli
Pekka Helenius, Jaana Luoranen, Risto Rikala. Kesällä istutettavien, kasvussa olevien kuusen paakkutaimien käsittelykestävyys ja maastomenestyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6194. https://doi.org/10.14214/ma.6194
Original keywords: pituuskasvu; Picea abies; välivarastointi; kesäistutus; kuljetus; kuolleisuus; rasituskestävyys; taimipakkaus; yhdistelmästressi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kasvussa olevien kuusen (Picea abies (L.) Karst.) puolitoistavuotiaiden paakkutaimien vaurioitumis-herkkyyttä käsittelyn aikana tutkittiin Suonenjoelle vuosina 1999 ja 2000 perustetussa koesarjassa. Tutkimuksessa selvitettiin suojaamattoman kuljetuksen (0, 10, 30, 60 ja 120 km ja 0, 50, 100 ja 150 km), taimipakkausten pudottelun (0, 10, 30, 60 ja 120 pudotusta betonilattialle 0,5 m:n korkeudelta), välivarastoinnin (7 ja 14 vrk erilaisissa lämpö- ja valaistusoloissa) sekä yhdistetyn kuljetuksen (0, 50, 100 ja 150 km) ja välivarastoinnin (9 vrk kastellen ja ilman kastelua) vaikutusta kesä-heinäkuussa taimitarhapellolle istutettujen taimien elossaoloon ja kasvuun.

Taimien vaurioitumisherkkyys käsittelyissä ja vaurioiden merkitys taimien myöhemmälle kasvulle osoittautui odotettua vähäisemmäksi. Selvimmin taimien pituuskasvua heikensivät välivarastoinnin aikainen kuivuminen sekä pitkä (100–150 km) suojaamaton kuljetus kesäkuun puolivälissä. Käsittelyillä ei ollut vaikutusta taimien elossaoloon. Vähäisestä vaurioitumisherkkyydestä huolimatta kesällä istutettavat, kasvussa olevat kuusen paakkutaimet kannattaa suojata pitkissä kuljetuksissa ja istuttaa nopeasti kuljetuksen jälkeen tai kastella päivittäin mahdollisen välivarastoinnin aikana.

  • Helenius, Sähköposti: pekka.helenius@metla.fi (sähköposti)
  • Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6208, Tieteen tori
Lauri Valsta. Miten metsissä voidaan varautua epävarmaan tulevaisuuteen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6208. https://doi.org/10.14214/ma.6208
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Valsta, Sähköposti: lauri.valsta@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6207, Tieteen tori
Mikko Hyppönen. Lapin metsätalouden erityispiirteet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6207. https://doi.org/10.14214/ma.6207
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6206, Tieteen tori
Ashley Selby, Leena Petäjistö, Terhi Koskela. Pellonmetsityksen vaikutuksista maaseudun kehitykseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6206. https://doi.org/10.14214/ma.6206
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Selby, Sähköposti: ashley.selby@metla.fi (sähköposti)
  • Petäjistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Koskela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6205, Tieteen tori
Olavi Rautiainen. Ketkä hakkasivat metsiään Pohjois-Savossa vuosina 2000-2001? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6205. https://doi.org/10.14214/ma.6205
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rautiainen, Sähköposti: olavi_rautiainen@hotmail.com (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6214, Tutkimusseloste
Tuomo Wallenius, Timo Kuuluvainen, Raimo Heikkilä, Tapio Lindholm. Puuston spatiaalinen ikärakenne ja palohistoria kahdessa vanhassa metsässä Itä-Fennoskandiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6214. https://doi.org/10.14214/ma.6214
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Wallenius, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lindholm, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6213, Tutkimusseloste
Anna Liisa Ruotsalainen, Juha Tuomi, Henry Väre. Optimaalinen mykorritsakolonisaatio alpiinisella gradientilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6213. https://doi.org/10.14214/ma.6213
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Tuomi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Väre, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6212, Tutkimusseloste
Ilkka Leinonen, Heikki Hänninen. Kuusen silmunpuhkeamisen sopeutuminen lauhkeaan ja boreaaliseen ilmastoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6212. https://doi.org/10.14214/ma.6212
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Leinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6211, Tutkimusseloste
Annika Kangas, Matti Maltamo. Puuston ja puutavaralajien tilavuuksien ennustevirheiden ennakoiminen eri mittausyhdistelmillä ja erityyppisissä metsiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6211. https://doi.org/10.14214/ma.6211
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6210, Tutkimusseloste
Teijo Palander, Mari Toivonen, Sanna Laukkanen. Puunhankintaorganisaatiolle soveltuvat ryhmätyövälineet ja ryhmän päätöstukijärjestelmät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6210. https://doi.org/10.14214/ma.6210
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Palander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Toivonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laukkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Puheenvuoro

artikkeli 6209, Puheenvuoro
Erkki Lähde. Jatkuvaa vai jaksollista kasvatusta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6209. https://doi.org/10.14214/ma.6209
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Lähde, Sähköposti: erkki.lahde@metla.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Suopuustojen laatu ja ominaisuudet

artikkeli 6204, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Juhani Päivänen, Sakari Sarkkola. Ensiharvennuksen ja kunnostusojituksen vaikutus varputurvekankaan männikön kuivatustilaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6204. https://doi.org/10.14214/ma.6204
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Päivänen, Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6203, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Reeta Stöd, Tapio Wall, Harri Kilpeläinen, Erkki Verkasalo. Mänty- ja kuusipuustojen teknillinen laatu turvemailla puutuoteteollisuuden kannalta - nykytila ja tulevaisuuden näkymiä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6203. https://doi.org/10.14214/ma.6203
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Stöd, Sähköposti: reeta.stod@metla.fi (sähköposti)
  • Wall, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6202, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Juha Rikala, Marketta Sipi. Suopuustot sahateollisuuden raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6202. https://doi.org/10.14214/ma.6202
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rikala, Sähköposti: juha.rikala@helsinki.fi (sähköposti)
  • Sipi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6201, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Antti Rissanen, Marketta Sipi. Puuaineen ja -kuitujen ominaisuudet ojitettujen soiden männyissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6201. https://doi.org/10.14214/ma.6201
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rissanen, Sähköposti: antti.rissanen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Sipi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6200, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Antero Varhimo, Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. Ojitusaluemänniköiden ensiharvennuspuu sellun raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6200. https://doi.org/10.14214/ma.6200
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Varhimo, Sähköposti: antero.varhimo@kcl.fi (sähköposti)
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6199, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Timo Penttilä, Soili Kojola, Raija Laiho. Suomänniköiden ensiharvennukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6199. https://doi.org/10.14214/ma.6199
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Penttilä, Sähköposti: timo.penttila@metla.fi (sähköposti)
  • Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6198, Tieteen tori|Suopuustojen laatu ja ominaisuudet
Sakari Sarkkola, Hannu Hökkä, Timo Penttilä, Juhani Päivänen. Metsien rakennedynamiikan erityispiirteet ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli 6198. https://doi.org/10.14214/ma.6198
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sarkkola, Sähköposti: sakari.sarkkola@helsinki.fi (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Päivänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit