Juha Kaitera (email), Tuomas Kauppila, Jarkko Hantula

Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvillisuuden lajien alttius kuusentuomiruosteelle

Kaitera J., Kauppila T., Hantula J. (2021). Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvillisuuden lajien alttius kuusentuomiruosteelle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 artikkeli 10553. https://doi.org/10.14214/ma.10553

Tekijät
  • Kaitera, Luonnonvarakeskus (Luke), Oulu Sähköposti juha.kaitera@luke.fi (sähköposti)
  • Kauppila, Kasvitieteellinen puutarha, Oulun yliopisto, Oulu Sähköposti tuomas.kauppila@oulu.fi
  • Hantula, Luonnonvarakeskus (Luke), Helsinki Sähköposti jarkko.hantula@luke.fi

Vastaanotettu 14.4.2021 Hyväksytty 23.4.2021 Julkaistu 27.4.2021

Katselukerrat 2116

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10553 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10553

Seloste artikkelista Kaitera J., Kauppila T., Hantula J. (2021). Assessment of the potential of Norway-spruce-seed-orchard associated plants to serve as alternate hosts of Thekopsora areolata. Silva Fennica vol. 55 no. 2 article id 10446. https://doi.org/10.14214/sf.10446.

Kuusentuomiruoste (Thekopsora areolata (Fr.) Magnus) on tärkeä kuusilajien (Picea spp.) käpytuholainen Euroopassa ja Aasiassa. Sieni aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä etenkin metsäkuusen (Picea abies (L.) H. Karst.) korkealaatuisen siemenen tuotantoon erikoistuneilla siemenviljelmillä. Tauti voi aiheuttaa kymmenkertaisen alenemisen siementen itämisessä. Sienellä on viisi eri itiömuotoa kuusella ja väli-isäntäkasveilla, joten sen torjunta on hankalaa, koska ei tiedetä, pitäisikö taudin torjunnassa keskittyä väli-isäntäkasvien poistoon, itiöinnin katkaisemiseen kuusen kävyistä kasveihin, hyönteisten vähentämiseen kävyissä vai käpyjen tartunnan vähentämiseen fungisideilla tai biotorjunta-aineilla.

Kuusentuomiruoste leviää tuomien (Prunus spp.) välityksellä, mutta ei tiedetä, onko sillä myös muita väli-isäntäkasveja. Mikäli sientä levittäisivät myös muut kasvilajit kuin tuomi, ne saattaisivat levittää tautia siemenviljelmillä tai alueilla, joilta tuomi puuttuu. Tässä tutkimuksessa testattiin muiden kasvilajien alttiutta tuomiruosteelle kontrolloiduissa olosuhteissa mahdollisten uusien taudin levittämiseen osallistuvien kasvilajien tunnistamiseksi. Tällaisia testauskokeita ei ole aiemmin järjestetty.

Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa MESIKE-projektissa selvitettiin vuosina 2018–2019 ja sitä seuranneessa SITKE-projektissa vuosina 2020–2021 tuomiruoste-epidemioihin vaikuttavia tekijöitä ja erilaisia hoitotoimenpiteitä, joilla saataisiin vähennettyä ruostetuhoja. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, voivatko kuusen siemenviljelmillä yleisenä esiintyvät kasvilajit toimia kuusentuomiruosteen levittäjinä.

Tutkimuksen aineistot kerättiin Etelä-Suomesta yhdeksältä kuusen siemenviljelmältä, joilla kuusentuomiruoste on aiheuttanut tuhoja toistuvasti 2000-luvulla. Viidellä tutkituista siemenviljelmistä esiintyi tuomia, kun taas neljällä siemenviljelmällä lähimmät tuomet esiintyivät 2–3 km:n etäisyydellä viljelmiltä. Tutkimuksissa käytettiin helmi-itiöitä, jotka kerättiin 19 kävystä seitsemältä siemenviljelmältä vuonna 2018 ja kuudesta kävystä kuudelta siemenviljelmältä vuonna 2019. Itiöiden itävyys vaihteli väleillä 8–23 % ja 6–30 % 24 tunnin idätyksen jälkeen huoneenlämmössä vesiagarilla (1,5 %).

Vuonna 2018 tartutettiin kasvihuoneessa mustikan, puolukan, sianpuolukan, variksenmarjan, juolukan ja tuomen taimia ruukussa (lajien tieteelliset nimet Vaccinium myrtillus L., V. uliginosum L., V. vitis-idaea L., Empetrum nigrum L., Arctostaphylos uva-ursi (L.) Spreng ja Prunus padus L.). Tartutukset tehtiin kastelemalla ensin taimet, karistamalla helmi-itiöitä pensselillä kasvien lehdille ja hauduttamalla kasveja kosteassa pussissa 48 tuntia itiöiden itämisen edistämiseksi. Kaikkiaan tartutettiin 39 kasvia. Lisäksi käytettiin tartuttamattomia kasveja kontrolleina. Vuonna 2019 kerättiin 20 kasvilajin nuoria lehtiä kahdeksalta siemenviljelmältä (Taulukko 1). Kasvien lehtiä tartutettiin karistamalla itiöitä lehdille petrimaljoilla, joihin oli lisätty vettä. Lehtien tuomiruostetartuntaa havainnoitiin kesäitiöpesäkkeiden kehittymisenä 2–8 viikkoa tartutuksesta. Geneettinen tunnistus tehtiin vuonna 2018 kultakin siemenviljelmältä yhdestä itiöalkuperästä. Lisäksi samalla menetelmällä varmistettiin tuomen lehdille kasvihuonekokeessa kehittyneet kesäitiöpesäkkeet kuusentuomiruosteeksi. Kesäitiöpesäkkeiden määrää tuomella vertailtiin itiöalkuperien välillä.

Taulukko 1. Kahdeksalta kuusen siemenviljelmältä kerätyillä kuusentuomiruosteen helmi-itiöillä kasvi­huoneessaa ja laboratoriossab tartutetut kasvilajit vuosina 2018–2019. Numerot kasvilajien jälkeen ilmoittavat siemenviljelmät, joilta kasvit kerättiin. Siemenviljelmältä no. 9 kerättiin vain kasveja.
Testikasvi Siemenviljelmä
1701 1762 1693 3654 2355 4286 3747 4038 1729
Itiöalkuperien määrä
Kasvihuone a
Vaccinium myrtillus 0 2 1 3 2 4 3 4 0
Vaccinium vitis-idaea 0 2 1 3 2 4 3 4 0
Vaccinium uliginosum 0 2 1 3 2 4 3 4 0
Arctostaphylos uva-ursi 0 2 1 3 2 4 3 4 0
Empetrum nigrum 0 2 1 3 2 4 3 4 0
Laboratorio b
Prunus padus 1, 3, 4, 5, 7, 8, 9 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Vaccinium myrtillus 2, 5, 7 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Melampyrum sylvaticum 5 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Vaccinium vitis-idaea 1, 2, 4, 5, 7 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Filpendula ulmaria5 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Viola tricolor 5 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Fragaria vesca 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Alchemilla vulgaris 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Anthriscus sylvestris 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Paris quadrifolia 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Lupinus polyphyllus 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Equisetum angustifolia 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Sorbus aucuparia 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Silene dioica 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Geranium sylvaticum 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Veronica chamaedrys 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Rubus idaeus 1 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Maianthemum bifolium 2 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Rubus saxatilis 2 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Trientalis europaea 2 1 1 1 1 1 0 1 0 0
Siemenviljelmät: Heinämäki 1701, Metsä-Ihala 1762, Riihimäki 1693, Paronen 3654, Sillanpää 2355, Taavetti 4286, Imatra 3747, Suhola 4038, Palvaanjärvi 1729.

Vuoden 2018 kasvihuonetutkimuksissa kesäitiöpesäkkeitä ei kehittynyt 2–8 viikossa mustikalla, puolukalla, juolukalla, variksenmarjalla tai sianpuolukalla. Sen sijaan tuomella kehittyi kesäitiöpesäkkeitä kahdessa viikossa tartutuksista. Vuoden 2019 laboratoriokokeissa yhdelläkään muulla testatulla lajilla kuin tuomella ei kehittynyt kesäitiöpesäkkeitä 2–4 viikossa tartutuksista. Sen sijaan itiöpesäkkeitä syntyi kaikilla tartutetuilla tuomen lehdillä (Taulukko 2). Itiöalkuperien välillä ei havaittu virulenssieroja tuomen lehdillä.

Taulukko 2. Kuusentuomiruosteen kesäitiöpesäkkeiden muodostuminen 4 viikkoa tartutuksesta tuomen lehdillä laboratoriossa. Vain positiiviset tapaukset on esitetty taulukossa.
Testikasvi Siemenviljelmä/Itiöalkuperä
1701 1762 1693 3654 2355 3747 Kontrolli
Kesäitiöpesäkkeellisiä lehtiä/Kesäitiöpesäkkeiden runsaus
Prunus padus
Puu (SV 169 ulkopuolella) 2/1 1/1 2/2 2/1 1/1 0/0 0/0
Puu (SV 172 ulkopuolella) 1/1 2/1 0/0 2/1 2/1 2/1 0/0
Puu 4 (SV 170) 1/1 2/1 2/1 1/1 0/0 2/1 0/0
Puu 6 (SV 365) 1/1 1/1 1/1 0/0 0/0 1/1 0/0
Puu 8 (SV 235) 1/1 2/1 1/1 1/1 2/1 2/1 0/0
Puu 9 (SV 235) 1/1 0/0 2/1 1/1 0/0 2/1 0/0
Puu 10 (SV 235) 2/2 2/1 1/1 2/1 2/1 1/1 0/0
Puu 11 (SV 235) 2/2 1/2 1/2 1/1 2/2 2/2 0/0
Puu 13 (SV 374) 1/1 1/1 1/1 1/1 1/1 2/1 0/0
Puu 16 (SV 403) 1/1 2/1 0/0 2/1 0/0 0/0 0/0
Kesäitiöpesäkkeiden runsaus: 0 = Ei pesäkkeitä, 1 = Vähän, 2 = Runsaasti. Ensimmäinen luku viittaa kesäitiöpesäkkeellisten lehtien määrään per malja ja toinen luku kesäitiöpesäkkeiden runsauteen. SV = Siemenviljelmä. Siemenviljelmien nimet on esitetty taulukossa 1.

Tulosten perusteella kaikilta kuusen siemenviljelmiltä kerätyistä suomalaisista tuomiruostepopulaatioista kerätyt itiöt olivat samalla tapaa patogeenisiä tuomella, eikä niiden välillä havaittu eroja taudinaiheuttamiskyvyssä. Samoin kaikki tuomet suomalaisilla kuusen siemenviljelmillä olivat alttiita tuomiruosteelle. Yksikään muista testatuista siemenviljelmien pintakasvillisuuden lajeista ei sairastunut kuusentuomiruosteesta, joten tulokset vahvistavat käsitystä, että kuusentuomiruoste leviää vain tuomen välityksellä. Koska tuomiruoste-epidemioita esiintyy myös siemenviljelmillä, joista puuttuvat tuomet, näiden siemenviljelmien ruostetartunnan täytyy tapahtua kaukolevintänä etäämpänä kasvavista tuomista. Siten tuomiruosteen torjunta kuusen siemenviljelmillä tulisi kohdistaa vain tuomeen mutta ulottaa jopa usean kilometrin päähän. Tutkimusta voidaan jatkossa täydentää selvittämällä kuusentuomiruosteen mahdollista luonnontartuntaa kuusen siemenviljelmien pintakasvillisuuden kasvilajeilla.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Hantula J., Vainio E. J. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2016 no. 2 artikkeli 5959
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 3 artikkeli 5907
Hantula J., Koivula M. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10728
Kniivilä M., Hantula J. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10366
Müller M. M., Piri T. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 4 artikkeli 6490
Lilja A., Hantula J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6250
Kaitera J., Kauppila T. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10553
Vartiamäki H., Hantula J. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6347
Hantula J., Vainio E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 2 artikkeli 5686
Hantula J., (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 4 artikkeli 6345
Hantula J., (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 4 artikkeli 6603
Hantula J., (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6928
Hantula J., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10476