Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Tenho Hynönen (email), Timo Saksa

1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsitysten onnistuminen Pohjois-Karjalassa

Hynönen T., Saksa T. 1970- ja 1980-luvuilla tehtyjen pellonmetsitysten onnistuminen Pohjois-Karjalassa. Metsätieteen aikakauskirja 1997/4: 455-476. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 4 artikkeli 6233. https://doi.org/10.14214/ma.6233

Tiivistelmä

Tutkimuksessa tarkasteltiin 1970- ja 1980-luvuilla toteutettujen pellonmetsitysten onnistumista sekä kivennäis- että turvemaapelloilla. Metsityspuulajeina olivat mänty ja kuusi turvemaapelloilla sekä em. lisäksi rauduskoivu kivennäismaapelloilla. Kaikkiaan tutkittuja taimikoita oli 108 kpl. Pelloista suurin osa oli raivattu mustikkaisista tai sitä viljavammista metsämaista.

Kivennäismaapelloilla metsitystulos oli parempi kuin turvemaapelloilla. Turvemaapeltojen männiköissä kasvatuskelpoisia istutustaimia oli keskimäärin 800 kpl/ha, kun niitä kivennäismaapelloilla oli yli 1 500 kpl/ha. Kuusikoissa vastaavat tiheydet olivat 1 700 ja 1 400 kpl/ha. Koivikoissa kasvatuskelpoisten taimien määrä oli eri ikäluokissa keskimäärin 1 000 kpl/ha. Luontaisilla havupuilla ei ollut metsitystulokseen vaikutusta, mutta hieskoivu paransi turvemaapeltojen metsitystulosta.

Hitaammasta alkukehityksestä huolimatta kuuset saavuttivat kivennäismaapelloilla lähes mäntyjen pituuden (7–8 m) 19 vuoden iällä. Vastaavalla iällä koivikot olivat lähes 13-metrisiä. Turvemaapelloilla männyn pituuskehitys vastasi lähes kivennäismaapeltojen männiköiden kehitystä. Sen sijaan turvemaapeltojen kuusikoiden pituus oli 19 vuoden iällä vain puolet kivennäismaapeltojen kuusikoiden pituudesta. Kuusikoiden ja männiköiden tilavuusero oli kivennäismaapeltojen ja turvemaapeltojen välillä pituuskehitystäkin suurempi. Parhaiten onnistuneissa vanhimmissa metsityskohteissa puuston tilavuus ylitti 100 m3/ha. Runkomutka oli yleisin laatua heikentävä tekijä sekä männyllä että koivulla. Männyn sahauskelpoisuutta heikentäviä vikoja oli yli 80 %:lla istutusmännyistä. Turvemaapeltojen kuusikoissa erilaisia latvavaurioita esiintyi 80 %:lla rungoista.

Avainsanat
kuusi; mänty; rauduskoivu; kivennäismaapellot; turvemaapellot

Tekijät
  • Hynönen, Sähköposti tenho.hynonen.psmk@pp.kolumbus.fi (sähköposti)
  • Saksa, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 2089

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6233 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Miina J., Saksa T. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6030
Saksa T., (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 2 artikkeli 6634
Saksa T., Miina J. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5738
Saksa T., Nerg J. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 4 artikkeli 6829
Saksa T., Hynönen T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6669
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6711
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6233
Hynönen T., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 2 artikkeli 6515
Saksa T., Jokinen M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1999 no. 2 artikkeli 6121
Saksa T., Smolander H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 1 artikkeli 6714
Saksa T., Kankaanhuhta V. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6261
Miina J., Saksa T. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 1 artikkeli 6672
Uotila K., Saksa T. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10628
Nuutinen Y., Miina  J. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10623
Laine T., Kankaanhuhta V. et al. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10510
Uotila K., Miina J. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10353
Saksa T., Miina J. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10008
Uotila K., Saksa T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6905
Heiskanen J., Saksa T. et al. (2014) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2014 no. 2 artikkeli 6903
Uotila K., Rantala J. et al. (2013) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2013 no. 1 artikkeli 6041
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5751
Kankaanhuhta V., Saksa T. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5769
Saksa T., Miina J. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 4 artikkeli 5992
Saksa T., Heiskanen J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6269
Saksa T., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5676
Korhonen K. T., Ihalainen A. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 4 artikkeli 6943
Miina J., Saksa T. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5930
Uotila K., Rantala J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 1 artikkeli 5929
Kankaanhuhta V., Saksa T. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6458
Saksa T., Särkkä-Pakkala K. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6543