Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4

Päätoimittajalta

artikkeli 5994, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsäntutkimus mukaan EU:n viidenteen puiteohjelmaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 5994. https://doi.org/10.14214/ma.5994
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 5997, Tutkimusartikkeli
Airi Matila, Eero Kubin. Palleroporonjäkälä (Cladonia stellaris) keruutuotteena ja siihen vaikuttavat puustotekijät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 5997. https://doi.org/10.14214/ma.5997
Original keywords: Pinus sylvestris; palleroporonjäkälä; Cladonia stellaris; keruutuotteet; monikäyttö
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Puuston rakenteen vaikutusta keruutulokseen tutkittiin nostamalla jäkälää kahdesti samoilta koealoilta käytännön menetelmin. Ensimmäisellä nostokerralla saatiin suurin laskennallinen määrä pohjapinta-alalla 18,6 m2/ha. Vastaavalla tavalla laskettiin kahden nostokerran jäkäläsaannon riippuvuus pohjapinta-alasta ja tulokseksi saatiin 17,4 m2/ha. Tätä vastaava keruutulos oli 1 085 varvia hehtaarilta. Vuotta kohden laskettuna tuotos on 135,5 varvia/ha. Varvilla tarkoitetaan standardikokoista (66 x 43 x 10 cm) jäkälälevyä. Paras yksittäinen poimintatulos oli 1 700 varvia/ha.

Koristejäkälän laatu kärsii herkästi muista metsänkäyttömuodoista. Huonosti suunniteltu ja toteutettu virkistyskäyttö, puunhakkuu ja kuljetus sekä poronhoito turmelevat jäkälän laadun ja vaikeuttavat jäkälän poimintaan perustuvan elinkeinon harjoittamista. Tärkeimmät jäkälännostoalueet sijaitsevat Perämeren rannikolla, Oulujokilaaksossa ja Kainuussa.

  • Matila, Sähköposti: eero.kubin@metla.fi (sähköposti)
  • Kubin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 5996, Tutkimusartikkeli
Mikko Jokinen. Metsänomistuksen kulttuuriset tekijät – metsänomistajien käsityksiä metsästä ja ympäristönsuojelusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 5996. https://doi.org/10.14214/ma.5996
Original keywords: kognitiivinen antropologia; metsä; ympäristönsuojelu; kulttuurinen malli; Sysmä
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa selvitettiin metsänomistajien käsityksiä metsästä ja ympäristönsuojelusta. Kyseessä on tapaustutkimus, jonka kohteena olivat sysmäläiset yksityismetsänomistajat. Tutkimus kuuluu humanistiseen ympäristötutkimukseen.

Ympäristöongelmien ratkaisemisessa yhä keskeisemmäksi tehtäväksi on noussut ongelmien inhimillisten syiden ja alkuperien selvittäminen. Tässä työssä ajattelun ja toiminnan suhdetta tutkivalla kulttuurintutkimuksella on keskeinen asema. Kulttuurilla tarkoitetaan laajassa mielessä inhimillistä toimintaa. Toiminnan taustalla oletetaan piilevän kognitiivisia eli tiedollisia järjestelmiä. Kognitiivisen teorian mukaan ihmisen tieto järjestyy kulttuurisiksi malleiksi, jotka ohjaavat toimintaa ja inhimillisiä valintoja. Kulttuuriset mallit ovat sosiaalisesti jaettua tietoa.

Tutkimuksessa hahmotettiin viisi kulttuurista mallia: Resurssimalli, Toimintamalli, Elinympäristömalli, Hyvän metsän -malli ja Omistusmalli. Resurssimalli ohjaa metsänomistajaa näkemään metsänsä laajana resurssina. Metsä käsitetään lisäksi paikkana, jossa harjoitetaan konkreettisia toimia. Elinympäristömalli ohjaa mieltämään metsän osana kodin ja muun elämänpiirin fyysistä maisemaa, ja Hyvän metsän -malli kertoo millainen metsä on hyvä taikka huono metsänomistajan mielestä. Omistusmalli näkee metsän omaisuutena, johon kohdistuva päätäntävalta kuuluu metsänomistajalle. Pakkotoimiin perustuvan luonnonsuojelun ja metsänhoidon katsotaan rikkovan tätä oikeutta vastaan. Omistaminen merkitsee myös identifioitumista johonkin alueeseen.

Tutkimuksessa selvisi, että metsänomistajilla on moniulotteista jaettua tietoa metsästä ja ympäristönsuojelusta, ja tämä tieto on järjestynyt malleiksi. Niitä tutkimalla saadaan perustietoa metsänomistajista sekä kestävän metsätalouden sosiokulttuurisista reunaehdoista. Tämä tieto on hyödyksi vältettäessä ja ratkaistaessa ympäristökonflikteja.

  • Jokinen, Sähköposti: mikko.jokinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 5995, Tutkimusartikkeli
Kari Kangas, Ville Ovaskainen, Heikki Pajuoja. Virkistyspalveluiden merkitys aluetaloudelle: Teijon retkeilyalueen tulo- ja työllisyysvaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 5995. https://doi.org/10.14214/ma.5995
Original keywords: virkistyskäyttö; tulo- ja työllisyysvaikutukset; aluetalous
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin Lounais-Suomessa sijaitsevan Teijon retkeilyalueen kävijöiden rahankäyttöä ja sen välittömiä tulo- ja työllisyysvaikutuksia sekä merkitystä aluetaloudelle. Kävijöiden rahankäytön suuruus ja sen alueittainen ja toimialoittainen jakautuminen määritettiin alueella touko–lokakuussa 1996 tehdyn kävijäkyselyn perusteella.

Alueen kävijöiden rahankäyttö arvioitiin vuositasolla 8,37 miljoonaksi markaksi, josta lähialueen yritysten saama matkailutulo oli 46 prosenttia. Lähialueella majoitus- ja ravitsemistoiminta sai matkailutuloa 1,34 miljoonaa ja vähittäiskauppa 1,55 miljoonaa markkaa.

Palkkatulovaikutus oli 1,36 miljoonaa, josta lähialueen yritysten maksama osuus oli 0,74 miljoonaa. Suurin osa palkkatulovaikutuksista syntyi majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloilla. Työllisyysvaikutukset olivat yhteensä 13 henkilötyövuotta. Työllisyysvaikutukset lähialueella olivat 7,12 henkilötyövuotta, josta majoitus- ja ravitsemistoiminnan osuus oli 78 prosenttia.

Rahankäytön alueittaista ja toimialoittaista jakaumaa voidaan pitää retkeilyalueen sijaintipaikkakunnalle edullisena, koska lähes puolet tulo- ja työllisyysvaikutuksista ilmenee retkeilyalueen läheisyydessä. Lisäksi valtaosa niistä suuntautuu työvoimavaltaisille majoitus- ja ravitsemistoiminnan aloille.

  • Kangas, Sähköposti: kari.kangas@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Ovaskainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Pajuoja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 5998, Katsaus
Petteri Seppänen. Sekametsät kasvu- ja tuotostutkimuksen kohteena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 5998. https://doi.org/10.14214/ma.5998
Original keywords: sekametsät; kasvu- ja tuotostutkimus; metodologia
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkastellaan julkaistun kirjallisuuden perusteella sekametsätutkimuksen tähänastisia saavutuksia ja erityisongelmia. Työ keskittyy Suomessa ja vastaavissa metsänkasvuolosuhteissa kivennäismailla kasvavien yksijaksoisten sekametsien (lähinnä männyn, kuusen ja koivun sekoitukset) kasvu- ja tuotostutkimukseen, tähdäten erityisesti metodologisten ongelmien pohtimiseen. Kasvu- ja tuotostutkimuksen metodologiaa ja ongelma-alueita käsitellään lähinnä vertailevien kokeiden ja empiiristen mallien näkökulmasta.

Sekametsikön rakenteen muuttuminen, kasvu, kiertoajan kokonaistuotos ja tuotto suhteessa puhtaiden metsiköiden vastaaviin parametreihin todetaan tärkeimmiksi sekametsien kasvu- ja tuotostutkimuksen tavoitteiksi. Lisäksi tutkimusta tarvitaan sekametsien optimaalisista harvennusmalleista, metsänkasvatuksen kustannuksista, kestävyydestä bioottisia ja abioottisia tuhoja vastaan, puulajisuhteiden vaikutuksesta metsikön monimuotoisuuteen sekä puulajien pitkän ajan vaikutuksista kasvupaikan tuotoskykyyn.

Sekametsien kasvu- ja tuotostutkimuksen ongelma-alueet ovat pääasiassa metodologisia. Keskeisimpiä ongelmista ovat kasvupaikan bonitointi ja puulajien pitkän aikavälin erilaistavat vaikutukset kasvupaikan viljavuuteen.

  • Seppänen, Sähköposti: petsep@yahoo.com (sähköposti)

Tiedonanto

artikkeli 5999, Tiedonanto
Veli-Pekka Järveläinen, Heimo Karppinen, Pekka Ripatti. Yksityismetsien puunmyyntitulot omistajaryhmittäin ja alueittain. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 5999. https://doi.org/10.14214/ma.5999
Original keywords: yksityismetsät; puunmyyntitulot; maaseudun elinvoimaisuus; metsänomistusrakenne
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkastellaan yksityismetsien puunmyyntitulojen jakautumista omistajaryhmittäin ja alueittain sekä arvioidaan odotettavissa olevia omistajaryhmittäisiä muutoksia tulojen jakautumisessa. Tutkimus perustuu vuonna 1990 kerättyyn valtakunnalliseen postikyselyaineistoon ja tilastolähteisiin. Metsänomistajien vuotuiset bruttopuunmyyntitulot olivat 1980-luvun jälkipuolella koko maassa noin 6 miljardia markkaa (vuoden 1996 hinnoin). Metsähehtaarilta tuloja kertyi keskimäärin 490 markkaa vuodessa.

Tilalla asuvat metsänomistajat saivat noin 60 prosenttia puunmyyntituloista ja muualla tilan sijaintikunnassa asuvat lisäksi vajaan viidesosan. Kaksi kolmasosaa tuloista kertyi Itä- ja Etelä-Suomesta, vaikka ne edustavat alle puolta yksityismetsien alasta. Pohjois-Suomen osuus puunmyyntituloista oli vain runsas kymmenesosa, vaikka alueella on lähes kolmasosa yksityismetsien alasta. Maatalousyrittäjät saivat lähes puolet koko maan puunmyyntituloista, ja heidän osuutensa tuloista oli metsäalaosuutta suurempi muualla kuin Itä-Suomessa.

Yksityismetsänomistuksen rakenteen muuttuessa ennusteiden mukaisesti vuonna 2020 tilalla asuvien metsänomistajien puunmyyntitulo-osuus pienenee noin 60 prosentista 55 prosenttiin eli yli puolet tuloista jäisi edelleen maaseudulle. Sen sijaan maanviljelijöiden (maatalousyrittäjät ja eläkkeellä olevat maanviljelijät) tulo-osuus pienenee selvemmin. Mikäli tulot pysyisivät 1980-luvun jälkipuoliskon tasolla, tilalla asuvien metsänomistajien bruttopuunmyyntitulot olisivat 3,3 miljardia markkaa vuonna 2020 ja tilan ulkopuolella asuvien vastaavasti 2,7 miljardia markkaa. Maanviljelijät saisivat puunmyyntituloja 2,6 miljardia markkaa.

  • Järveläinen, Sähköposti: veli-pekka.jarvelainen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Karppinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Ripatti, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6009, Tieteen tori
Matti Nuorteva, Heikki Nuorteva. Kilonkallion kuolevat kuuset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6009. https://doi.org/10.14214/ma.6009
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuorteva, Sähköposti: heikki.nuorteva@metla.fi (sähköposti)
  • Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6008, Tieteen tori
Sari Timonen. Mykorritsasienet ja muut hyödylliset mikrobit puiden juuristoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6008. https://doi.org/10.14214/ma.6008
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Timonen, Sähköposti: sari.timonen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6007, Tieteen tori
Jaana Luoranen. Paakkutaimien kesäistutus – voidaanko istutuskautta jatkaa istuttamalla kasvussa olevia taimia kesällä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6007. https://doi.org/10.14214/ma.6007
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Luoranen, Sähköposti: jaana.luoranen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6006, Tieteen tori
Pentti Hyttinen. Monitavoitteisen metsäsuunnittelun hyödyt jäävät realisoitumatta resurssipulan takia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6006. https://doi.org/10.14214/ma.6006
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hyttinen, Sähköposti: pentti.hyttinen@dg12.cec.be (sähköposti)
artikkeli 6005, Tieteen tori
Lauri Valsta, Olli Tahvonen, Jussi Leppänen, Liisa Herkiä. Natura 2000 -verkoston puuntuotannolliset kustannukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6005. https://doi.org/10.14214/ma.6005
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Valsta, Sähköposti: lauri.valsta@helsinki.fi (sähköposti)
  • Tahvonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Leppänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Herkiä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6004, Tieteen tori
Eija Pouta, Mika Rekola, Jari Kuuluvainen, Olli Tahvonen, Chuan-Zhong Li. Natura 2000 ja suomalaisten ympäristöarvostukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6004. https://doi.org/10.14214/ma.6004
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Pouta, Sähköposti: eija.pouta@helsinki.fi (sähköposti)
  • Rekola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kuuluvainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Tahvonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Li, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6003, Tieteen tori
Anssi Niskanen, Pentti Hyttinen. Metsäsektorin työllisyys valuu Euroopan reunoilta keskelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6003. https://doi.org/10.14214/ma.6003
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Niskanen, Sähköposti: anssi.niskanen@efi.fi (sähköposti)
  • Hyttinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6002, Tieteen tori
Anne Toppinen. Kuinka mallittaa Suomen puumarkkinoiden toimintaa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6002. https://doi.org/10.14214/ma.6002
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Toppinen, Sähköposti: toppinen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6001, Tieteen tori
Lauri Sikanen, Veli-Matti Oikarinen. Metsänomistajien asenneilmasto puunhankinnan uusia tietojärjestelmiä kohtaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6001. https://doi.org/10.14214/ma.6001
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Sikanen, Sähköposti: lauri.sikanen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Oikarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6000, Tieteen tori
Pertti Harstela. Puun saanti markkinoille asettaa haasteita tutkimukselle ja soveltajille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 4 artikkeli 6000. https://doi.org/10.14214/ma.6000
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Harstela, Sähköposti: pertti.harstela@forest.joensuu.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit