Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Jani Heikkilä (email), Jari Lindblad, Samuli Hujo, Erkki Verkasalo

Pienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton kuormainvaa'alla

Heikkilä J., Lindblad J., Hujo S., Verkasalo E. (2004). Pienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton kuormainvaa'alla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5669. https://doi.org/10.14214/ma.5669

Tiivistelmä

Suurin osa puutavarasta mitataan Suomessa nykyisin joko hakkuun yhteydessä tai käyttöpaikalla. Erityisesti pienten hankinta- ja käteiskauppaerien mittauksessa on tiettyjä ongelmia. Tehdasmittausmenetelmien käyttö edellyttää erien erillään pitoa kuormassa ja tehdasvastaanotossa. Hakkuukonemittaus ei tule aina kysymykseen korjuumenetelmän tai kaluston rajoitteiden vuoksi. Tienvarsimittaus on pienten erien kyseessä ollessa epätarkkaa ja sen kustannukset voivat nousta puutavaran arvoon nähden korkeiksi.

Tässä tutkimuksessa tutkittiin puutavara-autojen kuormainvaakojen käyttöä pienten puutavaraerien työ- ja luovutusmittauksessa. Kuormainvaakamittausmenetelmässä mitataan kunkin erän massa kuormainvaa’alla kuormauksen yhteydessä. Käyttöpaikalla mitataan koko kuorman tilavuus käytössä olevalla perusmittausmenetelmällä. Kokonaistilavuus jaetaan erille kuormainvaa’alla mitattujen massojen suhteissa. Neljällä Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomessa sijaitsevalla tehtaalla kerätty tutkimusaineisto koostui yhteensä 503 mänty-, kuusi-, koivu- ja havukuitupuuerästä. Kuormainvaakamittauksen eräkohtaista tilavuutta verrattiin upotusmittauksen tulokseen.

Talvella mm. lumi ja jää aiheuttivat keskimäärin noin kahden prosentin positiivisen mittaeron, kesällä mittaero oli lähes nolla. Mittaeron keskihajonta oli kesällä puutavaran kuivumisesta johtuen hieman suurempi kuin talvella. Mänty- ja koivukuitupuun mittaeron keskihajonta oli suurin, n. 9 prosenttiyksikköä, kuusella hajonta oli noin yhden prosenttiyksikön pienempi. Koko aineistossa keskihajonta oli kuormainvaakamittauksessa 8,9 prosenttiyksikköä ja pinomittauksessa 16,9 prosenttiyksikköä. Mittaerojen hajonta kasvoi selvästi erän tilavuuden pienentyessä.

Kuormainvaakamittauksen virhelähteitä ovat puutavaran tuoretiheyden vaihtelu ja satunnaiset punnitusvirheet erien välillä samassa punnitusyksikössä, sekä tehtaan perusmittauksen toteutuksesta aiheutuva virhe. Menetelmällä on tarkkuutensa puolesta hyvät käyttöedellytykset, kun samaan kuormaan (punnitusyksikköön) koottavien kuitupuuerien tuoretiheyden vaihtelu ei ole suurta. Tulokset voidaan yleistää Suomen eteläosan kuitupuulle.

Asiasanat
puutavaran mittaus; mittaustarkkuus; kuormainvaaka; tuoretiheys

Tekijät
  • Heikkilä, ORCID ID:Sähköposti jani.heikkila@metla.fi (email)
  • Lindblad, ORCID ID:
  • Hujo, ORCID ID:
  • Verkasalo, ORCID ID:

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.5669 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi

Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Metsätieteen aikakauskirjan käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta

Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Malinen J., Kilpeläinen H. et al. (2018) Leimikon puutavaralajikertymien ja kantoraha-arv.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2018 numero 0 artikkeli id 10078
Malinen J., Haring M. et al. (2015) Hinnoittelumenetelmän vaikutus puuraakaaineen oh.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2015 numero 3 artikkeli id 6937
Verkasalo E., Hautamäki S. et al. (2012) Mänty- ja kuusisahatavaran laatujakaumat ja saha.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2012 numero 2 artikkeli id 6463
Kilpeläinen H., Lindblad J. et al. (2011) Sahatukin kertymät ja runkojen laatu eteläsuomal.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli id 6824
Piira T., Kilpeläinen H. et al. (2007) Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon va.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2007 numero 1 artikkeli id 6099
Heikkilä J., Lindblad J. et al. (2004) Pienten kuitupuuerien mittaus puutavara-auton ku.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 4 artikkeli id 5669
Kaurala H., Heräjärvi H. et al. (2004) Sahakoivun laatu puhtaissa koivikoissa ja kuusi-.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2004 numero 2 artikkeli id 6244
Stöd R., Sirén M. et al. (2003) Jäävän puuston ja poistuman tekninen laatu ensih.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2003 numero 4 artikkeli id 6110
Stöd R., Wall T. et al. (2002) Mänty- ja kuusipuustojen teknillinen laatu turve.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 4 artikkeli id 6203
Lindblad J., Verkasalo E. (2001) Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli id 6681
Verkasalo E. (1998) Koivu, haapa ja leppä mekaanisen puuteollisuuden.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6972
Verkasalo E., Rintala P. (1998) Rauduskoivun pystykarsintavikojen riippuvuus oks.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1998 numero 2 artikkeli id 6960
Niemistö P., Hukki P. et al. (1997) Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus raudusk.. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli id 6476
Verkasalo E., Aaltio H. (1994) Lehtikuusitukkien mittaus Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1994 numero 1 artikkeli id 6045