Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Reeta Stöd (email), Matti Sirén, Vesa Tanttu, Erkki Verkasalo

Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä

Stöd R., Sirén M., Tanttu V., Verkasalo E. (2003). Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensiharvennusmänniköissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110. https://doi.org/10.14214/ma.6110

Tiivistelmä

Tutkimuksessa selvitettiin ensiharvennusmänniköiden runkojen ulkoista (teknistä) laatua ja siihen vaikuttavia tekijöitä Hämeen-Uudenmaan, Keski-Suomen ja Etelä-Pohjanmaan alueilla. Aineisto kerättiin 66 leimikolta, joista jokaiselta mitattiin yksi 200 m2:n koeala. Koealan keskelle leimattiin ajoura ja uran ulkopuolelle tehtiin laatuharvennusperiaatteen mukainen mallileimaus. Kaikista ainespuun mittaisista männyistä mitattiin tärkeimmät puutunnukset ja määritettiin rungon ulkoinen laatu, laatuluokka sekä terveydentila.

Koepuita oli 2 474 kpl ja yli puolet niistä oli ulkoisesti virheettömiä. Yleisimpiä vikoja olivat oksaisuus, poikaoksaisuus, mutkaisuus sekä näiden yhdistelmät. Vikaisten puiden suhteellista osuutta kuvaavassa sekamallissa merkitseviä päävaikutuksia olivat metsäkeskus ja puuluokka. Keskimääräistä laatuluokkaa kuvaavassa sekamallissa päävaikutukset olivat metsäkeskus, metsä- tai turvekangastyyppi, syntytapa ja puuluokka. Malleissa todettiin merkitseviksi myös metsäkeskuksen ja syntytavan, metsäkeskuksen ja puuluokan sekä metsä- tai turvekangastyypin ja syntytavan yhdysvaikutukset. Mallileimauksessa kasvatettaviksi jätetyistä puista 89 % oli tukkipuiksi kasvatuskelpoisia. Poistettavista puista 80 % sisälsi vähimmäislaatuvaatimukset täyttäneen tukkiaihion.

Ajouran takia menetettävien kasvatuskelpoisten puiden määrä oli aineistossa keskimäärin 135 kpl/ha, ja laadultaan parhaissa leimikoissa jopa 250–300 kpl/ha. Ajouran avaaminen pienensi tukkiaihiollisten jäävien puiden kokonaismäärää noin 14 prosentilla verrattuna tilanteeseen, jossa mallileimausta sovellettiin koko koealalle eikä koealalla ollut ajouraa. Virheettömien puiden osuuksiin tai puiden laatuluokkajakaumiin ajoura ei juuri vaikuttanut.

Erityisesti turvekankailla ajouran sijoittamisella on suuri vaikutus jäävän puuston laatuun. Ojan penkalle sijoitettavan ajouran vuoksi poistetaan metsikön ulkoiselta laadultaan huonoimmat mutta suurikokoisimmat puut, joiden kasvuun ojitus on eniten vaikuttanut. Vaihtoehtoisesti ajoura voidaan sijoittaa kohtisuoraan ojaa vastaan, jolloin poistetaan tasaisemmin kaikkien kokoluokkien puita. Harvennuksille suunniteltuja pieniä hakkuukoneita käytettäessä varsinaiset ajourat voidaan turvekankailla myös jättää kokonaan tekemättä.

Asiasanat
mänty; ensiharvennus; tekninen laatu; ajoura

Tekijät
  • Stöd, ORCID ID:Sähköposti reeta.stod@metla.fi (email)
  • Sirén, ORCID ID:
  • Tanttu, ORCID ID:
  • Verkasalo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6110 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Himanen K., Lilja A. (2011) Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit j.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6636
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907
Hyppönen M., Heikkinen H. et al. (2008) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6830
Pukkala T. (2006) Puun hinta ja taloudellisesti optimaalinen hakku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2006 numero 1 artikkeli id 5723
Jalkanen R., Aalto T. et al. (2005) Viljelytaimikoiden hirvituhot Lapissa ja Kuusamo.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 4 artikkeli id 6137
Huuskonen S., Ahtikoski A. (2005) Ensiharvennuksen ajoituksen ja voimakkuuden vaik.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 2 artikkeli id 5790
Valkonen S., Miettinen A. et al. (2003) Onko koivu- ja haapasäästöpuiden vaikutus männyn.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6112
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2002) Männyn luontaisen uudistamisen onnistuminen Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6195
Hyppönen M., Kemppe T. (2002) Maanmuokkauksen ja kylvön vaikutus mäntysiemenpu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6542
Silfverberg K., Issakainen J. (2001) Puuntuhka ja kauppalannoitteet suomänniköiden ra.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5818
Hyppönen M., Hyvönen J. et al. (2001) Maanmuokkauksen vaikutus luontaisesti uudistetun.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 1 artikkeli id 5816
Hyppönen M., Hyvönen J. (2000) Ylispuustoisten mäntytaimikoiden syntyhistoria, .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 4 artikkeli id 6064
Hyppönen M. (2000) Ylispuiden korjuun vaikutus mäntytaimikoiden kas.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6012
Heikkilä R. (2000) Männyn istutustaimikoiden metsänhoidollinen tila.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2000 numero 2 artikkeli id 6011
Hytönen J. (1999) Pellonmetsityksen onnistuminen Keski-Pohjanmaalla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6272
Kinnunen K. (1999) Tukkimiehentäin tuhojen kemiallinen ja mekaanine.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 4 artikkeli id 6271
Tamminen P. (1998) Typpi- ja tuhkalannoitus punalatikan vaivaamassa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 3 artikkeli id 6571
Hyppönen M. (1998) Koneellisen männynkylvön onnistuminen Länsi-Lapi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6715
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Kiviluoma P., Uusitalo J. (1997) Männyn kuivaoksa- ja latvusrajan silmävaraisen a.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6236
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1997) Männikön laatujakauman kuvaaminen oksarajatiedon.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6234
Hynönen T., Saksa T. (1997) 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsityste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6233
Hynönen T. (1997) Turvemaapeltojen metsitystulos Pohjois-Savossa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6516
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515
Rautiainen E., Kubin E. (1997) Männyn paakkutaimien juuriston rakenne eri tavoi.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 1 artikkeli id 6354
Mielikäinen K., Timonen M. et al. (1996) Männyn ja kuusen kasvun vaihtelu Suomessa 1964–1.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 4 artikkeli id 6728
Kinnunen K., Aro L. (1996) Vanhojen pellonmetsitysten tila Länsi-Suomessa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1996 numero 2 artikkeli id 5799
Hynynen J., Saramäki J. (1995) Ensiharvennuksen viivästymisen ja harvennusvoima.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1995 numero 2 artikkeli id 5949
Niemistö P. (1994) Männikön ensiharvennus ala-, ylä- tai laatuharve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6044