Matti Katila (email), Tuomas Rajala, Annika Kangas

Paikallisten trendien arviointi ekosysteemipalveluja indikoivissa muuttujissa metsävarakarttojen aikasarjoista

Katila M., Rajala T., Kangas A. (2020). Paikallisten trendien arviointi ekosysteemipalveluja indikoivissa muuttujissa metsävarakarttojen aikasarjoista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2020 artikkeli 10470. https://doi.org/10.14214/ma.10470

Tekijät
  • Katila, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Helsinki Sähköposti matti.katila@luke.fi (sähköposti)
  • Rajala, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0002-1343-8058 Sähköposti tuomas.rajala@luke.fi
  • Kangas, Luonnonvarakeskus (Luke), Biotalous ja ympäristö, Joensuu ORCID https://orcid.org/0000-0002-8637-5668 Sähköposti annika.kangas@luke.fi

Vastaanotettu 3.11.2020 Hyväksytty 4.11.2020 Julkaistu 11.11.2020

Katselukerrat 2167

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.10470 | Lataa PDF

Creative Commons License full-model-article10470

Seloste artikkelista Katila M., Rajala T., Kangas A. (2020). Assessing local trends in indicators of ecosystem services with a time series of forest resource maps. Silva Fennica vol. 54 no. 4 article 10347. https://doi.org/10.14214/sf.10347

Kaukokartoituksen avulla voidaan pienilläkin alueilla tehokkaasti seurata muutoksia metsävaroissa ja niitä kuvaavissa tunnuksissa ja sitä kautta ekosysteemipalvelujen indikaattorimuuttujissa. Esimerkiksi metsien käytön kestävyyden seuranta edellyttää aikasarjatyyppistä tietoa.

Suomessa monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin (MVMI) menetelmällä on tuotettu metsävarakarttoja ja metsävaratietoa pienalueille 1990-luvulta lähtien. Tulokset on saatu yhdistämällä valtakunnan metsien inventoinnin (VMI) koealoja, satelliittikuvia ja numeerista karttatietoa käyttäen epäparametrista k:n lähimmän naapurin menetelmää. Metsävarakartat on tuotettu MVMI:n avulla kahdeksasta kymmeneen kertaa riippuen maantieteellisestä alueesta, mutta karttojen aikasarjoja ei ole juurikaan analysoitu.

Tämän työn tavoitteena oli selvittää metsävarakarttojen aikasarjojen soveltuvuutta metsäekosysteemin tilaa kuvaavien avainindikaattorien seurantaan. Muutosten merkitsevyyttä testattiin kontekstuaalisella Mann-Kendall (CMK) -testillä; se etsii havaintojen aikasarjasta monotonisia trendejä, ottaen huomioon havaintojen, tässä kuva-alkioiden, välisen spatiaalisen autokorrelaation metsävarakartoissa. Tuhansien sarjojen yhtäaikaisen testauksen aiheuttamaa vääristymää testisuureen p-arvossa korjattiin FDR-menetelmällä (False Detection Rate).

Muutoksia voidaan yrittää havaita ja tulkita eri mittakaavoissa, kuten metsikkö, metsälö, kunta. Trendejä testattiin eri kokoisilla yksiköillä: alkuperäisessä MVMI-metsävarakarttojen kuva-alkiokoossa, 16 × 16 m2 ja niistä summatuissa ruuduissa, joiden koko oli 240 × 240 m2, 1200 × 1200 m2 ja 12 000 × 12 000 m2. Teemoja olivat puuston keskitilavuus, männyn ja kuusen keskitilavuus, lehtipuun osuus tilavuudesta ja metsikön ikä. Aikasarja käsitti 9 tai 10 MVMI-teemakarttaa yli kahden vuosikymmenen ajalta kahdella testialueella Hämeessä ja Kainuussa, pinta-alaltaan 1,4 ja 2,5 milj. ha metsätalouden maata.

CMK-testi löysi merkitseviä nousevien trendien alueita keskitilavuudelle molemmilla testialueilla 240 × 240 m2 ja suuremmilla yksiköillä (Taulukko 1). Muiden muuttujien osalta merkitseviä trendejä löytyi lähinnä vain suurimmilla ruuduilla, 12 000 × 12 000 m2, joka vastaa kooltaan pientä kuntaa Etelä-Suomessa. Yleisesti merkitsevien havaintojen osuus kasvoi ruudun koon kasvaessa (Taulukko 1). Havaittujen trendien suunta vastasi suuralueella peräkkäisissä VMI:ssa havaittuja muutoksia.

Taulukko 1. Ruutujen osuus, joissa merkitsevä trendi (p < 0,05), kontekstuaalin Mann-Kendall -testin mukaan ja positiivisten Kendallin S -testisuureiden osuus näistä ruuduista. MVMI teemakarttojen aikasarja 1994–2017 (n = 10) Hämeessä ja 1992–2017 (n = 9) Kainuussa. Keskitilavuus, männyn ja kuusen keskitilavuus, lehtipuun osuus tilavuudesta ja metsikön ikä.
16 × 16 m2 a 240 × 240 m2 1200 × 1200 m2 12 000 × 12 000 m2
Testialue Muuttuja p % (joissa positiivinen S %)
Häme Tilavuus (m3 ha–1) 0 39,8 (98) 26,2 (99) 72,5 (100)
   mänty (m3 ha–1) 0 0 37,0 (100)
   kuusi (m3 ha–1) 0 0 10,1 (36)
Lehtipuiden osuus % 0 33,3 (99) 75,4 (100)
Metsikön ikä (y) 0 0 49,3 (0)
Kainuu Tilavuus (m3 ha–1) 0 59,6 (99) 79,6 (100) 99,5 (100)
   mänty (m3 ha–1)   54,0 (99) 72,0 (100) 98,1 (100)
   kuusi (m3 ha–1) 0 0 6,8 (100)
Lehtipuiden osuus % 0 0 0
Metsikön ikä (y) 0 0 0
a Tulokset laskettu käyttäen vain osaa testialueesta.

MVMI-teemakartoista yleistettyjen ruutujen aikasarjoissa esiintyy vaihtelua sitä enemmän, mitä pienempiä ne ovat kooltaan. 240 × 240 m2 ruudulle voi osua yksi tai useampia metsikkökuvioita, joilla on tehty hakkuu tarkastelujaksolla (esim. Hämeessä arviolta 20 % kuvioista uudistushakattu 23 vuoden kuluessa). Yksittäisten metsiköiden hakkuut aiheuttavat äkillisiä muutoksia aikasarjassa. Ruudun koon kasvaessa hakkuiden sijoittumisen ja MVMI-ennustevirheiden vaikutus pienenee. Kuvassa 1 on kymmenen ruudun satunnainen otos 1200 × 1200 m2 ruuduista, joilla havaittu merkitsevä a) nouseva tai b) laskeva trendi keskitilavuudessa, Hämeen testialueella. Aikasarjoissa voi olla yksittäisiä, tyypillisesti käytetyn satelliittikuvan ominaisuuksista johtuvia poikkeamia, mutta Mann-Kendall testi on robusti ja havaitsee trendin tästä huolimatta (esim. vuoden 2007 alaspäin poikkeavat havainnot kuvassa 1a).

1

Kuva 1. Kymmenen havainnon satunnaisotos ruuduista, joissa merkitsevä trendi (p < 0,05) CMK-testissä MVMI:n keskitilavuuskarttojen aikasarjassa 1994–2017 Hämeessä. 1200 × 1200 m2 ruudut ja positiivinen testisuure S (a), 1200 × 1200 m2 ruudut ja negatiivinen testisuure S (b).

Tutkimus osoitti, että merkitseviä trendejä voidaan havaita eri mittakaavoissa satelliittikuvapohjaisten metsävarakarttojen aikasarjoista, kun havaintoja on riittävä määrä suhteellisen tasaisin aikavälein. Tulokset myös kertovat, että useamman vuoden aikasarjasta tehdyt päätelmät ovat robustimpia kuin kahden ajanhetken erotuksista tehdyt. Tuloksia ja menetelmiä voidaan käyttää esimerkiksi ekosysteemipalvelujen indikaattorimuuttujien seurantaan.


Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Kangas A., Pynnönen S. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10761
Haara A., Kangas A. (2019) Puulajivirheiden vaikutus puukauppatarjousten pa.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10079
Siipilehto J., Kangas A. (2016) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 4 artikkeli 6584
Välimäki E., Kangas A. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 2 artikkeli 5759
Kuusisto L., Kangas A. (2008) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2008 no. 3 artikkeli 6389
Saari A., Kangas A. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 1 artikkeli 6256
Kangas A., Heikkinen E. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6181
Maltamo M., Haara A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 3 artikkeli 6180
Rouvinen S., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 4 artikkeli 6234
Kangas A., Kangas J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6963
Kangas A., Kangas J. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6478
Kangas A., Packalen T. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10031
Kangas A., Aakala T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 1 artikkeli 6080
Saarinen N., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6761
Kangas A., Mehtätalo L. (2021) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2021 no. 0 artikkeli 10625
Tuominen S., Kangas A. (2018) suomi Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10085
Kangas A., Mäkinen A. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 1 artikkeli 5849
Kangas A., Henttonen H. M. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10471
Katila M., Rajala T. et al. (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10470
Kangas A., (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 9952
Tuominen S., Pitkänen T. et al. (2017) Monilähteisen valtakunnan metsien inventoinnin k.. Metsätieteen aikakauskirja vol. 2017 no. 0 artikkeli 7792
Wallenius T., Laamanen R. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 3 artikkeli 6754
Räty M., Kangas A. (2010) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2010 no. 2 artikkeli 5752
Kangas A., Haapakoski R. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 1 artikkeli 5842
Mehtätalo L., Maltamo M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 3 artikkeli 5703
Laukkanen S., Palander T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2005 no. 4 artikkeli 6144
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6211
Sironen S., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 1 artikkeli 6554
Kangas A., Kangas J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 2 artikkeli 6511
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6075
Kangas A., Maltamo M. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2000 no. 4 artikkeli 6074
Halme P., Kangas A. et al. (2022) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2022 no. 0 artikkeli 10686
Kangas A., (2020) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2020 no. 0 artikkeli 10458
Tokola T., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2006 no. 1 artikkeli 5726
Kangas J., Kangas A. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 3 artikkeli 6577
Tikkanen J., Kangas A. et al. (2009) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2009 no. 3 artikkeli 6763
Sirro L., Häme L. et al. (2019) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2019 no. 0 artikkeli 10260