Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Marika Salomäki (email), Pentti Niemistö, Jori Uusitalo

Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus

Salomäki M., Niemistö P., Uusitalo J. (2012). Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740. https://doi.org/10.14214/ma.6740

Tiivistelmä

Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.

Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.

Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.

Asiasanat
ajourat; harvennukset; ojitusalueet; puunkorjuu; puuntuotos

Tekijät
  • Salomäki, ORCID ID:Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (email)
  • Niemistö, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:

Julkaistu 22.10.2012

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6740 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Heiskanen J., Hallikainen V. et al. (2018) Maan fysikaalisten ominaisuuksien ja kasvupaikka.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10024
Siipilehto J., Lindeman H. et al. (2016) Päätehakkuukuvioille arvioidun puuston rakenteen.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 3-4 artikkeli id 5713
Kojola S., Haavisto M. et al. (2013) Vähäpuustoisten ojitusaluemetsiköiden harvennusp.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6029
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden v.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740
Nurminen T., Korpunen H. et al. (2010) Toimintokohtaisen kustannuslaskennan soveltamine.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5753
Nurminen T., Korpunen H. et al. (2006) Tavaralajimenetelmään perustuvan koneellisen puu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 2 artikkeli id 5880
Uusitalo J., Kokko S. et al. (2004) Kahden eri katkontamenetelmän vaikutus mäntysaha.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5678
Kivinen V.-P., Uusitalo J. (1999) Sumea logiikka ja sen soveltaminen hakkuukoneen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6277
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1997) Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen a.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236
Uusitalo J., Kivinen V.-P. (1994) Leimikon ennakkomittauksen ajanmenekki Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 2 artikkeli id 5922