Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Katri Himanen (email), Pekka Helenius, Markku Nygren

Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen

Himanen K., Helenius P., Nygren M. (2010). Liotuskäsittelyiden vaikutus kuusen siementen itämiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5737. https://doi.org/10.14214/ma.5737

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin liotuskäsittelyiden vaikutusta kuusen (Picea abies (L.) Karst.) siementen itämiseen. Työssä tutkittiin kolmen liotustavan (seisova, ilmastettu ja vaihtuva vesi) ja kahden liotusajan (12 ja 24 h) vaikutusta kahden eri-ikäisen siemenerän itämiseen. Siemenet idätettiin petrimaljalla ja turpeessa. Turveidätyksessä seurattiin myös sirkkataimien kuolemista. Lisäksi tutkittiin kolmen liotuslämpötilan (15, 24 ja 29 °C) ja seitsemän liotusajan (0, 12, 24, 36, 48, 60 ja 72 tuntia seisovassa vedessä) yhdistelmän vaikutusta kolmen siemenerän itämiseen petrimaljalla.

Liotukset aikaistivat sekä pitkään (17 vuotta) että lyhyen aikaa (talven yli) varastoitujen siementen itämistä. Seisovassa vedessä liottaminen antoi yhtä hyvän tuloksen kuin ilmastetussa tai vaihtuvassa vedessä liottaminen. Vuorokauden pituinen liottaminen paransi itämistarmoa 12 tunnin liotusta enemmän. Parhaimmillaan käsittely aikaisti itämistä kaksi vuorokautta.

Liotusveden lämpötila vaikutti siementen itämiseen. Kaikilla kolmella siemenerällä liotus 29 °C:ssa osoittautui huonoimmaksi käsittelylämpötilaksi. Pisimmätkään käsittelyt 15 °C lämpötilassa eivät alentaneet siementen itämistarmoa tai -kapasiteettia.

Kuusen siementen itämistä on mahdollista aikaistaa liottamalla siemeniä vedessä ennen taimitarhakylvöä 12–36 tunnin ajan 15–24 °C lämpötilassa. Menetelmä sopii myös pitkään varastoiduille siemenerille.

Avainsanat
kuusi; liotus; liotuslämpötila; itäminen; taimipolte

Tekijät
  • Himanen, Sähköposti katri.himanen@metla.fi (sähköposti)
  • Helenius, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Nygren, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 2697

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5737 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Himanen K., Helenius P. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5737
Lilja A., Himanen K. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6599
Himanen K., Lilja A. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6636
Himanen K., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9998
Himanen K., (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 3-4 artikkeli 5709
Himanen K., Nygren M. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6935
Smolander H., Himanen K. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10395
Smolander H., Himanen K. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10337
Himanen K., (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10159