Tiina Laine (email), Ville Kankaanhuhta, Timo Saksa, Juho Rantala

Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutukset paljastuneen kivennäismaan määrään, havupuiden kasvuun ja luontaisesti syntyvän koivun määrään

Laine T., Kankaanhuhta V., Saksa T., Rantala J. (2021). Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutukset paljastuneen kivennäismaan määrään, havupuiden kasvuun ja luontaisesti syntyvän koivun määrään. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli id 10510. https://doi.org/10.14214/ma.10510

Tekijät
  • Laine, Metsä Group ORCID ID:Sähköposti tiina.laine@metsagroup.com (email)
  • Kankaanhuhta, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki ORCID ID:Sähköposti ville.kankaanhuhta@luke.fi
  • Saksa, Luonnonvarakeskus (Luke), Suonenjoki ORCID ID:Sähköposti timo.saksa@luke.fi
  • Rantala, Metsä Group ORCID ID:Sähköposti juho.rantala@metsagroup.com

Vastaanotettu 4.1.2021 Hyväksytty 10.1.2021 Julkaistu 12.1.2021

Katselukerrat 1680

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10510 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi full-model-article10510

Seloste artikkelista Laine T., Kankaanhuhta V., Rantala J., Saksa T. (2020). Effects of spot mounding and inverting on growth of conifers, exposed mineral soil and natural birch regeneration. Silva Fennica vol. 54 no. 5 article id 10369. https://doi.org/10.14214/sf.10369

Uudistushakkuun jälkeen on tärkeää saada uusi puusto nopeasti kasvuun. On tutkittu tosiasia, että maanmuokkaus parantaa istutettavien taimien kasvua ja elossa oloa. Maanmuokkausmenetelmät voidaan jakaa kivennäismaata paljastaviin ja kohoumia muodostaviin menetelmiin. Laikku- ja kääntömätästys ovat kohoumia muodostavia menetelmiä, joissa molemmissa muodostuneen mättään pinta on yhtenäistä kivennäismaata (Kuva 1). Oikein tehtynä maanmuokkaus kohottaa maan lämpötilaa, parantaa juuriston kasvua ja ravinteiden saantia, vähentää pintakasvillisuuden aiheuttamaa kilpailua sekä torjuu tukkimiehentäin (Hylobius abietis (L.)) aiheuttamia tuhoja. Siksi maanmuokkaus voi vähentää koko uudistamisketjun kustannuksia vähentämällä varhaishoidon määrää ja parantamalla uudistettavan puulajin kasvua.

1

Kuva 1. Periaatekuvat tutkimuksen kohteena olevista maanmuokkausmenetelmistä: a) laikkumätäs ja b) kääntömätäs. Laikkumätästyksessä kivennäismaata ja humusta sisältävä mätäs käännetään muokkaamattoman maan päälle, jolloin syntyy laikuksi kutsuttu kuoppa ja mättään sisään jää kaksinkertainen humuskerros. Kääntömätästyksessä puolestaan mätäs käännetään ylösalaisin samaan kuoppaan, mistä se on otettu.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin maanmuokkauksessa paljastuneen kivennäismaan määrää, mättäisiin istutettujen havupuiden (kuusi (Picea abies (L.) H. Karst.) ja mänty (Pinus sylvestris L.)) kasvua sekä luontaisesti syntyneen koivun (raudus- (Betula pendula Roth) ja hieskoivu (B. pubescens Ehrh.)) määrää, kun alue oli laikku- tai kääntömätästetty. Koejärjestelyt toteutettiin vuosina 2012 ja 2015 perustetuilla kahdeksalla kohteella, joille perustetuille lohkoille arvottiin käsittelyt (kääntö- tai laikkumätästys). Ensimmäisen kasvukauden jälkeen maanpinnan rikkoutuminen määritettiin. Lisäksi mitattiin mättäät ja taimet, joiden kasvua seurattiin kolmen kasvukauden ajan. Kolmen kasvukauden jälkeen määritettiin myös alueelle luontaisesti syntyneen koivun määrä.

Laikkumätästyksessä paljastui hiukan enemmän kivennäismaata (26,8 %) kuin kääntömätästyksessä (23,6 %), mutta ero menetelmien välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä. Mättäiden osuus paljastuneesta kivennäismaasta oli samanlainen, mutta laikkujen paljastaman kivennäismaan määrässä oli eroa (9,2 % laikkumätästyksessä ja 5,8 % kääntömätästyksessä). Muutoin paljastuneen kivennäismaan määrä (ajourat ym.) ei eronnut maanmuokkausmenetelmien välillä. Teoreettisesti kääntömätästyksen pitäisi paljastaa puolet kivennäismaan määrästä verrattuna laikkumätästykseen, kun maa käännetään takaisin samaan kuoppaan, mistä se on otettu. Tässä tutkimuksessa laikkumätästyksessä kivennäismaata paljastui vain 3,2 prosenttiyksikköä enemmän kuin kääntömätästyksessä. Mikäli istutustiheys olisi 2000 kpl ha–1 ja kääntömättään koko 50 × 50 cm, paljastaisi mättäiden tekeminen ainoastaan 5 % kivennäismaata. Tässä tutkimuksessa oli kääntömätästyksen yhteydessä syntynyt myös laikuiksi luokiteltavia kohtia, mikä lisäsi paljastuneen kivennäismaan osuutta ja kavensi eroa verrattuna laikkumätästykseen.

Mätästysmenetelmällä ei ollut vaikutusta istutettujen taimien kasvuun tai elossa oloon, vaan molemmissa taimet menestyivät hyvin. Kolmen kasvukauden jälkeen kuolleisuus laikkumättäisiin istutetuilla taimilla oli 13,5 % ja kääntömättäisiin istutetuilla 13,3 %. Laikkumättäisiin istutetut taimet olivat keskimäärin 60,0 cm kolmen kasvukauden jälkeen ja kääntömättäisiin istutetut 57,6 cm. Kasvu ja elossa olo vastasivat aikaisempien tutkimuksien tuloksia.

Kolmen kasvukauden jälkeen laikkumätästetyllä alalla oli keskimäärin 29 086 kpl ha–1 luontaisesti syntyneitä koivuja. Kääntömätästetyllä alalla koivuja oli 21 % vähemmän (22 951 kpl ha–1). Vaikka luontaisesti syntyvän koivun määrä vaihteli paljon kohteittain, oli menetelmien välinen ero kaikilla kohteilla samansuuntainen (Kuva 2). Kohteiden väliseen vaihteluun voi olettaa vaikuttavan erilaiset olosuhteet, kuten kohteen sijainti, kasvupaikka, kosteus- ja lämpöolot, mutta myös siementävän reunapuuston ja säästöpuiden määrällä on vaikutusta. Pienempi määrä poistettavaa puustoa vähentää myöhemmissä vaiheissa varhaisperkaukseen ja taimikonhoitoon kuluvaa aikaa alentaen siten kustannuksia. Taimikonhoidon ajanmenekkimallin mukaan 6135 kpl ha–1 ero poistettavan vesakon määrässä tarkoittaisi ajanmenekin kasvamista 1,5 työpäivästä 1,8 työpäivään poistuman keskimääräisen läpimitan ollessa 1,5 cm.

2

Kuva 2. Luontaisesti syntyneen koivun määrä (kpl ha-1) kohteittain ja maanmuokkausmenetelmittäin.

Tutkimuksen tuloksien perusteella tulisi suosia kääntömätästystä niillä kohteilla, joille se soveltuu. Roustealttiit, maalajiltaan hienot kohteet soveltuvat paremmin laikkumätästykseen. Vaikka kohteiden välillä olikin vaihtelua luontaisesti syntyneen koivun määrässä, voidaan huolellisella työn suunnittelulla ja toteutuksella vähentää paljastuneen kivennäismaan määrää tässä tutkimuksessa saatuja tuloksia enemmän ja sitä kautta vähentää taimikonhoidon kustannuksia.


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Uotila K., Saksa T. (2021) Varhaisperkaus on kustannustehokkainta keväällä,.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10628
Nuutinen Y., Miina  J. et al. (2021) Hakkuukoneella tehtävän väyläharvennuksen vaikut.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10623
Laine T., Kankaanhuhta V. et al. (2021) Laikku- ja kääntömätästyksen vaikutukset paljast.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10510
Uotila K., Miina J. et al. (2020) Taimikonhoidon ajanmenekin arviointi kustannuste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 numero 0 artikkeli id 10353
Saksa T., Miina J. et al. (2018) Jatkuvatoimisen laikkumätästyksen laatu Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10008
Uotila K., Saksa T. et al. (2014) Taimikonhoidon työajanmenekkimallit raivaussahat.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli id 6905
Heiskanen J., Saksa T. et al. (2014) Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen paakkutai.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2014 numero 2 artikkeli id 6903
Uotila K., Rantala J. et al. (2013) Kuusen istutusalojen varhaisperkaustarpeen estim.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6041
Miina J., Saksa T. (2013) Perkauksen vaikutus männyn kylvö- ja luontaisen .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 1 artikkeli id 6030
Kankaanhuhta V., Saksa T. (2012) Omavalvonnasta työkalu metsänhoidon laadun halli.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 2 artikkeli id 6458
Saksa T. (2011) Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehe.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli id 6634
Miina J., Saksa T. et al. (2011) Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli id 5930
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Kustannustehokas ja kannattava metsänuudistamisk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli id 5929
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2010) Metsänuudistamisen tila Suomessa VMI10:n aineist.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 4 artikkeli id 6943
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Laatutyön vaikutus metsänuudistamistoimintaan Et.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5751
Saksa T., Miina J. (2010) Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli id 5738
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Kuusen istutus- ja männyn kylvötuloksen vaihtelu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 2 artikkeli id 5769
Saksa T., Nerg J. (2008) Kuusen istutus, luontainen uudistaminen ja näide.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2008 numero 4 artikkeli id 6829
Saksa T., Miina J. (2007) Varhaisperkauksen vaikutus männyn taimien elossa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 4 artikkeli id 5992
Saksa T., Heiskanen J. et al. (2005) Pituuskasvun mallitus nuorissa kuusentaimikoissa.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6269
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (2005) Uudistamistuloksen laatu Etelä-Suomen yksityisme.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2005 numero 1 artikkeli id 6261
Saksa T. (2004) Kuusen uudistuminen erirakenteisessa metsässä – .. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5676
Miina J., Saksa T. (2003) Metsänuudistamistuloksen ennustaminen Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6672
Saksa T., Hynönen T. et al. (2003) Nuorten paakkutaimilla viljeltyjen rauduskoiviko.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 1 artikkeli id 6669
Saksa T., Särkkä-Pakkala K. et al. (2002) Työkalu metsänuudistamisen laatutyöhön Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 1 artikkeli id 6543
Saksa T., Jokinen M. et al. (1999) Miksi metsänuudistamistoimet poikkeavat suunnite.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1999 numero 2 artikkeli id 6121
Saksa T., Smolander H. (1998) Metsänviljelyn viivästyminen Pohjois-Savon aluee.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6714
Saksa T. (1998) Männyn istutustaimien menestyminen äestetyllä uu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 1 artikkeli id 6711
Hynönen T., Saksa T. (1997) 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsityste.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli id 6233
Hynönen T., Saksa T. (1997) Metsitystulos Pohjois-Savon kivennäismaapelloilla Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 2 artikkeli id 6515