Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008
Pääkirjoitus
Päätoimittajalta
Tutkimusartikkeli
Tutkimuksessa testattiin sellaista metsäsuunnittelman laadintatekniikkaa, jossa ei käytetä lainkaan perinteisiä metsikkökuvioita. Puustotunnukset tulkittiin kuusikulmion muotoisille pikseleille käyttäen laserkeilausaineistoa ja joukkoa suunnittelualueen läheltä mitattuja maastokoealoja. Lisäksi käytettiin digitaalista väri-infrakuvaa, jonka avulla pääteltiin, oliko tietty pikseli metsäpeitteetön, havupuustoinen vai lehtipuustoinen. Tutkimuksessa verrattiin kolmea pikselikokoa: 294 m2, 591 m2 ja 1182 m2. Puustotunnusten tulkintamenetelmässä jokaiselle pikselille valittiin 50 ”lähintä” koealaa. Läheisyyttä mitattiin laser- ja väri-infra-aineistosta lasketuilla muuttujilla. Tulkintapikselille valittujen koealojen puustotunnusten ja laserpulsseista laskettujen muuttujien välille sovitettiin ennustin, jolla tulkintapikselin puustotunnukset saatiin laserpulsseja luonnehtivien muuttujien funktiona. Tulkintapikseleille simuloitiin vaihtoehtoisia käsittelyohjelmia kahdeksi 5-vuotiskaudeksi. Pikseleistä muodostettiin yhtenäisiä käsittely-yksiköitä spatiaalisen optimoinnin keinoin. Tulosten mukaan menetelmä on teknisesti toimiva, joskin osa käsittelykuvioista on varsin pieniä, ja käsittelykuvion sisälle voi jäädä käsittelemättömiä pikseleitä. Tämän tulkittiin olevan seurausta metsäalueen puuston heterogeenisuudesta eikä niinkään menetelmän kyvyttömyydestä ryhmittää metsän piirteitä ja käsittelyjä spatiaalisesti. Suurin pikselikoko tuotti vähiten sirpaleisen hakkuuehdotuksen, mutta pienin pikselikoko taas tuotti suurimman nettotulojen nykyarvon, kun hakkuukertymä vakioitiin.
-
Heinonen,
Sähköposti:
tero.heinonen@joensuu.fi
- Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Gunia, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa selvitettiin kokeellisesti äestyksen sekä äestyksen ja viirukylvön vaikutusta mäntysiemenpuualan taimettumiseen ja taimikon alkukehitykseen Rovaniemellä. Koekenttä perustettiin mäntyvaltaiseen kuivahkon kankaan sekametsikköön keväällä 1989, jolloin koekenttä hakattiin, muokattiin ja kylvettiin. Koejärjestelynä oli satunnaistettujen lohkojen koe, jossa oli kolme lohkoa. Käsittelyt olivat 0) muokkaamaton, 1) äestys sekä 2) äestys ja kylvö. Siemenpuut poistettiin keväällä 1999, ja taimikko harvennettiin syyskesällä 2006. Koe mitattiin vuosina 1994, 1999, 2000 ja 2006 eli 6, 10, 12 ja 18 kasvukauden kuluttua maanmuokkauksesta. Viimeisellä kerralla koe mitattiin sekä ennen että jälkeen taimikon harvennuksen. Keväällä 1989 männyllä oli runsas siemensato Etelä- ja Keski-Lapissa ja seuraavana keväänä kuusella. Tässä esitetään tulokset kuuden kasvukauden välein vuosilta 1994, 2000 ja 2006. Aineisto analysoitiin varianssianalyysillä.
Mäntysiemenpuuala taimettui olipa maata muokattu tai ei. Muokkaamaton ala taimettui kuitenkin muokattuja aloja selvästi hitaammin. Vuonna 2006 taimikon harvennuksen jälkeen, 18 kasvukauden kuluttua kokeen perustamisesta, männyntaimia oli muokkaamattomalla alalla keskimäärin 4600 kpl/ha, äestetyllä 4100 kpl/ha sekä äestetyllä ja kylvetyllä 5100 kpl/ha. Näistä luokiteltiin kehityskelpoisiksi vastaavasti 2000 kpl/ha, 1700 kpl/ha ja 2300 kpl/ha. Kun mukaan luettiin kehityskelpoiset kuusentaimet, kehityskelpoisia havupuuntaimia oli harvennuksen jälkeen kaikissa käsittelyissä 2300–2400 kpl/ha. Muokatuilla aloilla taimien keskipituus (2,8–2,9 m) oli kuitenkin noin kaksinkertainen muokkaamattoman alan taimien keskipituuteen (1,5 m) verrattuna.
Poikkeuksellisen hyvien männyn ja kuusen siemensatojen, edullisten ilmasto- ja kasvupaikkatekijöiden sekä kokeen suppeuden vuoksi tutkimustuloksia ei voida laajasti yleistää männyn luontaiseen uudistamiseen. Tutkimus kuitenkin osoittaa, että suotuisissa olosuhteissa männikkö voidaan uudistaa Lapissa hyvin myös luontaisesti.
-
Hyppönen,
Sähköposti:
mikko.hypponen@metla.fi
- Heikkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa verrattiin kuusen istutuksen (istutustiheys 2 000 tainta ha–1), kuusen luontaisen uudistamisen ja näiden yhdistelmien antamaa uudistamistulosta äestäen muokatuilla tuoreen kankaan uudistusaloilla yhdeksän kasvukauden kuluttua uudistamistoimenpiteistä. Kaikki tutkimuksen uudistusalat rajoittuvat siemennyskykyiseen kuusivaltaiseen reunametsään. Sekastrategia vaihtoehdoissa tehtiin muokkauksen jälkeen joko harva kuusen istutus (istutustiheys 1 200 tainta ha–1) tai uudistaminen aloitettiin odottamalla luontaista taimettumista ja tarvittaessa, 5–6 vuoden kuluttua muokkauksesta, tehtiin täydennysistutus (kokonaistiheys 1 600 tainta ha–1).
Kun uudistamisvaihtoehtoja arvioitiin havupuutaimikon tiheyden, tilajärjestyksen ja keskipituuskehityksen perusteella, osoittautui tavanomaisen istutuksen (2 000 tainta ha–1) tulos selvästi parhaimmaksi. Yli 70 % näistä taimikoista ylitti hyvän uudistamistuloksen rajan (taimikon keskitiheys vähintään 1 600 kasvatettavaa havupuuta ha–1). Luontaisesti syntyneen taimikon täydentäminen tuotti yhtä hyvän uudistamistuloksen, mutta näissä taimikoissa täydennysistutuskustannukset nousivat huonona siemenvuonna tavanomaisen istutuksen (2 000 tainta ha–1) suuruisiksi ja taimikon pituuskehitys jäi noin neljä vuotta jälkeen nykyisestä istutustaimikon pituuskehityksestä.
Erinomaisen siemensadon yhteydessä syntyi riittävän tiheä havupuutaimikko yksinomaan luontaisen uudistamisen avulla, mutta taimikon pituuskehitys jäi vähintään kaksi vuotta jälkeen istutustaimikon pituuskehityksestä.
-
Saksa,
Sähköposti:
timo.saksa@metla.fi
- Nerg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Suunnittelujärjestelmät ennustavat kuvioittaisessa arvioinnissa mitattujen keskitunnusten perusteella puulajeittain kokonaistilavuudet sekä puutavaralajien tilavuudet. Laskenta perustuu jakaumamallin, pituusmallin sekä runkokäyrämallin käyttöön. Puutavaralajien tilavuudet voidaan laskea järjestelmissä teoreettisina, puutavaralajien yläläpimittavaatimuksien perusteella, tai ottaa huomioon myös katkonnan vaikutus. Katkonnan vaikutus taas voidaan ottaa huomioon empiirisellä mallilla, tai apteeraamalla järjestelmän tuottamat kuvauspuut simulaattorissa. Tässä tutkimuksessa tavoitteena on selvittää, miten suunnittelujärjestelmän laskenta kannattaa toteuttaa. Tutkimuksessa selvitetään, mistä komponenteista puutavaralajien tilavuuksien virheet koostuvat, ja mihin laskentajärjestelmässä siis kannattaa kiinnittää huomiota. Tutkimus tehtiin vertaamalla laskentajärjestelmän tuottamia arvoja MASI apteeraussimulaattorin tuottamiin. Virheet jaettiin runkokäyrämallin, pituusmallin sekä jakaumamallin aiheuttamiin komponentteihin. Näistä runkokäyrän vaikutusta ei ole aiemmissa tutkimuksissa voitu ottaa huomioon. Tutkittu malliketju tuotti järjestelmällisen aliarvion sekä kokonais- että tukkitilavuuksille. Laskentajärjestelmän malleista suurimmaksi virhelähteeksi osoittautui runkokäyrämalli, toiseksi suurimmaksi pituusmalli ja pienin virhelähde oli jakaumamalli.
-
Kuusisto,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Kangas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Venäjä on ilmoittanut nostavansa raakapuun vientitulleja asteittain 50 euroon kuutiometriltä, mikä johtaisi toteutuessaan puun tuonnin loppumiseen Venäjältä. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan, miten suuria vaikutuksia Venäjän noin 15 miljoonan kuutiometrin suuruisen raakapuun tuonnin loppumisella olisi Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen pitkällä aikavälillä olettaen, että tuontia muualta ei pystytä lisäämään. Tutkimusmenetelmänä on skenaarionanalyysi. Skenaarioita tuotettiin sekä metsäsektorin osittaistasapainomallilla että kansantalouden yleisellä tasapainomallilla. Raakapuun tuonnin aleneminen johtaa kotimaan hakkuiden, kantohintojen ja kantorahatulojen nousuun. Metsätalouden tuotannon arvioidaan olevan noin 7 % suurempi vuonna 2020 verrattuna tilanteeseen ilman tuontimuutosta. Sen sijaan metsäteollisuus joutuisi kustannusten nousun aiheuttaman heikentyneen kannattavuuden vuoksi sopeuttamaan tuotantoansa pienemmäksi. Eniten supistuisi mekaanisen metsäteollisuuden tuotanto, 10–16 % suhteessa perusuraan vuonna 2020 riippuen käytetystä mallista ja lähtöoletuksista. Kansantaloudessa vaikutukset näkyisivät hintojen nousuna, joka alentaisi kulutuskysyntää ja työllisyyttä aluksi noin yhdellä prosentilla ja investointeja hieman tätä enemmän. Talouden rakennemuutos vaimentaa ajan kuluessa hintojen nousun vaikutuksia ja vuonna 2020 ne ovat varsin pieniä koko kansantalouden tasolla. Vaikka Venäjä päätyisi luopumaan tulleista, tutkimus antaa tietoa Suomen talouden riippuvuudesta puun tuonnista.
-
Honkatukia,
Sähköposti:
juha.honkatukia@vatt.fi
- Kallio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hänninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Pohjola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimuksessa selvitettiin puuston kehityssimulointien avulla harvennusten ja kunnostusojitusten merkitystä mäntyvaltaisten ojitusaluemetsien puuntuotannossa. Koeala-aineistoista koostetuille, alueittain ja turvekangastyypeittäin edustaville lähtöpuustoille simuloitiin MOTTI-simulaattorilla erilaisia uudistamisvaiheeseen saakka ulottuvia kasvatusketjuja. Hyväkuntoisten nuorten kasvatusmetsien parhaisiin ketjuihin sisältyi yksi kunnostusojitus ja yleensä vain yksi harvennus, Etelä-Suomen ravinteikkaimmilla kasvupaikoilla kaksi harvennusta. Hoidon tarpeessa olevista nuorista metsistä alkavissa ketjuissa yksi harvennus oli riittävä kunnostusojituksen ohella karuimmilla kasvupaikoilla, muilla tarvittiin kaksi harvennusta. Metsänhoitotoimia sisältävissä parhaissa kasvatusketjuissa keskimääräiset vuotuiset käyttöpuun kasvut olivat 1,4–6,8 m3 ha–1 a–1, kun ne ilman harvennuksia ja kunnostusojituksia olivat 1,2–4,1 m3 ha–1 a–1. Passiiviseen metsänhoitoon verrattuna parhaat kasvatusketjut tuottivat keskimäärin noin 10 % alhaisemman kokonaistuotoksen, mutta samalla keskimääräiset vuotuiset kokonaiskasvut lisääntyivät noin kymmenesosalla ja käyttöpuun kasvut puolella.
-
Kojola,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Hökkä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Penttilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Taimikonhoidon tarve määritetään perinteisesti maastoinventoinnilla, joka on kuitenkin hidasta ja kallista. Viime aikoina onkin pohdittu mahdollisuutta hyödyntää kaukokartoitusmateriaaleja taimikonhoitotarpeen määrittämisessä. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää laserkeilauksen soveltuvuutta varttuneiden kuusen taimikoiden inventointiin ja taimikonhoitotarpeen määrittämiseen. Tutkimuksessa hyödynnetty maastoaineisto mitattiin Pohjois-Savossa Sonkajärven kunnan alueella ja se koostui yhteensä 25 taimikosta inventoidusta 195 koealaryppäästä. Kaukokartoitusmateriaalina käytettiin pistetiheydeltään 0,5 pulssia per neliömetri olevaa laserpisteaineistoa.
Laserpisteaineiston tunnuksilla ja metsätaloussuunnitelmatiedoilla ennustettiin lineaarisilla sekamalleilla koealojen puustojen keskipituutta ja tiheyttä. Taimikonhoidon kiireellisyysluokitus tuotettiin sekä lineaarisella erotteluanalyysillä käyttäen selittäjinä suoraan lasertunnuksia että luokittelemalla, jolloin hyödynnettiin laadittuja malleja puuston tiheydestä ja pituudesta. Laskettuja estimaatteja verrattiin maastossa mitatuille koealoille tehtyyn taimikonhoidon kiireellisyysluokitukseen virhematriisin avulla.
Taimikonhoidon kiireellisyysluokittelu onnistui hieman paremmin suoralla erotteluanalyysillä (oikeinluokitusprosentti 71,8 %) verrattuna sekamalleihin perustuvien puuston pituus- ja tiheys–estimaattien käyttöön luokittelussa (oikeinluokitusprosentti 69,2 %). Tulokset antavat viitteitä siitä, että laserkeilausta voitaneen tulevaisuudessa hyödyntää myös varttuneiden taimikoiden inventointiin ja taimikonhoidon kiireellisyyden määrittämiseen.
-
Närhi,
Sähköposti:
matti.maltamo@joensuu.fi
- Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Soimasuo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Katsaus
Ylä-Lapin luonnon merkittävimpiä käyttömuotoja ja elinkeinoja ovat keräily ja metsästys, poronhoito, metsätalous, matkailu sekä tässä elinkeinoksi luokiteltu Metsähallituksen luontopalveluista muodostuva luonnonsuojelu.
Poronhoidon sekä muiden elinkeinojen ja maankäyttömuotojen väliset ongelmat tulevat korostetusti esiin Ylä-Lapissa. Ristiriitoja on syntynyt sekä poronhoidon ja matkailun että erityisesti poronhoidon ja valtionmetsätalouden välille. Inarissa valtionmetsiä koskevia ristiriitoja leimaavat vaikeiden luonnonvarakonfliktien yleiset tunnusmerkit: tietoa koskevat erimielisyydet osapuolten välillä, erilaisen tulkintakehyksen synnyttämät poliittiset kiistat sekä epäluottamus eri osapuolten välillä.
Kiinnostus pohjoisten luonnonvarojen hyödyntämiseen muutenkin kuin perinteellisten elinkeinojen avulla on sirkumpolaarinen ilmiö, joka on ollut viime vuosikymmeninä vilkkaan tutkimuksen kohteena niin Euraasiassa kuin Pohjois-Amerikassa. Runsaasti huomiota on kiinnitetty villien peurojen ja karibujen elinympäristöjen suojeluun ja toisaalta Euraasian pohjoisten alkuperäiskansojen harjoittaman poronhoidon edellytysten turvaamiseen.
Maankäyttökiistojen ratkaisemisessa tarvitaan hyvin toimivia institutionaalisia järjestelmiä sekä puolueettomasti ja perusteellisesti hoidettuja neuvotteluja osapuolten välillä. Hyvin toteutettu vuorovaikutteinen ja osallistava suunnittelu on ongelmistaan huolimatta hyvä ja välttämätön konfliktien hallinnan keino.
-
Hallikainen,
Sähköposti:
timo.helle@metla.fi
- Helle, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ikonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Jokinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Naskali, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Tuulentie, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Varmola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Viime vuosina käsitys julkisista organisaatioista palveluiden tuottajina on korvautunut idealla julkishallinnosta palveluiden järjestäjänä. Tähän muutokseen liittyy käsite tilaaja–tuottaja-malli. Tilaaja–tuottaja-mallista on muodostunut muotitermi, jota käytetään väljästi ja usein virheellisissä asiayhteyksissä. Tämän katsauksen tavoitteena on selventää tilaaja–tuottaja-mallin käsitteellistä sisältöä, analysoida mallin soveltuvuutta metsätaloussektorin julkisrahoitteisen palvelutuotannon järjestämiseen ja nostaa esiin mallin käyttöönottoa tukevat tärkeimmät tutkimustehtävät. Katsauksen perusteella näyttää, että metsätaloudessa on useita julkisrahoitteisia palveluita, joiden tuotantojärjestelmää voidaan tehostaa ja muuttaa markkinalähtöisemmäksi siirtymällä tilaaja–tuottaja-malliin. Tilaaja–tuottaja-mallin käyttöönotto julkisrahoitteisilla metsäpalvelumarkkinoilla edellyttää kuitenkin lainsäädännöllisiä, rakenteellisia ja asenteellisia muutoksia.
-
Rantala,
Sähköposti:
juho.rantala@metla.fi
Tiedonanto
Tutkimuksessa selitetään metsänomistajakunnan rakennemuutosta väestö-, koulutus- ja elinkeinorakenteen kehityksellä regressiomallien avulla ja metsänomistuksen rakenne-ennusteet laaditaan sijoittamalla malleihin vastaavat koko väestöä koskevat ennusteet. Lisäksi tehdään lineaariset ja epälineaariset trendiennusteet. Eri vuosilta olevien metsänomistaja-aineistojen ohella käytetään yleisiä väestötilastoja ja -ennusteita.
Väestön ikääntyminen ja asutuksen keskittyminen sekä elinkeinorakenteen muutos jatkuvat myös tulevaisuudessa. Yksityismetsänomistajakunnan rakennemuutoksen voi siten odottaa jatkuvan samansuuntaisena kuin aikaisemmin. Tulevaisuuden metsänomistajakunnassa on nykyistä enemmän iäkkäitä, eläkeläisiä ja naisia sekä entistä vähemmän maatalousyrittäjiä. Metsänomistajat ovat myös keskimäärin paremmin koulutettuja kuin nykyään. Vaikka maatalousyrittäjien osuus pienenee, se ei näy selvänä palkansaajien osuuden nousuna. Ikääntymiskehityksen seurauksena myös uudet metsänomistajat ovat usein eläkeiässä.
Metsänomistusrakenteen ja siihen mahdollisesti liittyvä metsänomistajien käyttäytymisen muutos on metsäpolitiikan näkökulmasta jatkuvan kiinnostuksen kohde. Mikäli väestöllisillä tekijöillä voitaisiin riittävän luotettavasti ennustaa metsänomistajakunnan kehitystä, voitaisiin ennusteita tarkentaa lyhyin aikavälein ilman työlästä ja kallista erillisen metsänomistaja-aineiston keräämistä. Tutkimus osoitti kuitenkin, ettei nykyisillä aineistoilla voida vielä laatia riittävän luotettavia ennustemalleja.
-
Karppinen,
Sähköposti:
heimo.karppinen@helsinki.fi
- Ahlberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tieteen tori
-
Maltamo,
Sähköposti:
matti.maltamo@joensuu.fi
- Packalén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Uuttera, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ärölä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Silver,
Sähköposti:
timo.silver@metsakeskus.fi
- Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kajava, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rautiainen,
Sähköposti:
miina.rautiainen@helsinki.fi
- Stenberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Heiskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mõttus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Peltoniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Suomalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kaasalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Manninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nuutinen,
Sähköposti:
tuula.nuutinen@metla.fi
- Hujala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Kurttila,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Pykäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ruuskanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Huuskonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Hynynen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ojansuu, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nikula,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hyppönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Timonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Pennanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Väänänen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Nieminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Vuollekoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Nousiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sallantaus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Tuittila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ilvesniemi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laiho,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Sarkkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kaunisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Minkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Porcar-Castell,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Laturi,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Uusivuori, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Jyske,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Mäkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Saranpää, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Peuhkurinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Maltamo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Jalkanen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Hicks, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Gregow,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Venäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kellomäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Schultz, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hytönen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kilpeläinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Schatz,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kannisto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Rantatalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Lännenpää,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Aakala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kauhanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Kalliokoski,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Nygren, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sievänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Malmivaara-Lämsä,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
-
Rautiainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Mõttus, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Stenberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ervasti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nuutinen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Asikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Röser, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Nieminen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Piirainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Havimo,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sirviö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Sipi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
-
Kärkkäinen,
Sähköposti:
matti.karkkainen@pp.armas.fi
-
Heikkilä,
Sähköposti:
voitto.heikkila@helsinki.fi
Puheenvuoro
-
Nuutinen,
Sähköposti:
tuula.nuutinen@metla.fi
- Kärkkäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Niinistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hassinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
