Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008

Pääkirjoitus

artikkeli 6614, Pääkirjoitus
Lauri Mehtätalo. (2008). Tilastomatemaattiset menetelmät tutkimuksen työkaluina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6614. https://doi.org/10.14214/ma.6614
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mehtätalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Päätoimittajalta

artikkeli 6828, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2008). Metsätalous ja metsien käytön tulevaisuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6828. https://doi.org/10.14214/ma.6828
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6387, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2008). Puu raaka-aineena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6387. https://doi.org/10.14214/ma.6387
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)
artikkeli 6418, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. (2008). Mikä tutkimus on tärkeää? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6418. https://doi.org/10.14214/ma.6418
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6831, Tutkimusartikkeli
Tero Heinonen, Vesa Leppänen, Timo Pukkala, Martin Gunia. (2008). Dynaamisiin käsittelykuvioihin perustuva metsäsuunnittelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6831. https://doi.org/10.14214/ma.6831
Original keywords: lidar; kaukokartoitus; aligradienttimenetelmä; laserkeilaus; spatiaalinen optimointi
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa testattiin sellaista metsäsuunnittelman laadintatekniikkaa, jossa ei käytetä lainkaan perinteisiä metsikkökuvioita. Puustotunnukset tulkittiin kuusikulmion muotoisille pikseleille käyttäen laserkeilausaineistoa ja joukkoa suunnittelualueen läheltä mitattuja maastokoealoja. Lisäksi käytettiin digitaalista väri-infrakuvaa, jonka avulla pääteltiin, oliko tietty pikseli metsäpeitteetön, havupuustoinen vai lehtipuustoinen. Tutkimuksessa verrattiin kolmea pikselikokoa: 294 m2, 591 m2 ja 1182 m2. Puustotunnusten tulkintamenetelmässä jokaiselle pikselille valittiin 50 ”lähintä” koealaa. Läheisyyttä mitattiin laser- ja väri-infra-aineistosta lasketuilla muuttujilla. Tulkintapikselille valittujen koealojen puustotunnusten ja laserpulsseista laskettujen muuttujien välille sovitettiin ennustin, jolla tulkintapikselin puustotunnukset saatiin laserpulsseja luonnehtivien muuttujien funktiona. Tulkintapikseleille simuloitiin vaihtoehtoisia käsittelyohjelmia kahdeksi 5-vuotiskaudeksi. Pikseleistä muodostettiin yhtenäisiä käsittely-yksiköitä spatiaalisen optimoinnin keinoin. Tulosten mukaan menetelmä on teknisesti toimiva, joskin osa käsittelykuvioista on varsin pieniä, ja käsittelykuvion sisälle voi jäädä käsittelemättömiä pikseleitä. Tämän tulkittiin olevan seurausta metsäalueen puuston heterogeenisuudesta eikä niinkään menetelmän kyvyttömyydestä ryhmittää metsän piirteitä ja käsittelyjä spatiaalisesti. Suurin pikselikoko tuotti vähiten sirpaleisen hakkuuehdotuksen, mutta pienin pikselikoko taas tuotti suurimman nettotulojen nykyarvon, kun hakkuukertymä vakioitiin.

  • Heinonen, Sähköposti: tero.heinonen@joensuu.fi (sähköposti)
  • Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Gunia, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6830, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Heikki Heikkinen, Ville Hallikainen. (2008). Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Etelä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6830. https://doi.org/10.14214/ma.6830
Original keywords: mänty; luontainen uudistaminen; maanmuokkaus; kylvö; siemenpuu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti äestyksen sekä äestyksen ja viirukylvön vaikutusta mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Rovaniemellä. Koekenttä perustettiin mäntyvaltaiseen kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989, jolloin koekenttä hakattiin, muokattiin ja kylvettiin. Koejärjestelynä oli satunnaistettujen lohkojen koe, jossa oli kolme lohkoa. Käsittelyt olivat 0) muokkaamaton, 1) äestys sekä 2) äestys ja kylvö. Siemenpuut poistettiin keväällä 1999, ja taimikko harvennettiin syyskesällä 2006. Koe mitattiin vuosina 1994, 1999, 2000 ja 2006 eli 6, 10, 12 ja 18 kasvukauden kuluttua maanmuokkauksesta. Viimeisellä kerralla koe mitattiin sekä ennen että jälkeen taimikon harvennuksen. Keväällä 1989 männyllä oli runsas siemensato Etelä- ja Keski-Lapissa ja seuraavana keväänä kuusella. Tässä esitetään tulokset kuuden kasvukauden välein vuosilta 1994, 2000 ja 2006. Aineisto analysoitiin varianssianalyysillä.

Mäntysiemenpuuala taimettui olipa maata muokattu tai ei. Muokkaamaton ala taimettui kuitenkin muokattuja aloja selvästi hitaammin. Vuonna 2006 taimikon harvennuksen jälkeen, 18 kasvukauden kuluttua kokeen perustamisesta, männyntaimia oli muokkaamattomalla alalla keskimäärin 4600 kpl/ha, äestetyllä 4100 kpl/ha sekä äestetyllä ja kylvetyllä 5100 kpl/ha. Näistä luokiteltiin kehityskelpoisiksi vastaavasti 2000 kpl/ha, 1700 kpl/ha ja 2300 kpl/ha. Kun mukaan luettiin kehityskelpoiset kuusentaimet, kehityskelpoisia havupuuntaimia oli harvennuksen jälkeen kaikissa käsittelyissä 2300–2400 kpl/ha. Muokatuilla aloilla taimien keskipituus (2,8–2,9 m) oli kuitenkin noin kaksinkertainen muokkaamattoman alan taimien keskipituuteen (1,5 m) verrattuna.

Poikkeuksellisen hyvien männyn ja kuusen siemensatojen, edullisten ilmasto- ja kasvupaikkatekijöiden sekä kokeen suppeuden vuoksi tutkimustuloksia ei voida laajasti yleistää männyn luontaiseen uudistamiseen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että suotuisissa olosuhteissa männikkö voidaan uudistaa Lapissa hyvin myös luontaisesti.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6829, Tutkimusartikkeli
Timo Saksa, Jukka Nerg. (2008). Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näiden yhdistelmät kuusen uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6829. https://doi.org/10.14214/ma.6829
Original keywords: kuusi; luontainen uudistaminen; uudistamistulos; istutus; sekastrategia
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa verrattiin kuusen istutuksen (istutustiheys 2 000 tainta ha–1), kuusen luontaisen uudistamisen ja näiden yhdistelmien antamaa uudistamistulosta äestäen muokatuilla tuoreen kankaan uudistusaloilla yhdeksän kasvukauden kuluttua uudistamistoimenpiteistä. Kaikki tutkimuksen uudistusalat rajoittuvat siemennyskykyiseen kuusivaltaiseen reunametsään. Sekastrategia vaihtoehdoissa tehtiin muokkauksen jälkeen joko harva kuusen istutus (istutustiheys 1 200 tainta ha–1) tai uudistaminen aloitettiin odottamalla luontaista taimettumista ja tarvittaessa, 5–6 vuoden kuluttua muokkauksesta, tehtiin täydennysistutus (kokonaistiheys 1 600 tainta ha–1).

Kun uudistamisvaihtoehtoja arvioitiin havupuutaimikon tiheyden, tilajärjestyksen ja keskipituuskehityksen perusteella, osoittautui tavanomaisen istutuksen (2 000 tainta ha–1) tulos selvästi parhaimmaksi. Yli 70 % näistä taimikoista ylitti hyvän uudistamistuloksen rajan (taimikon keskitiheys vähintään 1 600 kasvatettavaa havupuuta ha–1). Luontaisesti syntyneen taimikon täydentäminen tuotti yhtä hyvän uudistamistuloksen, mutta näissä taimikoissa täydennysistutuskustannukset nousivat huonona siemenvuonna tavanomaisen istutuksen (2 000 tainta ha–1) suuruisiksi ja taimikon pituuskehitys jäi noin neljä vuotta jälkeen nykyisestä istutustaimikon pituuskehityksestä.

Erinomaisen siemensadon yhteydessä syntyi riittävän tiheä havupuutaimikko yksinomaan luontaisen uudistamisen avulla, mutta taimikon pituuskehitys jäi vähintään kaksi vuotta jälkeen istutustaimikon pituuskehityksestä.

  • Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Nerg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6389, Tutkimusartikkeli
Lauri Kuusisto, Annika Kangas. (2008). Harhakomponentit kuvioittaisen arvioinnin puuston tilavuuden laskentaketjussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6389. https://doi.org/10.14214/ma.6389
Original keywords: apteeraus; harha; runkokäyrät
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suunnittelujärjestelmät ennustavat kuvioittaisessa arvioinnissa mitattujen keskitunnusten perusteella puulajeittain kokonaistilavuudet sekä puutavaralajien tilavuudet. Laskenta perustuu jakaumamallin, pituusmallin sekä runkokäyrämallin käyttöön. Puutavaralajien tilavuudet voidaan laskea järjestelmissä teoreettisina, puutavaralajien yläläpimittavaatimuksien perusteella, tai ottaa huomioon myös katkonnan vaikutus. Katkonnan vaikutus taas voidaan ottaa huomioon empiirisellä mallilla, tai apteeraamalla järjestelmän tuottamat kuvauspuut simulaattorissa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, miten suunnittelujärjestelmän laskenta kannattaa toteuttaa. Tutkimuksessa selvitetään, mistä komponenteista puutavaralajien tilavuuksien virheet koostuvat, ja mihin laskentajärjestelmässä siis kannattaa kiinnittää huomiota. Tutkimus tehtiin vertaamalla laskentajärjestelmän tuottamia arvoja MASI apteeraussimulaattorin tuottamiin. Virheet jaettiin runkokäyrämallin, pituusmallin sekä jakaumamallin aiheuttamiin komponentteihin. Näistä runkokäyrän vaikutusta ei ole aiemmissa tutkimuksissa voitu ottaa huomioon. Tutkittu malliketju tuotti järjestelmällisen aliarvion sekä kokonais- että tukkitilavuuksille. Laskentajärjestelmän malleista suurimmaksi virhelähteeksi osoittautui runkokäyrämalli, toiseksi suurimmaksi pituusmalli ja pienin virhelähde oli jakaumamalli.

  • Kuusisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6388, Tutkimusartikkeli
Juha Honkatukia, Maarit Kallio, Riitta Hänninen, Johanna Pohjola. (2008). Venäjän puutullien vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6388. https://doi.org/10.14214/ma.6388
Original keywords: kantorahatulot; metsätalous; kerrannaisvaikutukset; puun tuonti; Venäjä; metsäteollisuus; kansantuote; talouden tasapainomalli; metsäsektorimalli
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Venäjä on ilmoittanut nostavansa raakapuun vientitulleja asteittain 50 euroon kuutiometriltä, mikä johtaisi toteutuessaan puun tuonnin loppumiseen Venäjältä. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten suuria vaikutuksia Venäjän noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruisen raakapuun tuonnin loppumisella olisi Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen pitkällä aikavälillä olettaen, että tuontia muualta ei pystytä lisäämään. Tutkimusmenetelmänä on skenaarionanalyysi. Skenaarioita tuotettiin sekä metsäsektorin osittaistasapainomallilla että kansantalouden yleisellä tasapainomallilla. Raakapuun tuonnin aleneminen johtaa kotimaan hakkuiden, kantohintojen ja kantorahatulojen nousuun. Metsätalouden tuotannon arvioidaan olevan noin 7 % suurempi vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman tuontimuutosta. Sen sijaan metsäteollisuus joutuisi kustannusten nousun aiheuttaman heikentyneen kannattavuuden vuoksi sopeuttamaan tuotantoansa pienemmäksi. Eniten supistuisi mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto, 10–16 % suhteessa perusuraan vuonna 2020 riippuen käytetystä mallista ja lähtöoletuksista. Kansantaloudessa vaikutukset näkyisivät hintojen nousuna, joka alentaisi kulutuskysyntää ja työllisyyttä aluksi noin yhdellä prosentilla ja investointeja hieman tätä enemmän. Talouden rakennemuutos vaimentaa ajan kuluessa hintojen nousun vaikutuksia ja vuonna 2020 ne ovat varsin pieniä koko kansantalouden tasolla. Vaikka Venäjä päätyisi luopumaan tulleista, tutkimus antaa tietoa Suomen talouden riippuvuudesta puun tuonnista.

  • Honkatukia, Sähköposti: juha.honkatukia@vatt.fi (sähköposti)
  • Kallio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pohjola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6615, Tutkimusartikkeli
Soili Kojola, Hannu Hökkä, Raija Laiho, Timo Penttilä. (2008). Harvennusten ja kunnostusojitusten vaikutus puuston kasvuun ja tuotokseen ojitetuilla rämeillä – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6615. https://doi.org/10.14214/ma.6615
Original keywords: harvennus; Pinus sylvestris; simulointi; MOTTI; kunnostusojitus; metsän kasvatus; ojitetut turvemaat
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m3 ha–1 a–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m3 ha–1 a–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.

  • Kojola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6419, Tutkimusartikkeli
Matti Närhi, Matti Maltamo, Petteri Packalén, Heli Peltola, Janne Soimasuo. (2008). Kuusen taimikoiden inventointi ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittäminen laserkeilauksen ja metsäsuunnitelmatietojen avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6419. https://doi.org/10.14214/ma.6419
Original keywords: Picea abies; taimikot; lidar; varttuneet taimikot; toimenpidetarve
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Taimikonhoidon tarve määritetään perinteisesti maastoinventoinnilla, joka on kuitenkin hidasta ja kallista. Viime aikoina onkin pohdittu mahdollisuutta hyödyntää kaukokartoitusmateriaaleja taimikonhoitotarpeen määrittämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laserkeilauksen soveltuvuutta varttuneiden kuusen taimikoiden inventointiin ja taimikonhoitotarpeen määrittämiseen. Tutkimuksessa hyödynnetty maastoaineisto mitattiin Pohjois-Savossa Sonkajärven kunnan alueella ja se koostui yhteensä 25 taimikosta inventoidusta 195 koealaryppäästä. Kaukokartoitusmateriaalina käytettiin pistetiheydeltään 0,5 pulssia per neliömetri olevaa laserpisteaineistoa.

Laserpisteaineiston tunnuksilla ja metsätaloussuunnitelmatiedoilla ennustettiin lineaarisilla sekamalleilla koealojen puustojen keskipituutta ja tiheyttä. Taimikonhoidon kiireellisyysluokitus tuotettiin sekä lineaarisella erotteluanalyysillä käyttäen selittäjinä suoraan lasertunnuksia että luokittelemalla, jolloin hyödynnettiin laadittuja malleja puuston tiheydestä ja pituudesta. Laskettuja estimaatteja verrattiin maastossa mitatuille koealoille tehtyyn taimikonhoidon kiireellisyysluokitukseen virhematriisin avulla.

Taimikonhoidon kiireellisyysluokittelu onnistui hieman paremmin suoralla erotteluanalyysillä (oikeinluokitusprosentti 71,8 %) verrattuna sekamalleihin perustuvien puuston pituus- ja tiheys–estimaattien käyttöön luokittelussa (oikeinluokitusprosentti 69,2 %). Tulokset antavat viitteitä siitä, että laserkeilausta voitaneen tulevaisuudessa hyödyntää myös varttuneiden taimikoiden inventointiin ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittämiseen.

  • Närhi, Sähköposti: matti.maltamo@joensuu.fi (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6390, Katsaus
Ville Hallikainen, Timo Helle, Mikko Hyppönen, Arsi Ikonen, Mikko Jokinen, Arto Naskali, Seija Tuulentie, Martti Varmola. (2008). Luonnon käyttöön perustuvat elinkeinot ja niiden väliset suhteet Ylä-Lapissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6390. https://doi.org/10.14214/ma.6390
Original keywords: metsätalous; porotalous; matkailu; luonnonsuojelu; keräily; metsästys; saamelaiskulttuuri; ristiriita; konflikti; käyttömuotojen yhteensovittaminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ylä-Lapin luonnon merkittävimpiä käyttömuotoja ja elinkeinoja ovat keräily ja metsästys, poronhoito, metsätalous, matkailu sekä tässä elinkeinoksi luokiteltu Metsähallituksen luontopalveluista muodostuva luonnonsuojelu.

Poronhoidon sekä muiden elinkeinojen ja maankäyttömuotojen väliset ongelmat tulevat korostetusti esiin Ylä-Lapissa. Ristiriitoja on syntynyt sekä poronhoidon ja matkailun että erityisesti poronhoidon ja valtionmetsätalouden välille. Inarissa valtionmetsiä koskevia ristiriitoja leimaavat vaikeiden luonnonvarakonfliktien yleiset tunnusmerkit: tietoa koskevat erimielisyydet osapuolten välillä, erilaisen tulkintakehyksen synnyttämät poliittiset kiistat sekä epäluottamus eri osapuolten välillä.

Kiinnostus pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseen muutenkin kuin perinteellisten elinkeinojen avulla on sirkumpolaarinen ilmiö, joka on ollut viime vuosikymmeninä vilkkaan tutkimuksen kohteena niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassa. Runsaasti huomiota on kiinnitetty villien peurojen ja karibujen elinympäristöjen suojeluun ja toisaalta Euraasian pohjoisten alkuperäiskansojen harjoittaman poronhoidon edellytysten turvaamiseen.

Maankäyttökiistojen ratkaisemisessa tarvitaan hyvin toimivia institutionaalisia järjestelmiä sekä puolueettomasti ja perusteellisesti hoidettuja neuvotteluja osapuolten välillä. Hyvin toteutettu vuorovaikutteinen ja osallistava suunnittelu on ongelmistaan huolimatta hyvä ja välttämätön konfliktien hallinnan keino.

  • Hallikainen, Sähköposti: timo.helle@metla.fi (sähköposti)
  • Helle, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ikonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jokinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Naskali, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuulentie, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Varmola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6616, Katsaus
Juho Rantala. (2008). Tilaaja–tuottaja-malli ja metsätalouden julkisrahoitteinen palvelutuotanto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6616. https://doi.org/10.14214/ma.6616
Original keywords: metsäpalvelu; yrittäjyys; metsäkeskus; metsänhoitoyhdistys; julkishallinto; markkinakilpailu; palvelu seteli; transaktiokustannukset
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viime vuosina käsitys julkisista organisaatioista palveluiden tuottajina on korvautunut idealla julkishallinnosta palveluiden järjestäjänä. Tähän muutokseen liittyy käsite tilaaja–tuottaja-malli. Tilaaja–tuottaja-mallista on muodostunut muotitermi, jota käytetään väljästi ja usein virheellisissä asiayhteyksissä. Tämän katsauksen tavoitteena on selventää tilaaja–tuottaja-mallin käsitteellistä sisältöä, analysoida mallin soveltuvuutta metsätaloussektorin julkisrahoitteisen palvelutuotannon järjestämiseen ja nostaa esiin mallin käyttöönottoa tukevat tärkeimmät tutkimustehtävät. Katsauksen perusteella näyttää, että metsätaloudessa on useita julkisrahoitteisia palveluita, joiden tuotantojärjestelmää voidaan tehostaa ja muuttaa markkinalähtöisemmäksi siirtymällä tilaaja–tuottaja-malliin. Tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotto julkisrahoitteisilla metsäpalvelumarkkinoilla edellyttää kuitenkin lainsäädännöllisiä, rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia.

  • Rantala, Sähköposti: juho.rantala@metla.fi (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 6420, Tiedonanto
Heimo Karppinen, Magnus Ahlberg. (2008). Metsänomistajakunnan rakenne 2020: Yleiseen väestömuutokseen perustuvat ennustemallit. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6420. https://doi.org/10.14214/ma.6420
Original keywords: yksityismetsänomistajat; rakenne-ennusteet; trendit; väestöennusteet; väestötilastot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selitetään metsänomistajakunnan rakennemuutosta väestö-, koulutus- ja elinkeinorakenteen kehityksellä regressiomallien avulla ja metsänomistuksen rakenne-ennusteet laaditaan sijoittamalla malleihin vastaavat koko väestöä koskevat ennusteet. Lisäksi tehdään lineaariset ja epälineaariset trendiennusteet. Eri vuosilta olevien metsänomistaja-aineistojen ohella käytetään yleisiä väestötilastoja ja -ennusteita.

Väestön ikääntyminen ja asutuksen keskittyminen sekä elinkeinorakenteen muutos jatkuvat myös tulevaisuudessa. Yksityismetsänomistajakunnan rakennemuutoksen voi siten odottaa jatkuvan samansuuntaisena kuin aikaisemmin. Tulevaisuuden metsänomistajakunnassa on nykyistä enemmän iäkkäitä, eläkeläisiä ja naisia sekä entistä vähemmän maatalousyrittäjiä. Metsänomistajat ovat myös keskimäärin paremmin koulutettuja kuin nykyään. Vaikka maatalousyrittäjien osuus pienenee, se ei näy selvänä palkansaajien osuuden nousuna. Ikääntymiskehityksen seurauksena myös uudet metsänomistajat ovat usein eläkeiässä.

Metsänomistusrakenteen ja siihen mahdollisesti liittyvä metsänomistajien käyttäytymisen muutos on metsäpolitiikan näkökulmasta jatkuvan kiinnostuksen kohde. Mikäli väestöllisillä tekijöillä voitaisiin riittävän luotettavasti ennustaa metsänomistajakunnan kehitystä, voitaisiin ennusteita tarkentaa lyhyin aikavälein ilman työlästä ja kallista erillisen metsänomistaja-aineiston keräämistä. Tutkimus osoitti kuitenkin, ettei nykyisillä aineistoilla voida vielä laatia riittävän luotettavia ennustemalleja.

  • Karppinen, Sähköposti: heimo.karppinen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Ahlberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6834, Tieteen tori
Matti Maltamo, Petteri Packalén, Janne Uuttera, Esa Ärölä, Juho Heikkilä. (2008). Laserkeilaustulkinnan hyödyntäminen metsäsuunnittelun tietolähteenä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6834. https://doi.org/10.14214/ma.6834
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Maltamo, Sähköposti: matti.maltamo@joensuu.fi (sähköposti)
  • Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uuttera, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ärölä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6833, Tieteen tori
Piia Häkkinen. (2008). Ligniinin määritys maanäytteestä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6833. https://doi.org/10.14214/ma.6833
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Häkkinen, Sähköposti: piia.hakkinen@ymparisto.fi (sähköposti)
artikkeli 6832, Tieteen tori
Anu Kantola. (2008). Puu pintaa syvemmältä: kuusen rungon rakennetta ennustavat simulaattorit osa tulevaisuuden tuotantoteknologiaa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6832. https://doi.org/10.14214/ma.6832
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kantola, Sähköposti: anu.kantola@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6393, Tieteen tori
Timo Silver, Markku Saarinen, Sirke Kajava. (2008). Metsälain mukaisten erityisen tärkeiden suoelinympäristöjen määrittäminen ja metsälakikartoituksen luotettavuus Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6393. https://doi.org/10.14214/ma.6393
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Silver, Sähköposti: timo.silver@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kajava, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6392, Tieteen tori
Henrik Heräjärvi. (2008). Koivun ja haavan mahdollisuudet puutuotealalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6392. https://doi.org/10.14214/ma.6392
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Heräjärvi, Sähköposti: henrik.herajarvi@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6391, Tieteen tori
Kari Valtonen. (2008). Millä perusteella kuluttajat valitsevat puutuotteet? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6391. https://doi.org/10.14214/ma.6391
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Valtonen, Sähköposti: kari.valtonen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6618, Tieteen tori
Sari Siipola. (2008). Ilmastonmuutos ja lisääntynyt UV-säteily – mitkä ovat yhteisvaikutukset kasvillisuuteen? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6618. https://doi.org/10.14214/ma.6618
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Siipola, Sähköposti: sari.siipola@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6617, Tieteen tori
Miina Rautiainen, Pauline Stenberg, Janne Heiskanen, Matti Mõttus, Lauri Korhonen, Jouni Peltoniemi, Juha Suomalainen, Sanna Kaasalainen, Terhikki Manninen. (2008). Metsän kaukokartoituksen perustutkimus? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6617. https://doi.org/10.14214/ma.6617
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rautiainen, Sähköposti: miina.rautiainen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Stenberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heiskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mõttus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Peltoniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Suomalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kaasalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Manninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6422, Tieteen tori
Esa-Jussi Viitala. (2008). Kiinteistö- ja sijoitusrahastot uusina metsänomistusmuotoina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6422. https://doi.org/10.14214/ma.6422
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6421, Tieteen tori
Tuula Nuutinen, Teppo Hujala. (2008). Metsäsuunnittelun tulevaisuuskuva – tilannekatsaus Kuortaneen metsäsuunnittelutapahtumasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6421. https://doi.org/10.14214/ma.6421
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6846, Tutkimusseloste
Harri Hautala. (2008). Häiriö boreaalisessa kuusimetsässä – kasvillisuusrakenteiden palautuminen metsikkötasolta aluskasvillisuustasolle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6846. https://doi.org/10.14214/ma.6846
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hautala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6845, Tutkimusseloste
Tommi Räisänen. (2008). Ilmastonmuutoksen ja metsänhoidon vaikutukset männyn monoterpeenipäästöihin ja neulasten sekundääriyhdisteisiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6845. https://doi.org/10.14214/ma.6845
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Räisänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6844, Tutkimusseloste
Maarit Raivonen. (2008). UV-säteilyn aiheuttamat reaktiivisten typpiyhdisteiden emissiot männyn oksien kaasunvaihtoa mittaavissa kammioissa: niiden alkuperä ja merkitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6844. https://doi.org/10.14214/ma.6844
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Raivonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6843, Tutkimusseloste
Mikko Kurttila, Pekka Leskinen, Jouni Pykäläinen, Tiina Ruuskanen. (2008). Metsänomistajien päätöstuki vapaaehtoisissa monimuotoisuuden suojeluhankkeissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6843. https://doi.org/10.14214/ma.6843
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kurttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pykäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ruuskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6842, Tutkimusseloste
Jaakko Repola. (2008). Koivun biomassayhtälöt Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6842. https://doi.org/10.14214/ma.6842
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Repola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6841, Tutkimusseloste
Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Risto Ojansuu. (2008). Nuorten männiköiden metsänhoidollinen tila. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6841. https://doi.org/10.14214/ma.6841
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ojansuu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6840, Tutkimusseloste
Ari Nikula, Ville Hallikainen, Risto Jalkanen, Mikko Hyppönen, Kari Mäkitalo. (2008). Pohjois-Suomen viljeltyjen mäntytaimikoiden hirvituhoriskiin vaikuttavien tekijöiden mallittaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6840. https://doi.org/10.14214/ma.6840
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nikula, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6839, Tutkimusseloste
Sari Timonen, Taina Pennanen. (2008). Kuusentaimien sienijuurien määrä ja laatu suomalaisilla metsätaimitarhoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6839. https://doi.org/10.14214/ma.6839
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Timonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Pennanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6838, Tutkimusseloste
Riitta Väänänen, Mika Nieminen, Martti Vuollekoski, Hannu Nousiainen, Tapani Sallantaus, Eeva-Stiina Tuittila, Hannu Ilvesniemi. (2008). Fosforin pidättyminen turvemaasuojavyöhykkeille metsävaluma-alueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6838. https://doi.org/10.14214/ma.6838
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Väänänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sallantaus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ilvesniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6837, Tutkimusseloste
Raija Laiho, Sakari Sarkkola, Seppo Kaunisto, Jukka Laine, Kari Minkkinen. (2008). Turpeen ravinnepitoisuudet ojitetuissa suometsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6837. https://doi.org/10.14214/ma.6837
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kaunisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Minkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6401, Tutkimusseloste
Anu Kantola. (2008). Kuusen runkorakenteen yhteys sahapuun laatuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6401. https://doi.org/10.14214/ma.6401
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kantola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6400, Tutkimusseloste
Albert Porcar-Castell. (2008). Fotosysteemi II:n toiminnan mukautuminen vuorokauden ja kasvukauden aikaiseen ympäristötekijöiden vaihteluun – klorofylli-a:n fluoresenssi tutkimusmenetelmänä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6400. https://doi.org/10.14214/ma.6400
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Porcar-Castell, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6399, Tutkimusseloste
Jani Laturi, Jarmo Mikkola, Jussi Uusivuori. (2008). Käytössä olevien puutuotteiden hiilivaranto Suomessa ja skenaariot vuoteen 2050. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6399. https://doi.org/10.14214/ma.6399
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laturi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uusivuori, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6398, Tutkimusseloste
Tuula Jyske, Harri Mäkinen, Pekka Saranpää. (2008). Kuusen puuaineen tiheyden vaihtelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6398. https://doi.org/10.14214/ma.6398
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jyske, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Mäkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saranpää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6397, Tutkimusseloste
Jussi Peuhkurinen, Matti Maltamo, Jukka Malinen. (2008). Puulajeittaisten läpimittajakaumien ja tukkisaannon ennustaminen laserkeilausaineiston ja digitaalisen ilmakuvan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6397. https://doi.org/10.14214/ma.6397
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Peuhkurinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6396, Tutkimusseloste
Risto Jalkanen, Sheila Hicks, Tarmo Aalto, Hannu Salminen. (2008). Männyn siitepölytuotannon määrittäminen neulastuotannon avulla metsänrajalla: väline menneen ilmaston rakentamiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6396. https://doi.org/10.14214/ma.6396
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Hicks, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6395, Tutkimusseloste
Hilppa Gregow, Ari Venäläinen, Heli Peltola, Seppo Kellomäki, David Schultz. (2008). Metsien tuuli- ja lumituhoriskin ajallinen ja alueellinen vaihtelu Suomessa 1961–2000. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6395. https://doi.org/10.14214/ma.6395
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Gregow, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Venäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kellomäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Schultz, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6394, Tutkimusseloste
Jyrki Hytönen, Paula Jylhä. (2008). Pintakasvillisuuden torjunnan ja taimityypin vaikutus kuusen taimien kuolleisuuteen ja kasvuun metsitetyllä pellolla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 3 artikkeli 6394. https://doi.org/10.14214/ma.6394
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hytönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6633, Tutkimusseloste
Sanni Raiskila. (2008). Ligniinin määrän ja ligniinin modifioinnin vaikutus kuusen puuaineen ominaisuuksiin ja lahonkestoon. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6633. https://doi.org/10.14214/ma.6633
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Raiskila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6632, Tutkimusseloste
Terhi Riutta. (2008). Sarasuon hiilikaasudynamiikka muuttuvissa kosteusolosuhteissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6632. https://doi.org/10.14214/ma.6632
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Riutta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6631, Tutkimusseloste
Jouni Kilpeläinen. (2008). Kekomuurahaisten (Formica rufa -ryhmä) vaikutus maaperän ominaisuuksiin ja puuston kasvuun hoidetuissa boreaalisissa metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6631. https://doi.org/10.14214/ma.6631
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6630, Tutkimusseloste
Veli-Pekka Ikonen. (2008). Männyn kasvun ja puuaineen ominaisuuksien sekä saheiden laadun mallintaminen metsänhoitoon liittyen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6630. https://doi.org/10.14214/ma.6630
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Ikonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6629, Tutkimusseloste
Heikki Nuorteva. (2008). Elävän latvuksen supistumisen vaikutus neulasten alkuainepitoisuuksiin männiköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6629. https://doi.org/10.14214/ma.6629
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6628, Tutkimusseloste
Eeva J. Vainio. (2008). Juurikäävän biologisen torjunnan vaikutukset lahopuun sienilajiston monimuotoisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6628. https://doi.org/10.14214/ma.6628
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Vainio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6627, Tutkimusseloste
Saija Huuskonen. (2008). Nuorten männiköiden kehitys - taimikonhoito ja ensiharvennus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6627. https://doi.org/10.14214/ma.6627
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6626, Tutkimusseloste
Taru Palosuo. (2008). Maahiilimallinnus metsien maaperän hiilivaraston ja -varastomuutosten arvioinnissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6626. https://doi.org/10.14214/ma.6626
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Palosuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6625, Tutkimusseloste
Riitta Väänänen. (2008). Fosforin pidättyminen metsämaahan ja metsätalouden suojavyöhykkeiden toimivuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6625. https://doi.org/10.14214/ma.6625
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Väänänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6624, Tutkimusseloste
Ursula Schatz, Henrik Heräjärvi, Kari Kannisto, Matti Rantatalo. (2008). Saha- ja leikkurikarsinnan vaikutukset rauduskoivun puuaineen värivikoihin, oksien kyljestymiseen ja läpimitan kasvuun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6624. https://doi.org/10.14214/ma.6624
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Schatz, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kannisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Rantatalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6623, Tutkimusseloste
Antti Lännenpää, Tuomas Aakala, Heikki Kauhanen, Timo Kuuluvainen. (2008). Puiden kuolinsyyt pohjoisen Fennoskandian luonnontilaisissa kuusimetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6623. https://doi.org/10.14214/ma.6623
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lännenpää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Aakala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6622, Tutkimusseloste
Juha Laitila. (2008). Kokopuuhakkeen korjuukustannukset nuorista metsistä eri menetelmillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6622. https://doi.org/10.14214/ma.6622
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Laitila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6621, Tutkimusseloste
Tuomo Kalliokoski, Pekka Nygren, Risto Sievänen. (2008). Männyn, kuusen ja koivun paksujuurten arkkitehtuuri sekametsäoloissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6621. https://doi.org/10.14214/ma.6621
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kalliokoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sievänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6433, Tutkimusseloste
Henri Vanhanen. (2008). Tulokaslajit Euroopassa – maailmankaupan ja ilmastonmuutoksen vaikutus lajien levinneisyyteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6433. https://doi.org/10.14214/ma.6433
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Vanhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6432, Tutkimusseloste
Sirpa Thessler. (2008). Alankosademetsien kasvilajiston vaihtelun kartoittaminen satelliittikuvilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6432. https://doi.org/10.14214/ma.6432
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Thessler, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6431, Tutkimusseloste
Mart-Jan Schelhaas. (2008). Tuhojen vaikutus Euroopan metsävarojen kehitykseen: mallitarkasteluja puu- ja metsikkötasolta alueellisiin skenaarioihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6431. https://doi.org/10.14214/ma.6431
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Schelhaas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6430, Tutkimusseloste
Tiina Rajala. (2008). Kuusiyksilöiden vaikutus metsämaan mikrobeihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6430. https://doi.org/10.14214/ma.6430
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rajala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6429, Tutkimusseloste
Minna Malmivaara-Lämsä. (2008). Virkistyskäytön ja pirstoutumisen vaikutukset kaupunkimetsien aluskasvillisuuteen ja maaperän mikrobiyhteisöihin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6429. https://doi.org/10.14214/ma.6429
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Malmivaara-Lämsä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6428, Tutkimusseloste
Tuula Jyske. (2008). Harvennuksen ja lannoituksen vaikutus kuusen puuaineen ja kuitujen ominaisuuksiin – tuloksia pitkään seuratuilta kenttäkokeilta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6428. https://doi.org/10.14214/ma.6428
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jyske, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6427, Tutkimusseloste
Miina Rautiainen, Matti Mõttus, Pauline Stenberg, Sanna Ervasti. (2008). Latvusmuodon mittaus ja mallitus metsän fysikaalisia heijastusmalleja varten. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6427. https://doi.org/10.14214/ma.6427
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Rautiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Mõttus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Stenberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ervasti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6426, Tutkimusseloste
Yrjö Nuutinen, Kari Väätäinen, Jaakko Heinonen, Antti Asikainen, Dominik Röser. (2008). Työntutkijan vaikutus maastotallentimella mitatun aikatutkimuksen mittaustarkkuuteen hakkuukonesimulaattorihakkuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6426. https://doi.org/10.14214/ma.6426
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Röser, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6425, Tutkimusseloste
Mika Nieminen, Mikko Moilanen, Sirpa Piirainen. (2008). Tuhkalannoitteiden fosforin pidättyminen turpeeseen – miksi pidättyminen on tehokasta turpeen huonosta sitomiskyvystä huolimatta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6425. https://doi.org/10.14214/ma.6425
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Piirainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6424, Tutkimusseloste
Mikko Havimo, Juha Rikala, Jari Sirviö, Marketta Sipi. (2008). Trakeidien poikkileikkausdimensioiden jakaumia kuusen rungon eri osissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6424. https://doi.org/10.14214/ma.6424
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Havimo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sirviö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Sipi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6836, Kirjallisuutta
Matti Kärkkäinen. (2008). Erinomainen koivukirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6836. https://doi.org/10.14214/ma.6836
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kärkkäinen, Sähköposti: matti.karkkainen@pp.armas.fi (sähköposti)
artikkeli 6835, Kirjallisuutta
Veikko Koski. (2008). Koivuoppikirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli 6835. https://doi.org/10.14214/ma.6835
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Koski, Sähköposti: vekoski@saunalahti.fi (sähköposti)
artikkeli 6423, Kirjallisuutta
Voitto Heikkilä. (2008). Opas metsämaan muokkaukseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 1 artikkeli 6423. https://doi.org/10.14214/ma.6423
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Heikkilä, Sähköposti: voitto.heikkila@helsinki.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 6620, Puheenvuoro
Tuula Nuutinen, Leena Kärkkäinen, Sini Niinistö, Kyösti Hassinen, Eero Lukkarinen. (2008). Paikallinen metsäohjelma – yhteisöllistä ideointia ja vuorovaikutusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6620. https://doi.org/10.14214/ma.6620
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Sähköposti: tuula.nuutinen@metla.fi (sähköposti)
  • Kärkkäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Niinistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Hassinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6619, Puheenvuoro
Taru Peltola. (2008). Mitä on paikallinen metsäpolitiikka? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 2 artikkeli 6619. https://doi.org/10.14214/ma.6619
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit