Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Esa-Jussi Viitala (email), Jussi Leppänen

Yhteismetsien verotusaseman ja sääntelyn kehitys: lainsäädännön muutokset ja niiden ohjausvaikutukset

Viitala E.-J., Leppänen J. (2014). Yhteismetsien verotusaseman ja sääntelyn kehitys: lainsäädännön muutokset ja niiden ohjausvaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 1 artikkeli 6651. https://doi.org/10.14214/ma.6651

Tiivistelmä

Yhteismetsien perustamista ja laajenemista on pyritty edistämään kansallisessa metsäpolitiikassa viimeisen vuosikymmenen aikana monin eri tavoin. Erityisen merkittävään asemaan ovat nousseet yhteismetsille suunnatut erilaiset veroedut ja julkiset tuet.

Vuoden 2005 verouudistuksessa yhteismetsät jätettiin yhteisöverotuksen piiriin, minkä seurauksena niiden puunmyyntituloja ryhdyttiin verottamaan kaksi prosenttiyksikköä alemman verokannan mukaan kuin tavallisten yksityismetsänomistajien. Vuoden 2012 alusta yhteismetsien puunmyyntituloihin on sovellettu kiinteää 28 prosentin verokantaa, kun tavallisten yksityismetsänomistajien puunmyyntituloja verotetaan 2–4 prosenttiyksikköä korkeamman pääomatuloverokannan mukaan. Yhteismetsien osakkaiden veroetu tavallisiin yksityismetsänomistajiin nähden on siten säilynyt ja osin kasvanut edelleen.

Verotuksen neutraalisuuden ja yksityismetsänomistajien yhdenvertaisuuden näkökulmasta puunmyyntitulojen verotuksen tulisi perustua samoihin periaatteisiin metsänomistusmuodosta riippumatta. Näistä periaatteista voidaan perustellusti poiketa, jos jollekin metsänomistusmuodolle suunnattujen veroetujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta on olemassa selvää tutkimuksellista näyttöä. Kun tällaista näyttöä ei ole olemassa, metsä- ja veropolitiikassa olisi perustellumpaa keskittyä kehittämään sellaisia kannusteita, jotka palkitsevat yksityistä metsänomistajaa aktiivisesta metsien käytöstä ja hoidosta omistusmuodosta riippumatta.

Avainsanat
metsäpolitiikka; tuloverolaki; veropolitiikka; yhteismetsälaki

Tekijät
  • Viitala, Sähköposti esa-jussi.viitala@metla.fi (sähköposti)
  • Leppänen, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 7.4.2014

Katselukerrat 2111

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6651 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Karppinen H., Kraama M. et al. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 1 artikkeli 5966
Viitala E.-J., Hujala T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10377
Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6652
Viitala E.-J., Leppänen J. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 1 artikkeli 6651
Kniivilä M., Hantula J. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10366
Viiri H., Viitanen J. et al. (2019) Metsätuhot vaikuttavat Euroopan puumarkkinoihin .. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10200
Leppänen J., Viitala E.-J. (2017) Metsätalouden harjoittaminen Virossa: metsänomis.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 9912
Valsta L., Tahvonen O. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 4 artikkeli 6005