Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email)

Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla

Saksa T. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

Avainsanat
kuusi; paakkutaimi; tukkimiehentäi; sekamalli; muokkausjälki

Tekijä
  • Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi (sähköposti)

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 30.6.2011

Katselukerrat 2079

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6634 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634
Himanen K., Helenius P. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5737
Saksa T., Nerg J. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6829
Pukkala T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5723
Salila T., Kärki T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5722
Niemistö P., Poutiainen E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5664
Tamminen P., Saarsalmi A. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 3 artikkeli 6222
Konttinen K., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 1 artikkeli 6440
Savonen E.-M., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6710
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233
Valkonen S., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6475
Hynönen T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6516
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6515
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 4 artikkeli 6728
Konttinen K., Rikala R. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 3 artikkeli 6284
Kinnunen K., Aro L. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1996 no. 2 artikkeli 5799
Moilanen M., Ferm A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5950
Mielikäinen K., Valkonen S. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1995 no. 2 artikkeli 5948
Luoranen J., Puttonen P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6046
Himanen K., Lilja A. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6636
Rikala R., Vuorinen M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6259