Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Pentti Niemistö (email), Piia Hukki, Erkki Verkasalo

Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa

Niemistö P., Hukki P., Verkasalo E. Kasvupaikan ja puuston tiheyden vaikutus rauduskoivun ulkoiseen laatuun 30-vuotiaissa istutuskoivikoissa. Metsätieteen aikakauskirja 1997/3: 349-374. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 1997 numero 3 artikkeli 6476. https://doi.org/10.14214/ma.6476

Tiivistelmä

Samanikäisten rauduskoivujen pituus ei eronnut pelto- ja metsämailla, mutta läpimitta oli peltomailla keskimäärin 1 cm suurempi. Metsämailla istutuskoivut olivat lähes kaikilta laatuominaisuuksiltaan parempia kuin peltomailla. Vain alaoksien kuivumisessa ja karsiutumisessa ei ollut eroa. Peltokoivujen paksummat oksat ja voimakkaampi kapeneminen selittyivät vain osittain puiden nopeammalla paksuuskasvulla. Pintaviat ja mutkaisuus olivat yleisempiä peltomailla, mutta pystyoksia esiintyi vähän enemmän metsämailla. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia oli metsä- ja peltomailla yhtä paljon. Metsämaiden istutuskoivuissa oli vikoja yhtä paljon tai vähemmän kuin aikaisemmin tutkituissa luonnonkoivuissa. Nopeamman kasvun takia istutuskoivujen oksat olivat paksumpia, mutta tyviosan karsiutumisessa ei ollut suurta eroa.

Hienojen lajitteiden lisääntyminen maassa vähensi koivun runkomuotovikoja, mutta lisäsi rungon kapenemista ja hidasti alaoksien karsiutumista. Lajittunut hietamaa ja toisaalta hiekkamoreeni osoittautuivat oksaisuuslaadun kannalta parhaiksi kasvupaikoiksi rauduskoivulle, mutta tyvimutkia ja lenkoutta niillä esiintyi tavallista enemmän. Kasvun kannalta moreenimaat olivat edullisimpia. Hiesu- ja savimaat olivat sekä kasvun että oksaisuuden suhteen muita kivennäismaita heikoimpia. Suuri orgaanisen aineksen osuus kivennäismaassa edisti koivun paksuuskasvua, mutta lisäsi oksaisuutta ja haaraisuuta. Maalaji vaikutti koivun kasvuun ja laatuun enemmän metsämailla kuin peltomailla.

Rauduskoivun nopea pituuskehitys vähensi koivun oksaisuutta ja paransi ruunkomuotoa, mutta lisäsi hiukan lenkoutta ja tyvimutkaisuutta. Myös kasvatustiheyden kohoaminen paransi koivun laatua vähentämällä rungon kapenemista ja edistämällä alaoksien kuolemista. Saman paksuisten puiden oksanpaksuus aleni runkoluvun kohotessa metsämailla, mutta peltomailla eroa ei havaittu. Harvennusten viivästyminen hidasti kuivien oksien karsiutumista ja supisti elävää latvusta. Tyvimutkia, lenkoutta ja halkeamia esiintyi tiheissä koivikoissa vähemmän kuin harvoissa.

Avainsanat
koivu; Betula pendula; pellonmetsitys; maalaji; runkomuoto; oksa; vika; kasvupaikka; runkoluku

Tekijät
  • Niemistö, Sähköposti pentti.niemisto@metla.fi (sähköposti)
  • Hukki, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org
  • Verkasalo, Sähköposti ei.tietoa@metsatiede.org

Vastaanotettu 20.2.2017

Katselukerrat 4881

Saatavilla https://doi.org/10.14214/ma.6476 | Lataa PDF

Creative Commons License

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Piira T., Kilpeläinen H. et al. (2007) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2007 no. 1 artikkeli 6099
Heikkilä J., Lindblad J. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 4 artikkeli 5669
Kaurala H., Heräjärvi H. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2004 no. 2 artikkeli 6244
Stöd R., Sirén M. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2003 no. 4 artikkeli 6110
Lindblad J., Verkasalo E. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2001 no. 3 artikkeli 6681
Verkasalo E., Rintala P. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6960
Niemistö P., Hukki P. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1997 no. 3 artikkeli 6476
Verkasalo E., Aaltio H. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1994 no. 1 artikkeli 6045
Malinen J., Kilpeläinen H. et al. (2018) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2018 no. 0 artikkeli 10078
Malinen J., Haring M. et al. (2015) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2015 no. 3 artikkeli 6937
Kilpeläinen H., Lindblad J. et al. (2011) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011 no. 4 artikkeli 6824
Stöd R., Wall T. et al. (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2002 no. 4 artikkeli 6203
Verkasalo E., Hautamäki S. et al. (2012) Metsätieteen aikakauskirja vol. 2012 no. 2 artikkeli 6463
Verkasalo E., (1970) Metsätieteen aikakauskirja vol. 1998 no. 2 artikkeli 6972