Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3

Päätoimittajalta

artikkeli 6680, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Metsänomistuksen kannattavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6680. https://doi.org/10.14214/ma.6680
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6682, Tutkimusartikkeli
Veli-Matti Saarinen, Jukka Aarnio, Esa Uotila, Esa-Jussi Viitala. Metsätiehankkeen yksityistaloudellinen kannattavuus Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6682. https://doi.org/10.14214/ma.6682
Original keywords: kannattavuus; metsätiet; metsänparannus; investoinnit
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa selvitettiin metsänparannusvaroilla rakennetun 21 metsätien yksityistaloudellinen kannattavuus ilman julkista tukea ja julkisen tuen kanssa. Aineisto koostui 1980-luvun puolivälissä Etelä-Suomeen rakennetuista alueteistä, ja tarkastelujaksona oli 30 vuotta.

Tieosakkaiden hyöty arvioitiin puunhankinnan sekä metsänhoito- ja perusparannustöiden kustannussäästöjen perusteella. Teiden vaikutuspiirissä toteutuneet hakkuut sekä metsänhoito- ja perusparannustyöt (11–15 vuoden aikana rakentamisen jälkeen) selvitettiin maastoarviointien ja aluesuunnitelmatietojen perusteella vuonna 1998. Loppujakson (15–19 vuotta) aikana saatavat kustannussäästöt arvioitiin tiekohtaisesti laskennallisten hakkuumahdollisuuksien perusteella. Kannattavuutta arvioitiin nykyarvomenetelmällä käyttäen 3 prosentin reaalista laskentakorkokantaa.

Kustannussäästöistä 94 % kertyi välittömästi tai välillisesti puunhankinnasta ja loput metsänhoito- ja perusparannustöistä. Tiekilometrin nykyarvo ilman julkista tukea oli 30 vuoden laskentajakson jälkeen keskimäärin selvästi negatiivinen (–34 000 mk) ja kannattavien teiden lukumäärä jäi kahteen. Julkisen tuen kanssa nykyarvo nousi selvästi ollen keskimäärin 13 000 mk/km. Kuitenkin joka kolmas tie oli edelleen yksityistaloudellisesti kannattamaton.

Yksittäisten tiehankkeiden kannattamattomuus johtui ennen muuta siitä, että rakennettu tie lyhensi kuljetusmatkoja vähän tai tien vaikutuspiirissä oli tehty vain vähäisiä hakkuita. Saatujen tulosten perusteella voidaan päätellä, että uusien metsäteiden rakentamistarvetta tulisi tietiheysnormien ohella arvioida myös investointilaskelmin.

  • Saarinen, Sähköposti: veli-matti.saarinen@metla.fi (sähköposti)
  • Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Uotila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Viitala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6681, Tutkimusartikkeli
Jari Lindblad, Erkki Verkasalo. Teollisuus- ja kuitupuuhakkeen kuiva-tuoretiheys ja painomittauksen muuntokertoimet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6681. https://doi.org/10.14214/ma.6681
Original keywords: mittaus; hake; tiheys; painomittaus; muuntokertoimet
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Vuosina 1999–2001 toteutetuissa tutkimuksissa määritettiin mänty- ja kuusisahahakkeen ja koivuvanerihakkeen sekä mänty-, kuusi-, koivu- ja haapakuitupuuhakkeen tehdas- ja suuraluekohtaiset kuiva-tuoretiheydet. Kuiva-tuoretiheyksistä laskettiin edelleen suositukset hakkeen kuivamassan ja kuorellisen/kuorettoman kiintotilavuuden väliselle muuntokertoimelle.

Teollisuushakeaineisto, yhteensä 647 näytettä, hankittiin yhdeksältä ja kuitupuuhakeaineisto, yhteensä 953 näytettä, 13 massa- tai paperitehtaalta ympäri Suomea. Mäntysahahakkeen toimittajien hankinta-alueet kattoivat lähes koko maan ja kuusisahahakkeella Oulun läänin eteläpuolisen osan maasta. Parrunveisto- ja koivuvanerihakkeen toimittajia oli kaksi. Männyn, kuusen ja koivun kuitupuuhakeaineisto oli maantieteellisesti kattava, haapakuitupuuhakeaineistoa kerättiin yhdeltä tehtaalta.

Mäntysahahakkeen kuiva-tuoretiheydessä oli selvä ero Etelä-Suomen (435 kg/m3) ja Pohjois-Suomen (407 kg/m3) välillä, minkä vuoksi ko. alueille suositellaan omia muuntokertoimia. Kuusisahahakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli 404 kg/m3 ja koivuvanerihakkeella 496 kg/m3; näille hakelajeille suositellaan Etelä-Suomeen yhtä muuntokerrointa.

Mäntykuitupuuhakkeella keskimääräinen kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 409 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 395 kg/m3. Ensiharvennusmännyllä tiheys oli 4–9 kg/m3 alempi kuin normaalimännyllä, ero oli verraten pieni. Kuusikuitupuuhakkeella kuiva-tuoretiheys oli Etelä-Suomessa 393 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 408 kg/m3; selluloosa- ja hiomokuitupuun välillä ei ollut eroa. Koivukuitupuuhakkeella tiheys oli Etelä-Suomessa 494 kg/m3 ja Pohjois-Suomessa 481 kg/m3. Haapahakkeen keskimääräinen tiheys oli 388 kg/m3.

  • Lindblad, Sähköposti: jari.lindblad@metla.fi (sähköposti)
  • Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6691, Tieteen tori
Pekka Leskinen. Puuntuotannon maksimoinnista preferenssien mittaamiseen – uudenlaista tutkimusta metsäsuunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6691. https://doi.org/10.14214/ma.6691
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Leskinen, Sähköposti: pekka.leskinen@metla.fi (sähköposti)

Tutkimusseloste

artikkeli 6694, Tutkimusseloste
Anna Saarsalmi, Eino Mälkönen, Sirpa Piirainen. Tuhkalannoituksen vaikutus metsämaan kemiallisiin ominaisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6694. https://doi.org/10.14214/ma.6694
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Saarsalmi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Mälkönen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Piirainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6693, Tutkimusseloste
Pekka Mäkinen. Puutavaran kuljetusyritysten kilpailustrategiat sääntelyn purkamisen jälkeen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6693. https://doi.org/10.14214/ma.6693
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mäkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6692, Tutkimusseloste
Marjut Ihalainen, Timo Pukkala. Visuaalisiin maastoarviointeihin perustuvat mustikan ja puolukan tuotoksen ennustemallit kivennäismaille ja turvemaille. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6692. https://doi.org/10.14214/ma.6692
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

Metsien sienitaudit

artikkeli 6690, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Risto Kasanen. Haavan sienituholaiset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6690. https://doi.org/10.14214/ma.6690
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kasanen, Sähköposti: risto.kasanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6689, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Marja Poteri. Koivunruoste. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6689. https://doi.org/10.14214/ma.6689
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Poteri, Sähköposti: marja.poteri@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6688, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Ulla Mattila. Männynversoruostetuhojen riskiin vaikuttavat tekijät. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6688. https://doi.org/10.14214/ma.6688
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mattila, Sähköposti: ulla.mattila@forest.joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6687, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Seppo Nevalainen, Ulla Mattila. Mitkä tekijät lisäävät männynversosurmaa Etelä-Suomessa? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6687. https://doi.org/10.14214/ma.6687
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Nevalainen, Sähköposti: seppo.nevalainen@metla.fi (sähköposti)
  • Mattila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6686, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Juha Kaitera, Heikki Nuorteva. Tervasroso – uusinta tietoa taudista ja tutkimuksen suuntia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6686. https://doi.org/10.14214/ma.6686
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kaitera, Sähköposti: juha.kaitera@metla.fi (sähköposti)
  • Nuorteva, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6685, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Anneli Jalkanen. Metsikön lahoisuuden ennustaminen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6685. https://doi.org/10.14214/ma.6685
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Jalkanen, Sähköposti: anneli.jalkanen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6684, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Timo Möykkynen, Timo Pukkala. Juurikäävän torjunta kuusikoissa – simulointituloksia. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6684. https://doi.org/10.14214/ma.6684
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Möykkynen, Sähköposti: timo.moykkynen@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6683, Tieteen tori|Metsien sienitaudit
Kari Korhonen, Katriina Lipponen. Juurikääpä – lajit, levinneisyys ja torjunnan nykytilanne. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2001 numero 3 artikkeli 6683. https://doi.org/10.14214/ma.6683
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Korhonen, Sähköposti: k.korhonen@metla.fi (sähköposti)
  • Lipponen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit