Viimeisin julkaistu artikkeli: 29.12.2022, id 10774 ja
pääkirjoitus id 10797

Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021

Päätoimittajalta

artikkeli 10602, Päätoimittajalta
Teppo Hujala. (2021). Harppaus avoimempaan ja läpinäkyvämpään metsätieteeseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10602. https://doi.org/10.14214/ma.10602
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimusartikkeli

artikkeli 10578, Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Katri Hamunen, Esa-Jussi Viitala, Mikko Kurttila. (2021). Metsätalouden määräaikainen ympäristötuki: mitä tapahtuu sopimusten päätyttyä? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10578. https://doi.org/10.14214/ma.10578
Original keywords: METSO-ohjelma; metsälaki; monimuotoisuus; kyselytutkimus; metsänkäyttöilmoitus; rekisteritutkimus; erityisen tärkeä elinympäristö; kestävän metsätalouden rahoituslaki; yksityis­metsänomistajat
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Määräaikaisia kymmenen vuoden metsätalouden ympäristötukisopimuksia on tehty vuodesta 2004. Metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamiskeinojen vaikuttavuutta ja kehitystyötä ajatellen on tärkeää tietää, kuinka suuri osuus erääntyneistä sopimuksista on jäänyt uusimatta sekä mistä syystä ja mitä sopimusalueilla on sen jälkeen tapahtunut. Ajanjaksolla 2004–2014, osin sen jälkeenkin, ympäristötuen myöntämisen ehdot sekä valtion määrärahat ovat muuttuneet. Tutkimuksessa selvitettiin uusimattomien ympäristötukisopimusten määrää, metsänomistajien näkemystä siihen, miksei sopimusta ole uusittu, metsänomistajien tyytyväisyyttä ratkaisuun, uusimattomien sopimuskohteiden luonnetta sekä niillä tehtyjä ja suunniteltuja toimenpiteitä. Tutkimus perustuu Suomen metsäkeskuksen tietojärjestelmän aineistoihin sekä sähköposti- ja puhelinkyselyyn metsän­omistajille, joiden sopimus oli tehty vuosina 2004–2008 ja jota ei ollut uusittu helmikuuhun 2020 mennessä. Kyselyyn vastasi 421 metsänomistajaa (vastausprosentti 47). Rekisteritulosten mukaan 46 prosenttia erääntyneistä sopimuksista ja 30 prosenttia niiden pinta-alasta oli jäänyt uusimatta. Kyselytulosten mukaan suurin osa uusimatta jääneiden sopimusten kohteista oli pienvesiä ja niiden lähiympäristöjä (42 %), vähäpuustoisia ja niukkaravinteisia soita (28 %), kallioita, kivikoita tai louhikoita (24 %) tai lehtoja ja reheviä lehtolaikkuja (17 %). Metsänomistajien mukaan keskeisin syy (46 %) sopimusten uusimattomuudelle oli, ettei kohde enää täyttänyt ympäristötuen muuttuneita ehtoja ja kriteereitä. Reilu kolmannes koki, että sopi­muksen uusiminen oli jäänyt jostakin syystä hoitamatta. Viidesosa metsänomistajista ei halunnut uutta sopimusta. Tyytymättömimpiä olivat sopimuksen tilasta epätietoisiksi jääneet ja ne, jotka joutuvat jatkossa rajaamaan aiemmin tukea saaneen kohteen käsittelyjen ulkopuolelle korvauksetta. Noin kuudelle prosentille ilman sopimusta jääneistä ympäristötukialueista oli tehty hakkuita 2,5–6,5 vuotta sopimuksen päättymisen jälkeen, ja metsänomistajista joka viides suunnitteli näille kohteille hakkuita kymmenen seuraavan vuoden aikana. Jatkossa on tärkeää suunnata resursseja metsänomistajille suunnatun viestinnän selkeyteen ja toimintaohjeisiin sopimusten päättyessä.

  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0003-2394-1383 Sähköposti: harri.hanninen@outlook.com (sähköposti)
  • Hamunen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0003-2188-782X Sähköposti: katri.hamunen@luke.fi
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
  • Kurttila, Luonnonvarakeskus (Luke), Palveluryhmät, Joensuu Sähköposti: mikko.kurttila@luke.fi
artikkeli 10577, Tutkimusartikkeli
Harri Hänninen, Eetu Kotivuori, Kai Blauberg. (2021). Metsänomistajat rekisteriaineistojen valossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10577. https://doi.org/10.14214/ma.10577
Original keywords: metsävaratiedot; yksityismetsänomistajat; julkinen tuki; metsänkäyttöilmoitus; rekisteritutkimus
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yksityismetsänomistajia koskevat kvantitatiiviset tutkimukset on tavallisesti tehty kyselytutkimuksina, joiden ongelmana on kasvava vastauskato, mikä voi vääristää tuloksia. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan, millaisia tietoja metsänomistajista, heidän omistamistaan metsistä ja niiden käytöstä on saatavissa rekisteripohjaisista aineistoista, ja voitaisiinko niillä korvata kokonaan tai ainakin osittain kyselyaineiston hankinta. Tässä käytettävät rekisteriaineistot perustuvat Digi- ja väestötietoviraston, Suomen metsäkeskuksen ja Maanmittauslaitoksen tietojärjestelmistä saatuihin aineistoihin. Rekisteriaineistojen perusteella metsänomistajien taustapiirteistä (esim. ammatti, sosioekonominen asema, asuuko metsätilalla, tilan hallintamuoto, milloin ja miten tila saatu haltuun, jne.) saadaan varsin kapea kuva, sillä metsänomistajia ja tilan omistustapaa luonnehtivia tietoja rekistereissä on vähän. Sen sijaan metsätilaa ja sen puustoa koskevia tietoja on hyvin kattavasti. Myös metsänomistajien metsätaloudellisesta käyttäytymisestä saadaan varsin hyvä kuva pelkästään rekisteritietojen perusteella. Rekisteripohjaisten tietojen perusteella voidaan muodostaa erilaisia metsänomistajien tavoiteprofiileja, joita voitaisiin hyödyntää esimerkiksi metsänomistajien palvelutarjonnassa. Sen sijaan metsänomistajien metsiinsä liittyviä tulevaisuuden näkemyksiä ja mielipiteitä erilaisista asioista rekisteritiedoille ei saada. Rekisteripohjaisilla aineistoilla voidaan kuitenkin korvata osa kyselyllä hankittavista tiedoista ja näin lyhentää kyselylomaketta ja samalla todennäköisesti pienentää vastauskatoa. Lisäksi rekisteritietojen perusteella voidaan arvioida yksikkövastauskadon aiheuttamaa virhettä ja rakentaa tarvittaessa sitä korjaava painotus. Rekisteriaineistoilla kannattaa täydentää kyselyä sellaisilla tiedoilla, joita monen metsänomistajan on vaikea luotettavasti muistaa tai tietää, kuten esimerkiksi julkisen tuen käyttöä, hakkuita ja metsävarojen määrää. Tässä käytettiin kolmea rekisteripohjaista aineistoa ja niistäkin vain osaa, joten jatkossa tarkastelua kannattaa syventää ja laajentaa erityisesti Verohallinnon tietojärjestelmään sekä erilaisen massadatan hyödyntämiseen.

  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0003-2394-1383 Sähköposti: harri.hanninen@outlook.com (sähköposti)
  • Kotivuori, Suomen metsä­keskus, Itäinen palvelualue, Joensuu Sähköposti: eetu.kotivuori@metsakeskus.fi
  • Blauberg, Suomen metsäkeskus, Eteläinen palvelualue, Helsinki Sähköposti: kai.blauberg@metsakeskus.fi
artikkeli 10570, Tutkimusartikkeli
Pekka Nöjd, Helena M. Henttonen, Kari T. Korhonen, Harri Mäkinen. (2021). Suomen metsien käytön rajat: Mera-aikakauden skenaariolaskelman tarina. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10570. https://doi.org/10.14214/ma.10570
English title: Suomen metsien käytön rajat: Mera-aikakauden skenaariolaskelman tarina.
Original keywords: metsäninventointi; metsien kasvu; metsänuudistaminen; metsien ikärakenne; 1960-luku
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomen metsävarojen riittävyys herätti huolestuneisuutta 1960-luvun alkupuolella poistuman ylitettyä puuston kasvun useina vuosina. Ryhmä tunnettuja metsäntutkijoita arvioi vuonna 1965, että silloinen puunkäyttö yhdistettynä metsäteollisuuden kaavailemiin laajennusinvestointeihin tulisi aiheuttamaan puuvarojen nopeaa vähenemistä. Ääritapauksessa teollisuuden tarvitseman puuraaka-aineen käyttö olisi laskelmien mukaan edellyttänyt kaikkien 1960-luvun alussa olemassa olleiden metsiköiden uudistamista vuosituhannen vaihteeseen mennessä. Ryhmän skenaarioiden mukaan kehitys olisi ollut käännettävissä vain joko vähentämällä teollista puunkäyttöä tuntu­vasti tai investoimalla voimakkaasti metsien tuotoksen lisäämiseen. Vertaamme tässä artikkelissa ryhmän skenaariolaskelmia valtakunnan metsien inventointien mukaan toteutuneeseen kehitykseen uudistettujen metsäpinta-alojen sekä puuston määrän ja vuotuisen kasvun osalta. Toisin kuin ryhmän skenaariot 1960-luvulla ennakoivat, noin puolet (51 %) Suomen nykymetsien pinta-alasta koostuu ennen vuotta 1964 uudistetuista metsistä. Nykypuuston tilavuudesta niiden osuus on 65 % ja vuotuisesta kasvusta 46 %. Pohdimme kirjoituksessamme syitä sille, miksi toteutunut metsien kehitys poikkesi jyrkästi ennakoidusta, vaikka skenaarioiden oletukset teollisesta puunkäytöstä osoittautuivat varsin realistisiksi. Muu puunkäyttö sen sijaan väheni ja raakapuun tuonti lisääntyi odotettua enemmän. Uudistushakkuille oli tarvetta ennakoitua vähemmän, koska harvennukset yleistyivät ja tuottivat arvioitua enemmän puuta. Valtiovalta myös tuki metsänhoidon tehostamista ja panosti neuvontaorganisaatioihin sekä alan tutkimukseen ja koulutukseen. Seurauksena poistuma ei 1960-luvun jälkeen ylittänyt vuotuista kasvua, ja puuston määrä ja kasvu kääntyivät edelleen jatkuvalle nousu-uralle, mikä mahdollisti aiempaa mittavammat kestävät hakkuut.

  • Nöjd, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Espoo Sähköposti: pekka.nojd@luke.fi (sähköposti)
  • Henttonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: helena.henttonen@luke.fi
  • Korhonen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-6198-853X Sähköposti: kari.t.korhonen@luke.fi
  • Mäkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Espoo ORCID https://orcid.org/0000-0002-1820-6264 Sähköposti: harri.makinen@luke.fi
artikkeli 10538, Tutkimusartikkeli
Pentti Niemistö, Ville Hallikainen. (2021). Puutason mallit tukin ja ainespuun osuuksille istutettujen rauduskoivujen päätehakkuussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10538. https://doi.org/10.14214/ma.10538
Original keywords: tukkivähennys; puun laatu; peltomaa; metsämaa; kuitupuu; ainespuuvähennys; hakkuukertymä; järeys; katkonta; runkovika
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Istutuskoivuilla runkojen laatu on erilainen kuin luontaisesti syntyneillä koivuilla, mutta istutus­koivujen hakkuukertymien laatuvähennyksen suuruutta ei vielä tunneta. Rauduskoivun (Betula pendula Roth) puutavaralajikertymiä tutkittiin kolmella metsämaan ja neljällä peltomaan hakkuu­alalla 44–51 vuoden kuluttua istutuksesta. Todelliset puukohtaiset kertymät saatiin hakkuukonemittauksesta, ja rungon dimensioihin ja optimaaliseen katkontaan perustuvat teoreettiset kertymät saatiin pystypuiden runkokäyriltä. Runkovikojen, runkomuodon ja katkonnan yhteisvaikutus vaneritukin ja kaiken ainespuun määriin mallitettiin rinnankorkeusläpimitan perusteella erikseen metsä- ja peltomailla. Rungon tukkivähennysprosentti ja ainespuuvähennysprosentti laskettiin vastaavista teoreettisista tilavuusositteista läpimittaluokittain. Peltomailla koivujen laatu oli huonompi ja vaihtelevampi kuin metsämailla. Kookkaiden, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 27 cm:n runkojen tukkivähennys oli peltomailla noin 40 % ja metsämailla alle 25 %. Pienemmillä läpimitoilla runkojen tukkivähennys kasvoi jyrkästi ollen juuri ja juuri tukkipuun läpimitan täyttävillä puilla 80 %. Peltomailla rungot kapenivat tyveltä ylöspäin vähemmän kuin metsämailla, mutta siitä koituva etu tukkisaannossa menetettiin monin kerroin runkovikojen vuoksi. Tukkivähennyksen perusteella istutuskoivujen laatu on peltomailla hieman huonompi ja metsämailla selvästi parempi verrattuna aikaisemmin tutkittuihin luontaisiin rauduskoivuihin metsämailla. Puusto­tasolle laskettu tukkivähennys oli voimakkaasti harvennetuissa koivikoissa metsämaalla 26 % ja peltomaalla 38 %, kun keskiläpimitta oli 30 cm. Vastaavissa tiheinä kasvaneissa koivikoissa tukkivähennys oli metsämaalla 54 % ja peltomaalla 67 %, kun keskiläpimitta oli 20 cm. Tukki­tuotoksen lisäämiseksi voimakkaat laatuharvennukset ja puuston järeäksi kasvattaminen ovat suositeltavia etenkin peltomailla. Ainespuuvähennys oli metsämaiden pienimmillä kuitupuilla 20 %, suurimmilla kuitupuukokoisilla puilla 10 % ja isoilla tukkipuilla alle 5 %. Runkovikojen vuoksi ainespuuvähennys peltomailla oli metsämaita suurempi pienillä, rinnankorkeudelta alle 16 cm:n läpimittaisilla kuitupuilla ja myös järeillä tukkipuilla. Noin viidennes ainespuuvähennyksestä aiheutui kuitupuun katkonnasta 3 metrin tasapituuteen.

  • Niemistö, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Seinäjoki Sähköposti: pentti.niemisto@luke.fi (sähköposti)
  • Hallikainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Rovaniemi Sähköposti: ville.hallikainen@luke.fi
artikkeli 10513, Tutkimusartikkeli
Antti Erkkilä, Irmeli Mustalahti, Nina Tokola, Anna-Maija Tuunainen, Teppo Hujala. (2021). Nuorten metsänomistajien valmiudet, valta ja vastuu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10513. https://doi.org/10.14214/ma.10513
Original keywords: teemahaastattelu; metsänomistajat; nuoret; vastuullistaminen; vastuuttaminen; kanssatutkimus
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Nuoret metsänomistajat ovat pieni, mutta sukupolvensa edustajina kokoaan tärkeämpi metsän­omistajien osajoukko. Tässä tutkimuksessa perusjoukkona oli Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa asuvat 16–30-vuotiaat, vuosina 1987–2002 syntyneet, metsänomistajat. Tutkimuksen tavoitteena oli täydentää tutkimustietoa ja tunnistaa nuorten metsänomistajien omia näkemyksiä ja näkökulmia ilman ennalta rajattuja kansallisia tai muita tavoitteita. Pyrimme ymmärtämään, miten nuoret metsänomistajat näkevät omat arvonsa ja vastuunsa metsätilan omistajina. Teemahaastattelut toteuttivat yhteistyössä kaksi varttunutta tutkijaa sekä nuori yliopisto-opiskelija, joka on itsekin metsänomistaja. Menettelyllä tavoiteltiin tutkimusmenetelmällisesti pätevää tiedon yhteisluontia ja nuorten metsänomistajien luottamuksellista kohtaamista haastattelutilanteissa. Sisällöllisesti haastatteluaineistoa leimaa kerronnallisuus, mistä syystä analyysimenetelmäksi valittiin temaattinen narratiivinen analyysi. Nuoret metsänomistajat kokivat, että metsäomai­suuden periminen oli osa sukupolvien ketjua ja siten edellytti heitä pitämään metsätila edelleenkin suvun omistuksessa. Omat vanhemmat, kokeneet sukulaiset ja metsäalan ammattilaiset koettiin asiantunteviksi auktoriteeteiksi, joiden tietoa ja osaamista harvemmin kyseenalaistettiin. Nuorten metsänomistajien todellinen osallistuminen metsien käyttöä koskevaan päätöksentekoon jäi usein ohueksi. Omaisuutta ja velvoitteita oli siirretty nuorille metsänomistajille ilman riittäviä resursseja ja toimintamahdollisuuksia, mistä syystä yhteiskuntakriittisestä näkökulmasta katsoen kyseessä ei ole nuoren vastuullistaminen vaan vastuuttaminen. Metsäpalvelujen kehittämisessä (sukupolvenvaihdokset, uusien metsänomistajien informointipalvelut, metsäsuunnittelupalvelut) on tärkeää kiinnittää huomiota nuorten metsänomistajien osallistumis- ja päätöksentekokyvyn tukemiseen. Toimijuutta ja vastuunkannon valmiuksia voitaisiin vahvistaa tuottamalla ja jakamalla tietoa ja toimintasuosituksia metsänomistajaperheiden ylisukupolvisesta dialogista. Tarvitaan yhtäältä nuorille räätälöityjä metsänomistamisen viestintäkanavia mutta toisaalta myös käytänteitä, joissa nuoret metsänomistajat voivat osallistua omine näkökulmineen tasavertaisesti muiden kanssa. Jatkotutkimuksia tulisi kohdentaa myös muualle Suomeen, esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asuviin nuoriin metsänomistajiin.

artikkeli 10421, Tutkimusartikkeli
Jouni Siipilehto. (2021). Taimikoiden tila valtakunnan metsien 11. inventoinnin mukaan ja biometriset mallit eritasoisilla lähtötiedoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10421. https://doi.org/10.14214/ma.10421
Original keywords: taimikonhoito; runkoluku; keskipituus; lehtipuuosuus
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkasteltiin vuosina 2009–2013 mitatun valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) pienten ja varttuneiden taimikoiden tilaa ja laadittiin mallit kokonaisrunkoluvun, lehtipuuosuuden ja keskipituuden iänmukaisesta kehityksestä. Logaritmista taimikon tiheyttä ja keskipituutta kuvattiin lineaarisella regressiolla ja lehtipuuosuutta logistisella regressiolla. Vaihtoehtoisia malleja laadittiin eri lähteistä saatavan tiedon pohjalta. Vaihtoehtoina olivat 1) avoimien tietolähteiden maaperäkartta ja topografiset kosteustunnukset, 2) edelliset tunnukset VMI11-aineiston kasvupaikkatunnuksilla täydennettynä ja 3) ns. ”täydellinen tieto”, jossa edellisten lisäksi tunnettiin taimikonhoitotoimenpiteet ja niiden ajoitus. Kaikissa vaihtoehdoissa oletettiin tunnettavan uudistamistapa, pääpuulaji ja toimenpiteet vähintään tasolla muokattu/muokkaamaton ja ojitettu/ojittamaton. Vaihtoehdoissa 1 ja 2 taimikon tiheys kuvattiin hoitamattomien taimikoiden kasvupaikan potentiaalista tiheyttä kuvaavina tunnuksina (kokonaisrunkoluku ja lehtipuuosuus). Vaihtoehdossa 3 koko aineisto toimenpiteiden vaikutuksineen oli mallinnuksen kohteena. Avoimesta tiedosta VMI11-aineiston kasvupaikan kuvaukseen siirryttäessä taimikon runkoluvun selitysaste kohosi 16,6 %:sta 19,0 %:iin. ”Täydellisen tiedon” avulla runkoluvun selitys­aste oli 22,5 %. Keskipituuden iänmukainen kehitys kuvattiin erikseen havu- ja lehtipuustolle vain vaihtoehdon 3 lähtötiedoilla ja niiden selitysasteet olivat 87 % ja 63 %. GTK:n maaperätunnuksia verrattiin VMI11-aineiston maaperätunnuksiin ja valuma-alueen topografiaan perustuvaa kosteusindeksiä verrattiin VM11-aineiston kasvupaikkaan ja topografiseen luokkaan. Topografinen kosteusindeksi osoittautui VMI11-aineiston topografista luokkaa merkitsevämmäksi selittäjäksi ja lopulta se oli selittäjänä kaikissa malleissa. Turvemaat mallitettiin yhdessä kivennäismaiden kanssa käyttämällä turvemaiden kasvupaikkaa ja ojitustilannetta kuvaavia tunnuksia. Turvemailla taimikon kokonaisrunkoluku lisääntyi nopeasti ojituksen jälkeen taimettumisolosuhteiden parantuessa. Taimikon tiheyden ja lehtipuuosuuden nopea kasvu hoitotoimenpiteen jälkeen oli selvästi erottuva ominaisuus. Laadittuja malleja voidaan hyödyntää sellaisenaan ennustamaan taimikon tiheyttä, havu- ja lehtipuuston määrää ja keskipituutta tai ne voivat olla perustana esim. laserkeilausta hyödyntäville kalibrointimalleille. Tutkimus liittyi MMM:n rahoittamaan hankkeeseen ”Taimikoiden tiedonkeruun kehittäminen”.

  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi (sähköposti)

Katsaus

artikkeli 10377, Katsaus
Esa-Jussi Viitala, Teppo Hujala, Harri Hänninen, Jussi Leppänen, Mari Selkimäki. (2021). Markkinapohjainen metsien luontoarvojen suojelukeino Yhdysvalloissa: tausta, toimintaperiaate ja kokemukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10377. https://doi.org/10.14214/ma.10377
Original keywords: metsien suojelu; luonnonhoito; metsäluonnon monimuotoisuus; luonnonläheinen metsänkäsittely; monikäyttösuojelumaisema; Luonnontuottometsä
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Suomen metsäluonnon biologisen monimuotoisuuden taantumista ei ole saatu pysäytettyä. Kehityksen kääntämiseksi tarvitaan uusia keinoja, joilla metsäelinympäristöjen muutoksia voidaan vähentää. Tässä katsauksessa tarkastellaan Yhdysvalloissa kehitettyä toimintamallia, jota on sovellettu kahdessa osavaltiossa 20 vuoden ajan luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Kyseessä on lähtökohtaisesti yksityisrahoitteinen toimintamalli, jossa metsänomistaja luovuttaa metsänsä käyttö- ja hallintaoikeuden ulkopuoliselle taholle, Forest Bankille, joka harjoittaa samanaikaisesti sekä metsien luontoarvojen suojelua että luonnonläheistä metsätaloutta. Jälkimmäinen voi tarkoittaa esimerkiksi metsän peitteisyyden säilyttämistä ja sellaista biodiversiteetin edistämistä metsänkäsittelyssä, joka ylittää tavanomaisten metsäsertifiointien vaatimukset. Vastikkeeksi omistajalle maksetaan vuotuista tuottoa, jonka suuruus on sidottu luovutetun puuston arvoon. Forest Bank rahoittaa toimintansa ja metsänomistajille maksetut korvaukset pääosin puuston hakkuista saatavilla tuloilla mutta voi hyödyntää myös muita tulonlähteitä. Ne voivat liittyä esimerkiksi hiilinieluhyvityksiin, metsätalouden ja metsäluonnon hoidon tukiin sekä erilaisten suojelualueiden perustamisiin. Yhteiskunnan kannalta suurin lisäarvo Forest Bank -järjestelyissä liittyy suojelun rahoitukseen. Koska metsäaluetta tai sen puustoa (puuston tulevaa tuottoa) ei osteta maanomistajalta yhdessä erässä sopimuskauden alussa, alkupääoman tarve suojelun toteuttamisessa vähenee ja suojelun ja luonnonläheisen metsänkäsittelyn piiriin voidaan saada nykyistä selvästi nopeammin uusia metsäalueita. Lisäksi metsien käsittelyä ja metsäluonnon hoitoa voidaan suunnitella ja toteuttaa alueellisesti koordinoidummin kuin jos niitä tekisivät yksittäiset metsänomistajat pelkästään omilla tiloillaan. Käytännössä Forest Bank tarjoaa metsien markkinattomia hyötyjä arvostaville metsänomistajille vaihtoehdon, jossa heidän preferenssinsä metsien käytön ja hoidon tavoitteiden suhteen otetaan huomioon uudella tavalla niin, että he saavat samalla kohtuullisen ja tasaisen tulovirran metsistään. Forest Bank -toimintamalli on yleistynyt Yhdysvalloissa huomattavasti alun perin ennakoitua hitaammin. Sen seurauksena järjestelyyn liittymisen ehtoja on muutettu aikaisempaa joustavammiksi maanomistajille. Muutosten vaikutuksesta omistajien kiinnostukseen ei ole vielä tutkimusnäyttöä.

  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi (sähköposti)
  • Hujala, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: teppo.hujala@uef.fi
  • Hänninen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: harri.hanninen@luke.fi
  • Leppänen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: jussi.leppanen@luke.fi
  • Selkimäki, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: mari.selkimaki@uef.fi

Katsaus

Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot

artikkeli 10481, Katsaus|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Matti Koivula, Ilkka Vanha-Majamaa. (2021). Eri hakkuu- ja luonnonhoitomenetelmien vaikutukset monimuotoisuuteen Fennoskandiassa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10481. https://doi.org/10.14214/ma.10481
Original keywords: biodiversiteetti; metsänhoito; poimintahakkuu; luonnonhoito; pienaukkohakkuu; säästöpuu; tekopökkelö
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Avohakkuisiin perustuvaa metsätaloutta on Fennoskandiassa harjoitettu kohta kiertoajan verran. Tämän seurauksena valtaosa Suomen metsistä on puustorakenteeltaan verrattain yksinkertaisia, vaihdellen alueellisella tasolla eri sukkessiovaiheiden kuviomosaiikkina. Samaan aikaan metsäpalot on tukahdutettu tehokkaasti. Toimien vuoksi sadat eliölajit ovat uhanalaistuneet. Uhanalaisen lajiston turvaamiseksi talousmetsien hoidossa tarvitaan parannuksia, jollaisiksi on ehdotettu säästöpuumetsätaloutta (variable retention forestry) ja erilaisia luonnonhoitotoimia. Tässä katsauksessa tarkastelemme kokeellisten tutkimuksien perusteella säästöpuumetsätalouden ja kahden luonnonhoitomenetelmän, kulotuksen ja lahopuun lisäämisen, monimuotoisuusvaikutuksia eri eliöryhmiin Fennoskandiassa. Tulosten perusteella (i) monet lajit reagoivat hakkuisiin lyhyt­aikaisesti positiivisesti johtuen vapautuneista resursseista, kuten ravinteista, valoisuuden lisääntymisestä, hakkuutähteistä ja kannoista; (ii) sulkeutuneiden metsien lajisto kärsii hakkuista, mutta säästettävä puusto edistää niiden säilymistä, ja jos puustosta jätetään 50–70 %, hakkuita edeltävä lajisto säilyy lähes ennallaan; (iii) hakkuiden aiheuttamat lajistomuutokset kestävät ainakin 10–30 vuotta, mutta esimerkiksi käävillä jopa sata vuotta; iv) kulotuksen välittömät vaikutukset ovat useimmissa eliöryhmissä negatiivisia, poikkeuksena kulonsuosijalajisto, mutta 10–15 vuoden jälkeen kulotusalojen lajistoon on jo palautunut harvinaisia ja uhanalaisia lajeja; (v) puiden päällä kasvavien epifyyttijäkälien palautuminen kulotuksen jälkeen kestää muuta lajistoa pidempään, vähintään 10–15 vuotta; (vi) lahopuun, kuten tekopökkelöiden, lisääminen suosii lahopuuta tarvitsevaa lajistoa, mutta tekopökkelöillä elävä lajisto poikkeaa luontaisesti kuolleiden puiden lajistosta; ja (vii) kosteusolojen ja metsikön sisäisen ympäristövaihtelun säilyminen hakkuiden yhteydessä on metsälajistolle tärkeää varsinkin kuusivaltaisissa metsissä. Hakkuumenetelmällä sinänsä on melko pieni merkitys uhanalaiselle lajistolle, mutta luonnonhoitotoimet ovat huomattavasti tärkeämpiä; hakkuissa jätettävä säästöpuusto vähentää hakkuiden negatiivisia lajistovaikutuksia sitä paremmin, mitä enemmän puustoa jätetään. Lajien säilymiselle on ensiarvoisen tärkeää kasvupaikkaolosuhteiden säilyminen ja jatkuvuus, lahopuun säästäminen ja tuottaminen, vanhojen puiden osuuden lisääminen ja sekapuustoisuuden ylläpitäminen.

  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi (sähköposti)
  • Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: ilkka.vanha-majamaa@luke.fi

Tieteen tori

artikkeli 10649, Tieteen tori
Ninni Mikkonen, Niko Leikola, Panu Halme, Joona Lehtomäki. (2021). Suomen metsät tarvitsevat toimivia monimuotoisuuskarttoja ja menetelmät päivityksiä – Vastine Kankaalle ja Mehtätalolle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10649. https://doi.org/10.14214/ma.10649
English title: Suomi.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 10625, Tieteen tori
Annika Kangas, Lauri Mehtätalo. (2021). Monimuotoisuuskartta kaipaa korjaamista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10625. https://doi.org/10.14214/ma.10625
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: annika.kangas@luke.fi (sähköposti)
  • Mehtätalo, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu Sähköposti: lauri.mehtatalo@luke.fi
artikkeli 10575, Tieteen tori
Annamari (Ari) Laurén, Marjo Palviainen, Raija Laiho, Kersti Leppä, Samuli Launiainen, Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Iñaki Urzainki, Leena Stenberg. (2021). Suosimulaattori (SUSI) – uusi mekanistinen simulointimalli suometsien hoidon suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10575. https://doi.org/10.14214/ma.10575
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laurén, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-6835-9568 Sähköposti: ari.lauren@uef.fi (sähköposti)
  • Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto ORCID https://orcid.org/0000-0001-9963-4748 Sähköposti: marjo.palviainen@helsinki.fi
  • Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: raija.laiho@luke.fi
  • Leppä, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: kersti.leppa@luke.fi
  • Launiainen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: samuli.launiainen@luke.fi
  • Hökkä, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: hannu.hokka@luke.fi
  • Nieminen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: mika.nieminen@luke.fi
  • Urzainki, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: inaki.urzainqui@luke.fi
  • Stenberg, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.stenberg@luke.fi
artikkeli 10569, Tieteen tori
Titta Majasalmi. (2021). Metsän lehtialaindeksin mittaus, mallinnus ja arviointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10569. https://doi.org/10.14214/ma.10569
English title: suomi.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
artikkeli 10552, Tieteen tori
Titta Majasalmi. (2021). Latvuspeiton kaukokartoituksen nykytila. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10552. https://doi.org/10.14214/ma.10552
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
artikkeli 10547, Tieteen tori
Titta Majasalmi. (2021). Metsänhoitotoimien kuvauksen haasteet globaaleissa ilmastomalleissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10547. https://doi.org/10.14214/ma.10547
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
artikkeli 10522, Tieteen tori
Markus Melin, Tero Laakso, Leena Kärkkäinen, Tuula Packalen, Heli Viiri. (2021). Kirjanpainajatuhot, suojelualueet ja aluevaraukset – lainsäädäntö ja mahdolliset ongelmakohdat tuhojen levitessä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10522. https://doi.org/10.14214/ma.10522
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Melin, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu Sähköposti: markus.melin@luke.fi (sähköposti)
  • Laakso, Itä-Suomen yliopisto, Oikeustieteiden laitos, PL 111, 80101 Joensuu Sähköposti: tero.laakso@uef.fi
  • Kärkkäinen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu Sähköposti: leena.karkkainen@luke.fi
  • Packalen, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: Maa- ja metsätalousministeriö, Hallituskatu 3, 00023 Valtioneuvosto Sähköposti: tuula.packalen@mmm.fi
  • Viiri, Luonnonvarakeskus, Yliopistokatu 6 B, 80100 Joensuu; Nykyinen osoite: UPM-Kymmene Oyj, UPM Metsä, Åkerlundinkatu 11 B, 33100 Tampere Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10511, Tieteen tori
Jari Viitanen, Kirsi Kataja, Antti Mutanen, Esa-Jussi Viitala, Maria Åkerman, Taina Lahtinen, Frans Silvenius, Anna Forssen. (2021). Elintarvikepakkaaminen muuttaa muotoaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10511. https://doi.org/10.14214/ma.10511
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Viitanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Joensuu Sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (sähköposti)
  • Kataja, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsinki Sähköposti: kirsi.kataja@vtt.fi
  • Mutanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Joensuu Sähköposti: antti.mutanen@luke.fi
  • Viitala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Helsinki Sähköposti: esa-jussi.viitala@luke.fi
  • Åkerman, Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Helsinki Sähköposti: maria.akerman@vtt.fi
  • Lahtinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarapolitiikat ja markkinat, Helsinki Sähköposti: tainatlahtinen@gmail.com
  • Silvenius, Luonnonvarakeskus (Luke), Kestävyystutkimus ja indikaattorit, Helsinki Sähköposti: frans.silvenius@luke.fi
  • Forssen, Luonnonvarakeskus (Luke), Kestävyystutkimus ja indikaattorit, Helsinki Sähköposti: anna.forssen@luke.fi

Tutkimusseloste

artikkeli 10674, Tutkimusseloste
Jari Miina, Inka Bohlin, Torgny Lind, Jonas Dahlgren, Kari Härkönen, Tuula Packalen, Anne Tolvanen. (2021). Mustikan ja puolukan peittävyyksien ja marjasatojen arviointi valtakunnan metsien inventointiaineistojen avulla Suomessa ja Ruotsissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10674. https://doi.org/10.14214/ma.10674
English title: Mustikan ja puolukan peittävyyksien ja marjasatojen arviointi valtakunnan metsien inventointiaineistojen avulla Suomessa ja Ruotsissa.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-8639-4383 Sähköposti: jari.miina@luke.fi (sähköposti)
  • Bohlin, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Forest Resource Management, Skogsmarksgränd, Umeå, Sweden Sähköposti: inka.bohlin@slu.se
  • Lind, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Forest Resource Management, Skogsmarksgränd, Umeå, Sweden Sähköposti: torgny.lind@slu.se
  • Dahlgren, Swedish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Forest Resource Management, Skogsmarksgränd, Umeå, Sweden Sähköposti: jonas.dahlgren@slu.se
  • Härkönen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: kari.harkonen@luke.fi
  • Packalen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu; Maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki Sähköposti: tuula.packalen@mmm.fi
  • Tolvanen, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Oulu Sähköposti: anne.tolvanen@luke.fi
artikkeli 10656, Tutkimusseloste
Aarne Hovi, Daniel Schraik, Miina Rautiainen. (2021). Maastolaserkeilaimen intensiteettiarvot tarkentavat metsän latvuston rakennepiirteiden arviointia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10656. https://doi.org/10.14214/ma.10656
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hovi, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo Sähköposti: aarne.hovi@aalto.fi (sähköposti)
  • Schraik, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo Sähköposti: daniel.schraik@aalto.fi
  • Rautiainen, Aalto-yliopisto, Rakennetun ympäristön laitos, Espoo;  Aalto-yliopisto, Elektroniikan ja nanotekniikan laitos, Espoo Sähköposti: miina.a.rautiainen@aalto.fi
artikkeli 10655, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Leena Aarnio, Tiina Ylioja, Jouni Karhu. (2021). Mustikanruoste itiöi pintakasvillisuuden lajeilla mutta kuusentuomiruoste vain tuomella kuusen siemenviljelmillä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10655. https://doi.org/10.14214/ma.10655
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi (sähköposti)
  • Aarnio, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: leena.aarnio@luke.fi
  • Ylioja, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: tiina.ylioja@luke.fi
  • Karhu, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: jouni.karhu@luke.fi
artikkeli 10651, Tutkimusseloste
Alwin A. Hardenbol, Anton Kuzmin, Lauri Korhonen, Pasi Korpelainen, Timo Kumpula, Matti Maltamo, Jari Kouki. (2021). Haapojen tunnistaminen havupuuvaltaisessa vanhassa metsässä eri vuodenaikojen droonikuva-aineistoista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10651. https://doi.org/10.14214/ma.10651
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Hardenbol, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: alwin.hardenbol@uef.fi
  • Kuzmin, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu; Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuu Sähköposti: anton.kuzmin@uef.fi
  • Korhonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: lauri.korhonen@uef.fi
  • Korpelainen, Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuu Sähköposti: pasi.korpelainen@uef.fi
  • Kumpula, Itä-Suomen yliopisto, Historia- ja maantieteiden laitos, Joensuu Sähköposti: timo.kumpula@uef.fi
  • Maltamo, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi (sähköposti)
  • Kouki, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: jari.kouki@uef.fi
artikkeli 10629, Tutkimusseloste
Jaana Luoranen, Heli Viiri. (2021). Istutuksen onnistumisessa eroja turvemaiden ja kivennäismaiden välillä: tukkimiehentäin tuhot ja pintakasvillisuuskilpailu selittävät eroja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10629. https://doi.org/10.14214/ma.10629
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Luoranen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Suonenjoki Sähköposti: jaana.luoranen@luke.fi (sähköposti)
  • Viiri, UPM Metsä, Tampere ORCID https://orcid.org/0000-0003-3952-9481 Sähköposti: heli.viiri@upm.com
artikkeli 10628, Tutkimusseloste
Karri Uotila, Timo Saksa. (2021). Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä, sitten syksyllä ja vasta sitten kesällä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10628. https://doi.org/10.14214/ma.10628
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Uotila, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Suonenjoki Sähköposti: karri.uotila@luke.fi (sähköposti)
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Suonenjoki Sähköposti: timo.saksa@luke.fi
artikkeli 10623, Tutkimusseloste
Yrjö Nuutinen, Jari Miina , Timo Saksa, Dan Bergström, Johanna Routa. (2021). Hakkuukoneella tehtävän väyläharvennuksen vaikutus harvennuskertymään ja kasvatettavaan puustoon nuorissa metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10623. https://doi.org/10.14214/ma.10623
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nuutinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: yrjo.nuutinen@luke.fi (sähköposti)
  • Miina , Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu Sähköposti: jari.miina@luke.fi
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Suonenjoki Sähköposti: timo.saksa@luke.fi
  • Bergström, Swe­dish University of Agricultural Sciences (SLU), Department of Forest Biomaterials and Techno­logy, Section of Forest Operations, Umeå, Sweden Sähköposti: dan.bergstrom@slu.se
  • Routa, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Joensuu Sähköposti: johanna.routa@luke.fi
artikkeli 10576, Tutkimusseloste
Jouni Siipilehto, Harri Mäkinen, Mikko Peltoniemi. (2021). Ikä vaikuttaa kuusen kuolleisuuteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10576. https://doi.org/10.14214/ma.10576
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Siipilehto, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: jouni.siipilehto@luke.fi (sähköposti)
  • Mäkinen, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Espoo Sähköposti: harri.makinen@luke.fi
  • Peltoniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti: mikko.peltoniemi@luke.fi
artikkeli 10558, Tutkimusseloste
Mikko Kukkonen, Eetu Kotivuori, Matti Maltamo, Lauri Korhonen, Petteri Packalen. (2021). Puulajeittaisen tilavuuden ennustaminen drooni-aineistolla hyödyntäen aikaisemmin kerättyjä aineistoja ja siirrettyä tilavuusmallia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10558. https://doi.org/10.14214/ma.10558
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kukkonen, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: mikko.kukkonen@uef.fi
  • Kotivuori, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: eetu.kotivuori@uef.fi
  • Maltamo, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: matti.maltamo@uef.fi (sähköposti)
  • Korhonen, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: lauri.korhonen@uef.fi
  • Packalen, Itä-Suomen yli­opisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu Sähköposti: petteri.packalen@uef.fi
artikkeli 10553, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Tuomas Kauppila, Jarkko Hantula. (2021). Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvillisuuden lajien alttius kuusentuomiruosteelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10553. https://doi.org/10.14214/ma.10553
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi (sähköposti)
  • Kauppila, Kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto, Oulu Sähköposti: tuomas.kauppila@oulu.fi
  • Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti: jarkko.hantula@luke.fi
artikkeli 10551, Tutkimusseloste
Risto Kalliola, Timo Saarinen, Niko Tanski. (2021). Kasvukauden aikana rauduskoivujen lehtien alkuainepitoisuudet kehittyvät eri kasvupaikoilla eri tavoin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10551. https://doi.org/10.14214/ma.10551
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kalliola, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku Sähköposti: risto.kalliola@utu.fi (sähköposti)
  • Saarinen, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku Sähköposti: tijusa@utu.fi
  • Tanski, Turun yliopisto, Maantieteen ja geologian laitos, Turku Sähköposti: niko.tanski@utu.fi
artikkeli 10549, Tutkimusseloste
Atte Komonen. (2021). Vanhan metsän laikut ylläpitävät kääväkkäiden populaatioita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10549. https://doi.org/10.14214/ma.10549
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Komonen, Jyväskylän yliopisto, Bio- ja ympäristötieteiden laitos, Resurssiviisausyhteisö Sähköposti: atte.komonen@jyu.fi (sähköposti)
artikkeli 10527, Tutkimusseloste
Juha Kaitera, Jouni Karhu. (2021). Kuusen tuomiruosteen (Thekopsora areolata) helmi-itiöiden itäminen eri lämpötiloissa suomalaisten siemenviljelmien ruostepopulaatioissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10527. https://doi.org/10.14214/ma.10527
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: juha.kaitera@luke.fi (sähköposti)
  • Karhu, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Oulu Sähköposti: jouni.karhu@luke.fi
artikkeli 10519, Tutkimusseloste
Eeva Terhonen. (2021). Etelänversosurma (Sphaeropsis sapinea) – uusi uhka männyille Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10519. https://doi.org/10.14214/ma.10519
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Terhonen, Göttingenin yliopisto, Saksa Sähköposti: terhonen@uni-goettingen.de (sähköposti)
artikkeli 10510, Tutkimusseloste
Tiina Laine, Ville Kankaanhuhta, Timo Saksa, Juho Rantala. (2021). Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutukset paljastuneen kivennäismaan määrään, havupuiden kasvuun ja luontaisesti syntyvän koivun määrään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10510. https://doi.org/10.14214/ma.10510
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Laine, Metsä Group Sähköposti: tiina.laine@metsagroup.com (sähköposti)
  • Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki Sähköposti: ville.kankaanhuhta@luke.fi
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki Sähköposti: timo.saksa@luke.fi
  • Rantala, Metsä Group Sähköposti: juho.rantala@metsagroup.com

Kirjallisuutta

artikkeli 10537, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2021). Metsänuudistaminen – tukkipuuaihioiden synnytys ja alkukehityksen ohjaus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10537. https://doi.org/10.14214/ma.10537
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 10536, Kirjallisuutta
Juhani Päivänen. (2021). Metsäkasvit kasvion avulla tutuiksi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10536. https://doi.org/10.14214/ma.10536
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Päivänen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki Sähköposti: juhani.paivanen@helsinki.fi (sähköposti)

Puheenvuoro

artikkeli 10681, Puheenvuoro
Pekka Nygren. (2021). Avoimessa julkaisemisessa tekijänoikeus säilyy tutkijalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10681. https://doi.org/10.14214/ma.10681
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nygren, Suomen Metsätieteellinen Seura, Helsinki Sähköposti: pekka.nygren@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 10543, Puheenvuoro
Titta Majasalmi. (2021). Puiden vuodenkierron maastohavaintojen tarpeellisuudesta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10543. https://doi.org/10.14214/ma.10543
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
artikkeli 10540, Puheenvuoro
Miina Rautiainen. (2021). Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) niukka rahoitus metsäntutkimukselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10540. https://doi.org/10.14214/ma.10540
English title: Suomi.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Rautiainen, Rakennetun ympäristön laitos, Insinööritieteiden korkeakoulu, Aalto-yliopisto, Espoo Sähköposti: miina.a.rautiainen@aalto.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot

artikkeli 10541, Tieteen tori|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Petri Keto-Tokoi, Matti Koivula, Timo Kuuluvainen, Henrik Lindberg, Pekka Punttila, Ekaterina Shorohova, Ilkka Vanha-Majamaa. (2021). Säästöpuumetsätaloudella monimuotoisuutta talousmetsiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10541. https://doi.org/10.14214/ma.10541
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK), Metsätalous, Tampere Sähköposti: petri.keto-tokoi@tuni.fi (sähköposti)
  • Koivula, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: matti.koivula@luke.fi
  • Kuuluvainen, Helsingin yliopisto (HY), Metsien ekologia ja käyttö, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-9085-5584 Sähköposti: timo.kuuluvainen@helsinki.fi
  • Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Metsätalous, Hämeenlinna ORCID https://orcid.org/0000-0001-9045-2673 Sähköposti: henrik.lindberg@hamk.fi
  • Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteettikeskus, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-0076-9499 Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
  • Shorohova, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-8238-927X Sähköposti: ekaterina.shorokhova@luke.fi
  • Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
artikkeli 10523, Tieteen tori|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Henrik Lindberg, Pekka Punttila, Ilkka Vanha-Majamaa. (2021). Metsien monimuotoisuuden ylläpitämiseksi tarvitaan kulotusta ja metsäpaloalueiden suojelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10523. https://doi.org/10.14214/ma.10523
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu (HAMK), Visamäentie 35 A, 13100 Hämeenlinna Sähköposti: henrik.lindberg@hamk.fi (sähköposti)
  • Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Latokartanonkaari 11, 00790 Helsinki Sähköposti: pekka.punttila@syke.fi
  • Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus (Luke), Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki Sähköposti: ilkka.vanha-majamaa@luke.fi
artikkeli 10493, Tieteen tori|Fennoskandian talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot
Timo Kuuluvainen, Henrik Lindberg, Ilkka Vanha-Majamaa, Petri Keto-Tokoi, Pekka Punttila. (2021). Alhaiset säästöpuumäärät, PEFC-metsäsertifiointi ja monimuotoisuus Suomen metsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10493. https://doi.org/10.14214/ma.10493
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kuuluvainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-9085-5584 Sähköposti: timo.kuuluvainen@helsinki.fi (sähköposti)
  • Lindberg, Hämeen ammattikorkea­koulu, HAMK Bio, Hämeenlinna Sähköposti: henrik.lindberg@hamk.fi
  • Vanha-Majamaa, Luonnonvarakeskus, Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: ilkka.vanha-majamaa@Luke.fi
  • Keto-Tokoi, Tampereen ammattikorkeakoulu, Metsätalous, Tampere Sähköposti: petri.keto-tokoi@tamk.fi
  • Punttila, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Biodiversiteetti­keskus, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-0076-9499 Sähköposti: pekka.punttila@ymparisto.fi

Tieteen tori

Tutkittu tieto ja metsien käyttö

artikkeli 10673, Tieteen tori|Tutkittu tieto ja metsien käyttö
Tuomas Aakala. (2021). Metsien luontainen rakenne, kehitys ja haasteet monimuotoisuuden turvaamiselle talousmetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10673. https://doi.org/10.14214/ma.10673
English title: Suomi.
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aakala, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0003-0160-6410 Sähköposti: tuomas.aakala@uef.fi (sähköposti)
artikkeli 10672, Tieteen tori|Tutkittu tieto ja metsien käyttö
Heikki Hänninen. (2021). Tieteellinen tieto: epävarmanakin ylivoimainen, mutta yksinään riittämätön perusta metsätaloudelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10672. https://doi.org/10.14214/ma.10672
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hänninen, State Key Laboratory of Subtropical Silviculture, Zhejiang A&F University, Hangzhou, China Sähköposti: hhannin@zafu.edu.cn (sähköposti)
artikkeli 10667, Tieteen tori|Tutkittu tieto ja metsien käyttö
Lauri Hetemäki. (2021). Tutkimus EU:n politiikan tukena. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10667. https://doi.org/10.14214/ma.10667
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Hetemäki, Helsingin yliopisto, Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta, Helsinki Sähköposti: lauri.a.hetemaki@helsinki.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit