Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Timo Saksa (email), Jari Miina

Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa

Saksa T., Miina J. (2010). Perkaustavan ja -ajankohdan vaikutus männyn istutustaimikon kehitykseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 2 artikkeli 5738. https://doi.org/10.14214/ma.5738

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin kenttäkokeiden avulla erilaisten perkauskäsittelyiden (ei perkausta, reikäperkaus, täysperkaus, latvonta) ja niiden ajoituksen vaikutuksia istutusmäntyjen kehitykseen taimikon harvennusvaiheeseen saakka (valtapituus 7–8 m). Samalla selvitettiin taimikonhoidon (perkaus ja harvennus) kokonaisajanmenekkiä sekä simuloitiin Motti-ohjelmistolla eri taimikonhoitovaihtoehdoissa syntyneiden metsiköiden kehitystä ensiharvennusvaiheeseen saakka.

Runsaasti koivua sisältävän männyn istutustaimikon perkaus osoittautui välttämättömäksi, kun tavoitteena on männikön kasvatus. Taimikon harvennusvaiheessa kuolleiden tai pahoin lehtipuuston kilpailussa piiskaantuneiden mäntyjen yhteenlaskettu osuus oli perkaamattomilla ruuduilla 32–37 %, kun vastaava osuus reikä- ja täysperatuilla ruuduilla oli 3–8 %. Kilpailevien lehtipuiden latvonta vähensi piiskausta vain väliaikaisesti, sillä latvotut lehtipuut jatkoivat pituuskasvuaan sivuoksasta ja saavuttivat pian kasvatettavien mäntyjen pituuden. Kolmen metrin pituusvaiheessa tehdyllä perkauksella ei ollut vaikutusta mäntyjen kasvuun, mutta kaikki 1,5 metrin pituusvaiheessa tehdyt perkauskäsittelyt lisäsivät mäntyjen läpimitankasvua. Mäntyjen pituuskasvu lisääntyi vain reikäperkaus- ja latvontaruuduilla. Taimikonhoidon kokonaisajanmenekki oli pienin yksivaiheisessa taimikonhoidossa (ei perkausta) tai kun perkaus tehtiin latvomalla kilpailevat lehtipuut. Reikä- ja täysperkauksen kokonaisajanmenekit eivät eronneet toisistaan tilastollisesti merkitsevästi.

Yksivaiheinen taimikonhoito ilman perkausta pienensi mäntykuitupuun ja kasvatti koivukuitupuun määrää simuloidussa ensiharvennuksessa, mutta käyttöpuun kokonaispoistumaan taimikonhoidolla ei ollut vaikutusta.

Avainsanat
harvennus; metsänhoidon suunnittelu; Pinus sylvestris; taimikonhoito; perkaus; simulointi

Tekijät
  • Saksa, Sähköposti timo.saksa@metla.fi (sähköposti)
  • Miina, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017 Julkaistu 1.7.2010

Katselukerrat 2930

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5738 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738
Saksa T., Nerg J. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6829
Saksa T., Hynönen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6669
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6711
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6515
Saksa T., Jokinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6121
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6261
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672
Uotila K., Saksa T. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10628
Nuutinen Y., Miina  J. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10623
Laine T., Kankaanhuhta V. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10510
Uotila K., Miina J. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10353
Saksa T., Miina J. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10008
Uotila K., Saksa T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6905
Heiskanen J., Saksa T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6903
Uotila K., Rantala J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6041
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5751
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769
Saksa T., Miina J. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5992
Saksa T., Heiskanen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6269
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5676
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6943
Miina J., Saksa T. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5930
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929
Kankaanhuhta V., Saksa T. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6458
Saksa T., Särkkä-Pakkala K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6543