Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4
Tutkimusartikkeli
Kaskikauden loppuvaiheen metsävaroja koskeviin käsityksiin olennaisesti vaikuttaneet dokumentit ovat yli 150 vuoden takaa. Claes Wilhelm Gyldén julkaisi kartan Suomen metsävaroista vuonna 1850 ja ensimmäisen suomalaisen metsänhoito-oppaan kolme vuotta myöhemmin. Edmund von Bergin matkakertomus Suomenmaan metsistä julkaistiin 1859. Myöhempi tutkimus on pitkälti seurannut näiden avaamalla uralla. Tämän artikkelin tarkoituksena on tutkia kirjallisuuden perusteella Itä-Suomen metsävaroja ajanjaksolla 1850–1930 sekä metsävaroista tehtyjä tulkintoja. Erityisesti tarkastellaan Gyldénin kartan tuloksia muiden käytettävissä olevien tietojen valossa sekä tukki- ja polttopuun ominaisuuksia. Artikkelin mukaan ennen Valtakunnan metsien inventointien (VMI) aloittamista metsävarojen arviointia ovat vaikeuttaneet metsävarojen arvioinnin tekninen hankaluus, käytettyjen käsitteiden sisällön muuttuminen, lähteiden luotettavuuteen liittyvät epävarmuustekijät ja lähdekritiikin puute niitä tulkittaessa. Useat näistä tekijöistä eivät ole rajoittuneet vain Suomeen, vaan ne monimutkaistavat metsähistorian tutkimusta ja metsävaroja koskevaa tulkintaa muissakin maissa. Gyldénin metsävarakartan osalta ongelmallista on kartan alkuperäismateriaalien puuttuminen ja sen antamien metsävaratietojen tulkinnallisuus. Runsas- ja vähämetsäisimpien alueiden sijainti on yleisellä tasolla määritelty oikein.
-
Hölttä,
Sähköposti:
harrimh@student.uef.fi
Katsaus
Artikkeli on yhteenveto kotimaisista ja kansainvälisistä tutkimuksista, joita on tehty metsäpuiden taimien ja joulupuiden kasvatusta haittaavista sieni- ja Phytophthora-taudeista. Mukana on myös lyhyet maininnat viruksista ja bakteereista, jotka voivat levitä siementen mukana. Katsauksen tavoitteena on helpottaa IPM-torjunnan (Integrated Pest Management) ohjeiden laadintaa. Taudeista kerrotaan oireet, isäntäkasvit, tartuntatavat ja olosuhteet, joissa puut altistuvat taudeille sekä mahdolliset kasvatukselliset- ja muut torjuntatoimenpiteet. Kasvinsuojeluaineita, joita on mahdollista käyttää, ei tässä luetella, koska niiden valikoima muuttuu ja supistuu jatkuvasti.
-
Lilja,
Sähköposti:
marja.poteri@metla.fi
- Himanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Poimala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Poteri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tutkimusseloste
-
Manner,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Nordfjell, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Lindroos, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Muinonen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Anttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Heinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Mustonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Turtiainen,
Sähköposti:
ei.tietoa@metsatiede.org
- Miina, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Hotanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kirjallisuutta
-
Päivänen,
Sähköposti:
juhani.paivanen@helsinki.fi
Puheenvuoro
Tieteen tori
Metsäalan toimintaympäristön muutoksen ennakointi
-
Asikainen,
Sähköposti:
antti.asikainen@metla.fi
- Anttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hynynen,
Sähköposti:
jari.hynynen@metla.fi
- Salminen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Ahtikoski, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Huuskonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Rummukainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
-
Hänninen,
Sähköposti:
riitta.hanninen@metla.fi
- Katila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
- Västilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
