Timo Saksa (email), Jari Miina, Hilkka Haatainen, Kauko Kärkkäinen

Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu

Saksa T., Miina J., Haatainen H., Kärkkäinen K. (2018). Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 artikkeli id 10008. https://doi.org/10.14214/ma.10008

Tekijät
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Jyväskylä ORCID ID:Sähköposti timo.saksa@luke.fi (email)
  • Miina, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Joensuu ORCID ID:Sähköposti jari.miina@luke.fi
  • Haatainen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu ORCID ID:Sähköposti hilkka.haatainen@storaenso.dom
  • Kärkkäinen, Tornator Oyj, Joensuu ORCID ID:Sähköposti kauko.karkkainen@tornator.fi

Vastaanotettu 29.5.2018 Hyväksytty 31.5.2018 Julkaistu 5.6.2018

Katselukerrat 4166

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10008 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi full-model-article10008

Seloste artikkelista Saksa T., Miina J., Haatainen H., Kärkkäinen K. (2018). Quality of spot mounding performed by continuously advancing mounders. Silva Fennica vol. 52 no. 2 article id 9933 https://doi.org/10.14214/sf.9933

Metsänuudistamisessa käytettävän maanmuokkausmenetelmän valintaan vaikuttaa kasvupaikan viljavuus, maalaji, uudistamismenetelmä ja -puulaji. Laikkumätästystä käytetään erityisesti kuusen istutusaloilla, koska se paljastaa riittävästi kivennäismaata, muodostaa hyviä istutuspaikkoja ja takaa taimille hyvän kasvuun lähdön. Kaivinkoneilla tehtävän laikkumätästyksen rinnalla käytetään yhä enemmän jatkuvatoimista laikkumätästystä, koska muokkauskustannus on pienempi. Kuuselle suositeltava istutustiheys on 1600–2000 tainta hehtaarilla, jonka verran istutuskelpoisia mättäitä pitäisi tehdä myös jatkuvatoimisella laikkumätästyksellä.

Tässä tutkimuksessa selvitettiin tekijöitä, jotka vaikuttavat laikkumätästyksen laatuun, kun muokkaus tehdään metsätraktoriin kytketyllä Bräcke-laikkurilla. Muokkausjäljen laatua mitattiin yhteensä 66 uudistamisalalta Itä-Suomessa. Inventointimenetelmänä käytettiin systemaattista, tasavälistä ympyräkoealaotantaa ja kultakin muokkausalalta mitattiin 5–25 ympyräkoealaa (á 50 m2) uudistamisalueen koosta riippuen. Kohteet valittiin niin, että uudistamisalojen olosuhteet vaihtelivat muokkausalojen välillä. Maanmuokkausjäljen laatua kuvattiin lineaarisella sekamallilla (mättäiden lukumäärä) ja yleistetyillä lineaarisilla sekamalleilla (onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys).

Uudistamisaloilta kerätyllä koeala-aineistolla selvitettiin seuraavien tekijöiden vaikutusta istutuskelpoisten mättäiden lukumäärään koealoilla: laitetyyppi (Bräcke M25.a vs. BD 296), kasvupaikka, hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys, maan märkyys ja maaston muoto. Istutuskelpoisiksi mättäiksi luettiin ilman parantelua ja parantelun – esimerkiksi saappaalla polkemalla – jälkeen istutettavissa olevat mättäät. Aineistona käytettiin kivennäismaalla sijainneita koealoja, joita oli yhteensä 656.

Mitatuilla muokkausaloilla oli laikkumättäitä keskimäärin 1892 ± 290 mätästä ha–1, joista 1398 ± 325 mätästä ha–1 (74 %) luokiteltiin istutuskelpoisiksi. Koealakohtaista istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää selitti tilastollisesti merkitsevästi (p-arvo < 0,05) hakkuutähteet, humuksen paksuus, maalaji, kivisyys ja maaston muoto (kuva 1). Hakkuutähteiden korjuu tai maan muokkaus sen jälkeen, kun hakkuutähteet olivat kuivuneet, lisäsivät istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää 259 ja 191 mättäällä ha–1 verrattuna tilanteeseen, jossa mätästys oli tehty tuoreiden hakkuutähteiden aikaan. Hakkuutähteet tulkittiin tuoreiksi, kun hakkuu oli tehty edellisen vuoden elokuun jälkeen ja muokkaus tehtiin ennen seuraavan vuoden elokuuta. Humuskerroksen paksuuden suurentuminen 5 cm:llä vähensi istutuskelpoisten mättäiden määrää 148 mättäällä ha–1. Istutuskelpoisten mättäiden määrä väheni 153 mätästä ha–1, kun mätästys oli tehty rinteeseen; muokkausalojen notkopaikoissa oli 447 istutuskelpoista mätästä ha–1 vähemmän kuin tasamaalla. Uudistamisalojen ja koealojen välinen selittämätön vaihtelu mättäiden lukumäärässä oli kuitenkin suuri verrattuna näiden tekijöiden vaikutukseen.

1

Kuva 1. Onnistuneen maanmuokkauksen todennäköisyys (ts. ≥ 1600 istutuskelpoista mätästä ha–1) humuksen paksuuden suhteen, jos hakkuutähteet on korjattu tai ne ovat kuivia tai tuoreita. Muut tekijät: A – tasamaa (yhtenäinen viiva) tai rinne (katkoviiva); B – kivinen (yhtenäinen viiva) tai kivetön (katkoviiva) maaperä.

Yksittäisen mättään laatua (mätäs istutuskelpoinen vai ei) selittivät tilastollisesti merkitsevästi hakkuutähteet, humuksen paksuus ja maaston muoto samansuuntaisesti kuin istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää. Esimerkiksi humuskerroksen paksuuden suurentuminen pienensi sekä istutuskelpoisten mättäiden lukumäärää että todennäköisyyttä, että yksittäinen mätäs oli istutuskelpoinen.

Tulosten mukaan jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatua voidaan parantaa huolellisella uudistamisalan valinnalla ja muokkauksen ajoituksella; muokkaus on syytä tehdä vasta, kun hakkuutähteet ovat kuivuneet. Myös muokkauskoneen kuljettajan kokemuksella ja hänen tekemillä laitteen säädöillä on todennäköisesti vaikutusta muokkausjäljen laatuun, joten myös näiden tekijöiden vaikutusta tulisi selvittää.


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Saksa T., Miina J. et al. (2018) Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10008
Uotila K., Saksa T. et al. (2014) Taimikonhoidon työajanmenekkimallit raivaussahat.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli id 6905
Heiskanen J., Saksa T. et al. (2014) Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen paakkutai.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli id 6903
Uotila K., Rantala J. et al. (2013) Kuusen istutusalojen varhaisperkaustarpeen estim.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6041
Miina J., Saksa T. (2013) Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6030
Kankaanhuhta V., Saksa T. (2012) Omavalvonnasta työkalu metsänhoidon laadun halli.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 2 artikkeli id 6458
Saksa T. (2011) Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehe.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6634
Miina J., Saksa T. et al. (2011) Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli id 5930
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Kustannustehokas ja kannattava metsänuudistamisk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli id 5929
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2010) Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineist.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Laatutyön vaikutus metsänuudistamistoimintaan Et.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5751
Saksa T., Miina J. (2010) Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5738
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Kuusen istutus- ja männyn kylvötuloksen vaihtelu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5769
Saksa T., Nerg J. (2008) Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näide.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6829
Saksa T., Miina J. (2007) Varhaisperkauksen vaikutus männyn taimien elossa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5992
Saksa T., Heiskanen J. et al. (2005) Pituuskasvun mallitus nuorissa kuusentaimikoissa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6269
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (2005) Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityisme.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6261
Saksa T. (2004) Kuusen uudistuminen erirakenteisessa metsässä – .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5676
Miina J., Saksa T. (2003) Metsänuudistamistuloksen ennustaminen Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6672
Saksa T., Hynönen T. et al. (2003) Nuorten paakkutaimilla viljeltyjen rauduskoiviko.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6669
Saksa T., Särkkä-Pakkala K. et al. (2002) Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6543
Saksa T., Jokinen M. et al. (1999) Miksi metsänuudistamistoimet poikkeavat suunnite.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli id 6121
Saksa T., Smolander H. (1998) Metsänviljelyn viivästyminen Pohjois-Savon aluee.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6714
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Hynönen T., Saksa T. (1997) 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsityste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6233
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515