Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email)

Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoissa

Niemistö P. (1998). Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959. https://doi.org/10.14214/ma.6959

Tiivistelmä

Ruskotäpläkärpäsen toukkakäytävät alentavat koivupuutavaran arvoa aiheuttamalla tuotteisiin epäsäännollisiä tummia juovia. Iältään 18–31-vuotiaissa istutuskoivuissa oli paljain silmin erottuvia ruskotäpliä peltomailla noin 1,5-kertaisesti metsämaihin verrattuna. Ruskotäpliä oli eniten suurimmissa koivuissa riippumatta siitä, johtuiko hyvä kasvu puun vallitsevasta asemasta, viljavasta kasvupaikasta tai metsikön harvuudesta. Pelto- tai metsämaiden eri ikäluokissa noin kolmannes täplämäärän vaihtelusta oli metsiköiden välistä. Metsikön sisäisestä vaihtelusta puolet selittyi puun läpimitalla.

Paljain silmin havaittavia toukkakäytäviä oli rinnankorkeudella iästä ja kasvupaikasta riippuen keskimäärin 35–70 kpl. Yli 200 käytävää sisältävät koivut olivat harvinaisia. Rinnankorkeudelta puhtaita oli metsämaiden koivuista alle 20 % ja peltomailla keskimäärin 6 %. Rinnankorkeudelta ylöspäin ruskotäplien määrä puolittui 6 m:n korkeuteen mennessä, ja alaspäin se kaksinkertaistui noin 40 cm:n korkeuteen mennessä. Ruskotäplätiheys puuaineessa kohosi maksimiin noin 6 cm:n etäisyydellä puun ytimestä rinnankorkeudella ja aleni sen jälkeen syntyneissä vuosilustoissa. Varttuneimmissa koivikoissa yli 10–12 cm:n etäisyydelle ytimestä syntyvät lustot olivat lähes puhtaita. Ylempänä rungolla ruskotäplätiheyden maksimi oli kauempana ytimestä.

Uudet tulokset eivät aiheuta muutostarvetta istutuskoivikon kasvatusohjeisiin. Kasvupaikan viljavuuden alentuessa ja puuston kasvatustideyden lisääntyessä ruskotäplät tosin lievästi vähenivät, mutta samalla koivikon tuotos ja järeys alenivat. Kiertoajan pituudella lienee suurempi vaikutus sorviviilun ruskotäläisyyteen kuin puuston käsittelyllä, koska ruskotäplät ovat harvinaisia kookkaiden koivutukkien pintapuussa.

Asiasanat
koivu; ruskotäpläkärpänen; koivunviljely; vaneri; puun laatu; hyönteistuhot; pellonmetsitys

Tekijät
  • Niemistö, ORCID ID:Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (email)

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6959 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Saksa T., Hynönen T. et al. (2003) Nuorten paakkutaimilla viljeltyjen rauduskoiviko.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6669
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Aarnio J., Rantala T. (1999) Peltojen luontaisen metsityksen yksityistaloudel.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 1 artikkeli id 6437
Wall A. (1998) Peltomaan muutos metsämaaksi – metsitettyjen pel.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6574
Niemistö P. (1998) Ruskotäplät istutettujen rauduskoivujen rungoiss.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6959
Niemistö P., Hukki P. et al. (1997) Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus raudusk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6476
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Lilja A. (1996) Versolaikkujen ja värivikojen aiheuttajat koivun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5802
Aarnio J., Rantala T. (1994) Peltojen metsänistutuksen yksityistaloudellinen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6043