Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6670, Tutkimusartikkeli
Mikko Hyppönen, Ville Hallikainen, Tarmo Aalto, Risto Jalkanen, Kari Mäkitalo, Henna Penttinen. Lapin lain mukainen metsänviljely – tilastotarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6670. https://doi.org/10.14214/ma.6670
Original keywords: metsänviljely; maanmuokkaus; kylvö; istutus; Lapin laki; puulaji; uudistamisketju
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lapin vajaatuottoisten yksityismetsien uudistamiseksi säädettiin 1980-luvun alussa erillislaki, laki Lapin vajaatuottoisten metsien kunnostamisesta. Laki takasi valtion tuen vajaatuottoisten metsien uudistamiseen Lapin läänissä ja Kuusamon kunnassa. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisia Lapin lain mukaiset uudistamiskohteet olivat kasvupaikka- ja puustotietojen perusteella, millaisia olivat uudistamisessa käytetyt menetelmät, erosivatko Lapin eri osa-alueet ja 1980- ja 1990-luku kasvupaikan, puuston ja uudistamismenetelmien osalta toisistaan sekä miten kasvupaikkatekijät sekä alue ja vuosikymmen vaikuttivat menetelmien valintaan. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskusten hankerekistereissä olevat vuosien 1984–1995 noin 20 000 metsänviljelyhankkeen uudistusalat. Aineiston muodostivat perusjoukosta poimittu 1 823 metsikkökuvion satunnaisotos. Valtaosa uudistusaloista oli viljelty männylle (83,1 %). Kuusen osuus oli 16,5 %. Rauduskoivun, hieskoivun ja lehtikuusen osuus oli yhteensä vain 0,4 %. Auraus oli selvästi yleisin maanmuokkausmenetelmä. Sen osuus viljeltyjen kohteiden lukumäärästä oli 54 %. Toiseksi yleisin menetelmä oli äestys (18 %) ja kolmanneksi yleisin mätästys (13 %). Uudistusaloista 13 % oli täydennysviljelty ilman muokkausta. Uudistamismenetelmien osuudet olivat: istutus 71 %, kylvö 16 % ja täydennysviljely 12 %. Pieni osa viljeltäviksi aiotuista kohteista oli uudistunut luontaisesti (1 %). Metsää oli viljelty noin 30 erilaista uudistamisketjua käyttäen. Selvästi yleisin uudistamisketju oli auraus ja männyn istutus, jota oli käytetty 42 %:lla uudistusaloista. Seuraavaksi yleisimmät ketjut olivat äestys ja männyn kylvö (9 %) sekä äestys ja männyn istutus (8 %). Kolmella yleisimmällä ketjulla oli uudistettu kolme viidestä uudistusalasta. Yhdeksän uudistamisketjua erottui yleisyytensä vuoksi muista ketjuista. Näitä käyttäen oli uudistettu 93 % viljelyaloista.

Tulokset osoittavat, että uudistusalan kasvupaikka, tutkimusalue ja viljelyn ajankohta olivat vaikuttaneet niin puulajin, maanmuokkausmenetelmän, viljelymenetelmän kuin koko uudistamisketjun valintaan. Tulokset osoittavat lisäksi sen, että menetelmien valintaan oli vaikuttanut myös muita tämän tutkimuksen aineiston perusteella selvittämättömiä tekijöitä.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Hallikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Aalto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Jalkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Penttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6669, Tutkimusartikkeli
Timo Saksa, Tenho Hynönen, Timo Makkonen. Nuorten paakkutaimilla viljeltyjen rauduskoivikoiden tila kivennäismaapelloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6669. https://doi.org/10.14214/ma.6669
Original keywords: paakkutaimi; rauduskoivu; pellonmetsitys
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan rauduskoivun paakkutaimilla perustettujen taimikoiden metsänhoidollista tilaa. Tutkimusaineisto koostui 49:stä vuosina 1992 ja 1993 Pohjois-Savossa perustetusta pellonmetsityskohteesta.

Metsityskohteilla oli 4–5 vuoden kuluttua viljelystä pituudeltaan 2–3 metrisiä istutustaimia keskimäärin 1 000 hehtaarilla. Täydennysistutus (keskimäärin 140 tainta ha–1) ja luontainen täydennys (50 tainta ha–1) nosti rauduskoivikon keskitiheyden yli 1 200 runkoon hehtaarilla. Hyvä metsitystulos (yli 1 500 tainta ha–1) saavutettiin joka neljännessä metsityskohteessa. Lähes joka kolmannessa kohteessa rauduskoivikon tiheys jäi puuston laadun kehittymisen kannalta arvioituna liian pieneksi, alle 1 000 taimeen hehtaarilla. Erityisen heikoksi metsitystulos jäi savimaille perustetuilla metsityskohteilla.

Istutustaimien yleisimmäksi kuolleisuuden aiheuttajaksi todettiin myyrien ja versolaikun aiheuttamat vauriot. Yhdessä näiden katsottiin aiheuttaneen yli 80 % kuolleisuudesta. Kasvatettavassakin puustossa myyrien aiheuttamat tuhot (18 %:ssa) ja versolaikku (15 %:ssa) olivat yleisimpiä vaurioiden syitä. Versolaikkua esiintyi erityisesti lajittuneilla savi- ja hietamailla, mutta myyrien aiheuttamia tuhoja oli tasaisesti kaikilla maatyypeillä.

  • Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Hynönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Makkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6671, Katsaus
Mikko Hyppönen, Martti Varmola, Vesa Juntunen, Tommi Lohi, Kari Mikkola, Kari Mäkitalo, Mauri Timonen. Metsien uudistuminen suojametsäalueella. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6671. https://doi.org/10.14214/ma.6671
Original keywords: metsänviljely; luontainen uudistaminen; ilmastonmuutos; metsänraja; suojametsäalue; uudistuminen
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Valtioneuvosto on metsälain säädösten perusteella määrännyt pohjoisimman Lapin suojametsäalueeksi, jossa metsiä tulee metsänrajan alenemisen ehkäisemiseksi hoitaa ja käyttää erityistä varovaisuutta noudattaen. Tässä tutkimuksessa esitetään tutkimustuloksia ja niihin perustuvia johtopäätöksiä metsien uudistumisesta ja uudistamisesta suojametsäalueella.

Suojametsäalueen metsät ovat olleet koko 1900-luvun taloudellisen metsänkäytön piirissä. Metsien käyttöä ja hoitoa varten on laadittu metsänhoitosuosituksia ja -ohjeita, joiden mukaan metsien käsittelyn suojametsäalueella tulee olla tavanomaista varovaisempaa. Metsien uudistaminen perustuu yleensä luontaiseen uudistamiseen, mutta metsää myös viljellään luontaisen uudistamisen nopeuttamiseksi ja varmistamiseksi. 1990-luvun loppupuoliskolla uuden metsälain aikana metsää on käsitelty noin 5 200 hehtaarilla vuodessa, josta hakkuu on ollut uudistushakkuuta noin 2 450 hehtaarilla eli 0,6 prosentilla metsätalouden piirissä olevasta pinta-alasta.

Metsien uudistaminen on viime aikoina onnistunut kohtuullisesti. Maanmuokkaus varmistaa uudistamistulosta. Metsänviljelyä suositellaan käytettäväksi lähinnä luontaisen uudistamisen yhteydessä varmistamaan uudistumista. Metsät uudistuvat suojametsäalueella myös alikasvoksina ilman ihmisen aktiivisia toimenpiteitä. Suojametsäalueen havupuutaimikoissa ei ole havaittu yhtä pahoja luonnontuhoja kuin tunturimittarin tunturikoivikoissa 1960-luvulla aiheuttamat tuhot. Ilmasto on ollut viime vuosikymmeninä metsänuudistamiselle suhteellisen suotuisa. Jos ilmasto ei lähiaikoina äkillisesti muutu, metsien uudistumisessa ei ole odotettavissa muutoksia.

  • Hyppönen, Sähköposti: mikko.hypponen@metla.fi (sähköposti)
  • Varmola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Juntunen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lohi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mikkola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Mäkitalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Timonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6676, Tieteen tori
Outi Myatt-Hirvonen, Markku Kanninen. Costa Rican metsät tuottavat ympäristöpalveluja. Costa Ricassa maanomistajat saavat korvausta metsiensä tuottamista ympäristöpalveluista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6676. https://doi.org/10.14214/ma.6676
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Myatt-Hirvonen, Sähköposti: outi.myatt-hirvonen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Kanninen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6675, Tieteen tori
Kaarlo Kinnunen. Konekylvön käyttökelpoisuus männyn uudistamisessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6675. https://doi.org/10.14214/ma.6675
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kinnunen, Sähköposti: kaarlo.kinnunen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6674, Tieteen tori
Risto Jalkanen. Havupuutaimikoiden tuhojen esiintyminen ja merkittävyys Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6674. https://doi.org/10.14214/ma.6674
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jalkanen, Sähköposti: risto.jalkanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6673, Tieteen tori
Markku Saarinen. Metsänuudistamisen tutkimukselle uusia haasteita ojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6673. https://doi.org/10.14214/ma.6673
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Saarinen, Sähköposti: markku.saarinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6672, Tieteen tori
Jari Miina, Timo Saksa. Metsänuudistamistuloksen ennustaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6672. https://doi.org/10.14214/ma.6672
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Miina, Sähköposti: jari.miina@metla.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6679, Tutkimusseloste
Jukka Malinen. Paikallisesti mukautuvat ei-parametriset menetelmät leimikon puustotunnusten ennustamisessa puunhankinnan suunnittelun tarpeisiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6679. https://doi.org/10.14214/ma.6679
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Malinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6678, Tutkimusseloste
Juha-Pekka Hotanen. Kasvupaikkojen moniulotteinen kuvaus metsäojitetuilla turvemailla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6678. https://doi.org/10.14214/ma.6678
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6677, Tutkimusseloste
Matti Huotari, Mareena Jaskari, Erkki Annila, Vilho Lantto. Tukkimiehentäin olfaktoristen reseptorineuronien sähköfysiologisia vasteita hajuainealtistepulsseille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli 6677. https://doi.org/10.14214/ma.6677
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Huotari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Jaskari, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Annila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Lantto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit