Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Arja Lilja (email), Jarkko Hantula, Anna Rytkönen, Michael Müller, Päivi Parikka, Antti Pouttu, Timo Kurkela

Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla

Lilja A., Hantula J., Rytkönen A., Müller M., Parikka P., Pouttu A., Kurkela T. (2010). Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina metsäpuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907. https://doi.org/10.14214/ma.5907

Tiivistelmä

Suomeen kulkeutui 1990-luvun alussa Phytophthora cactorum -mikrobi, jota voidaan kutsua jo vakiintuneeksi vieraslajiksi. Sata vuotta aiemmin Eurooppaan levisi strobusmäntyjen mukana Cronartium ribicola, joka aiheuttaa valkomännyn tervasroson 5-neulasmännyillä. Aikanaan maahamme on tullut taimien mukana kaksi, Amerikasta kotoisin olevaa sientä Neofabrea populi ja Entoleuca mammata, jotka aiheuttavat lähinnä hybridihaavalla kuoripoltteeksi ja haavanrosoksi nimetyt taudit. Eviran kasvintarkastuslaboratorio löysi Amerikassa tammenäkkikuolemaa ja Euroopassa heiden ja varpukasvien versopoltetta aiheuttavaa P. ramorum -mikrobia ensimmäisen kerran vuonna 2004. Sitä löytyi paitsi tuontitaimista, myös Suomessa tuotetuilta alppiruusuilta. Uusin vieraslaji on P. plurivora, joka tartutuskokeissa on osoittautunut erittäin haitalliseksi monille kasveille. Lepänruosteen aiheuttava Melampsoridium hiratsukanum on tuhonnut Suomessa lepän lehtiä vuodesta 1997. Muita tulokaslajeja ovat Dothistroma septosporum ja Chalara fraxinea. Ensinmainittu aiheuttaa punavyökariste-taudin, jonka esiintyminen meillä varmennettiin 2008. C. fraxinea puolestaan liitetään saarnensurmaksi nimettyyn tautiin.

Kasvitautien joukossa on useita, joiden maahanpääsy yritetään estää. Hollanninjalavatautia aiheuttavat Ophiostoma ulmi, O. novo-ulmi ja O. novo-ulmin alalajit ovat kaikki tarkkailtavia lajeja. Vaaralliseksi kasvituhoojaksi on myös luokiteltu tukkien ja muun puutavaran mukana kulkeutuva mäntyankeroinen (Bursaphelencus xylophilus). Tämä sukkulamato leviää hyönteisten mukana mäntyihin, ja ankeroiselle suotuisissa oloissa puut kuivuvat nopeasti. Karanteenilajeihin kuuluu myös Fusarium circinatum, jonka pelätään leviävän meille taimien tai siementen mukana. Pohjois-Amerikassa tunnetaan monia pahoja metsätauteja, jotka saattaisivat osoittautua kohtalokkaiksi metsäpuillemme tänne levitessään. Yksi tällainen olisi männyllä ruostetta aiheuttava Peridermium harknessii.

Asiasanat
haavanroso; hollanninjalavatauti; kuoripolte; lepänruoste; levälaikku; läntinen pahkaruoste; mäntyankeroinen; nahka- ja tyvimätä; pihkakoro; punavyökariste; ruskopolte; ruskovyökariste; saarnensurma; tammen äkkikuolema; valkomännyn tervasroso; versopolte

Tekijät
  • Lilja, ORCID ID:Sähköposti arja.lilja@metla.fi (email)
  • Hantula, ORCID ID:
  • Rytkönen, ORCID ID:
  • Müller, ORCID ID:
  • Parikka, ORCID ID:
  • Pouttu, ORCID ID:
  • Kurkela, ORCID ID:

Julkaistu 1.10.2010

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5907 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kaitera J., Kauppila T. et al. (2021) Kuusen siemenviljelmillä esiintyvien pintakasvil.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2021 numero 0 artikkeli id 10553
Hantula J. (2020) Kansainvälinen kasvinterveyden vuosi 2020 Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 numero 0 artikkeli id 10476
Kniivilä M., Hantula J. et al. (2020) Metsälain ja metsätuholain muutosten vaikutukset.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 numero 0 artikkeli id 10366
Hantula J., Vainio E. J. (2016) Sienivirusten potentiaali juurikäävän torjunnass.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2016 numero 2 artikkeli id 5959
Hantula J. (2015) Tutkimuksen hyödyntäminen yhteis- kunnassa Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli id 6928
Hantula J. (2013) Ilmastonmuutoksesta ja kansainvälisestä kasvikau.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2013 numero 4 artikkeli id 6603
Müller M. M., Piri T. et al. (2012) Ilmaston lämpeneminen haastaa nykyistä tehokkaam.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 4 artikkeli id 6490
Lilja A., Hantula J. et al. (2010) Vieras- ja tulokaslajit tautien aiheuttajina met.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2010 numero 3 artikkeli id 5907
Vartiamäki H., Hantula J. et al. (2009) Koivun karsintahaavojen infektioalttius purppura.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6347
Hantula J. (2009) Metsäpuiden sienitautitutkimus esittelyssä Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2009 numero 4 artikkeli id 6345
Lilja A., Hantula J. et al. (2004) Kasvitautiongelmia taimitarhatuotannossa: havupu.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6250
Hantula J., Vainio E. (2003) Spesifiset alukkeet männyn- ja kuusenjuurikäävän.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 2 artikkeli id 5686