Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Marika Salomäki (email), Pentti Niemistö, Jori Uusitalo

Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus

Salomäki M., Niemistö P., Uusitalo J. (2012). Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden vaikutukset männikön tuotokseen ja kasvatuksen kannattavuuteen ojitetuilla turvemailla – simulointitutkimus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740. https://doi.org/10.14214/ma.6740

Tiivistelmä

Harvennushakkuiden kannattavuutta turvemailla heikentävät puuston epätasaisuus, pieni hakkuu kertymä ja runkokoko sekä puunkorjuuta rajoittava ojaverkosto ja maan huono kantavuus. Tavanomaisesta poikkeava ensiharvennus voi vaikuttaa hakkuun onnistumiseen ja metsänkasvatuksen kannattavuuteen. Puuntuotosta ja taloudellista tuottoa tutkittiin erilaisilla ajourien sijoitteluilla ja leveyksillä sekä harvennettavien, avohakattavien tai harventamatta jäävien vyöhykkeiden yhdistelmillä. Aineistona oli VMI10-lohkoilta poimitut 14 ensiharvennusmännikköä Etelä-Pohjanmaalla, joille simuloitiin Motti-ohjelmalla eri käsittelyvaihtoehtojen puuntuotos ja kannattavuus kasvatusajan loppuun.

Koko leimikon tasainen harventaminen ja neljän metrin levyiset ajourat ojien välisellä saralla 20 metrin välein osoittautuivat parhaiksi sekä puuntuotoksessa että taloudellisessa kannattavuudessa. Harventamattomassa puustossa ainespuun tuotos oli lähes yhtä suuri, mutta taloudellinen tulos 3 % korolla oli siinä heikoin kaikista tutkituista käsittelyvaihtoehdoista. Syynä oli hakkuutulojen ajoittuminen kokonaan päätehakkuuseen. Ajouran leventäminen kahdella metrillä pienensi koko kasvatusajan puuntuotosta 5,9 % ja nettotulojen nykyarvoa 4,7 %. Leveän ajouran avaaminen ojan penkoille ja keskelle sarkaa vähensi vastaavasti puuntuotosta 10 %, mutta nettotulojen nykyarvoa vain 4,5 % korkeiden ensiharvennustulojen takia. Erilaiset kaistalehakkuuvaihtoehdot tai harventamattomien vyöhykkeiden jättäminen olivat huonosti kannattavia.

Nykykäytännön mukainen ensiharvennus oli tässä tutkimuksessa edullisin toimintatapa myös turvemailla, mutta ajouria voidaan tulosten mukaan leventää ja sijoittaa joustavasti ojien päälle tai viereen sekä eri osiin sarkaa kannattavuuden siitä suuresti alentumatta. Tällaiset harvennusleimikoiden korjuukelpoisuutta ojitusalueilla parantavat seikat ovat merkittäviä, koska suomänniköiden harventaminen oli sinänsä kannattavaa ja harvennustuloilla oli suuri vaikutus koko kasvatusajan taloustulokseen.

Asiasanat
ajourat; harvennukset; ojitusalueet; puunkorjuu; puuntuotos

Tekijät
  • Salomäki, ORCID ID:Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (email)
  • Niemistö, ORCID ID:
  • Uusitalo, ORCID ID:

Julkaistu 22.10.2012

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6740 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Niemistö P., Kilpeläinen H. et al. (2019) Pystykarsinnan ajankohdan ja työmenetelmän vaiku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2019 numero 0 artikkeli id 10189
Niemistö P., Kilpeläinen H. et al. (2018) Laatumäntyä harventamalla – ensiharvennuksen aja.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 9977
Miina J., Niemistö P. et al. (2018) Kuusentaimikon kerkkäsato ja keruun vaikutus kuu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 7802
Niemistö P., Kojola S. et al. (2017) Tiheiköt hyötykäyttöön? – Hieskoivikoiden kasvat.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2017 numero 0 artikkeli id 7810
Salomäki M., Niemistö P. et al. (2012) Ensiharvennuksen toteutusvaihtoehdot ja niiden v.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 3 artikkeli id 6740
Niemistö P., Poutiainen E. (2004) Hieskoivikon käsittelyn vaikutus kuusialikasvoks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5664
Niemistö P., Hokkanen T. et al. (2004) Karikemäärän muutokset 1982–2001 ja puiden kunto.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 1 artikkeli id 6079
Hynynen J., Niemistö P. (2001) Kannattava puuntuotanto – tavoitteellista metsän.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5819
Niemistö P. (2000) Hieskoivut ojitusalueilla – riukuja vai rahapuit.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6014
Niemistö P. (1998) Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoiss.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959
Niemistö P. (1997) Ensiharvennuksen ajankohdan ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6232
Niemistö P., Hukki P. et al. (1997) Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus raudusk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6476
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044