Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2

Päätoimittajalta

artikkeli 6863, Päätoimittajalta
Eeva Korpilahti. Geenitutkimuksen mahdollisuudet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6863. https://doi.org/10.14214/ma.6863
Näytä lisätiedot | Tekijä
  • Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi (sähköposti)

Tutkimusartikkeli

artikkeli 6865, Tutkimusartikkeli
Leena Leskinen, Jukka Tikkanen, Pekka Leskinen. Pohjoisten metsäkeskusten yhteistyöryhmät ja niiden osallistuminen alueellisten metsäohjelmien laadintaan. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6865. https://doi.org/10.14214/ma.6865
Original keywords: osallistava suunnittelu; Lappi; kysely; yhteistyöverkosto; Pohjois-Pohjanmaa; Etelä-Pohjanmaa; Kainuu
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pohjoisten metsäkeskusten sidosryhmät jaoteltiin ryhmiin yhteistyön määrää, metsätalouden kehitystä ja alueellista metsäohjelmaa koskevien näkemysten perusteella. Metsäkeskusten ja sidosryhmien 1398 edustajalle lähetetyn kyselyn vastausprosentti oli 55.

Tulosten perusteella metsäkeskusten sidosryhmät voidaan jakaa kolmeen yhteistyöryhmään: kiinteään, kontaktimaiseen ja harvinaiseen. Metsäkeskukset ovat kiinteässä yhteistyössä metsänhoitoyhdistysten ja metsäteollisuuden kanssa. Nämä ovat tyytyväisiä metsätalouden kehitykseen tähän mennessä ja tuntevat metsäohjelman hyvin. Metsähallituksen, ympäristöhallinnon, kuntien viranomaisten ja TE-keskusten kanssa yhteistyö on kontaktimaista. Nämä tuntevat alueellisen metsäohjelman hyvin ja enimmäkseen luottavat sen vaikuttavuuteen. Luontomatkailuyritysten, ympäristöjärjestöjen ja paliskuntien kanssa yhteistyö on harvinaista. Nämä tuntevat metsäohjelman huonoimmin ja se toteuttaa heikoimmin näiden tavoitteita.

Laadullisen analyysin perusteella voidaan erottaa neljä näkökulmaa metsien käytön ongelmiin:1) Perinteisen metsätalouden laiminlyönti, 2) puumarkkinoiden ja puunjalostuksen kehittymättömyys, 3) metsäluonnon suojelun laiminlyönti sekä 4) pienimuotoisen metsätalouden väheksyminen. Kiinteässä yhteistyöryhmässä näkökulmat 1) ja 2) nähtiin tärkeinä, kontaktimaisessa kaikki näkökulmat olivat esillä ja harvinaisessa korostuivat näkökulmat 3 ja 4.

  • Leskinen, Sähköposti: leena.leskinen@metla.fi (sähköposti)
  • Tikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6864, Tutkimusartikkeli
Jari Hynynen, Anneli Viherä-Aarnio, Risto Kasanen. Nuorten haapaviljelmien alkukehitys. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6864. https://doi.org/10.14214/ma.6864
Original keywords: haapa; hybridihaapa; mustaversotauti; Populus tremula; Populus tremula x tremuloides; Venturia tremulae var. tremulae; pituuskehitys; taimikkotuhot
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten haapaviljelmien alkukehitystä erilaisilla kasvupaikoilla ja erilaisissa kasvatustiheyksissä ja verrattiin hybridihaavan ja kotimaisen haavan kehitystä ja alttiutta mustaversotaudille istutusta seuranneiden 3–5 vuoden aikana.

Tutkimuksen aineiston muodostivat neljä vuosina 1997–99 perustettua kenttäkoetta, jotka sijaitsevat Lohjalla, Lapinjärvellä ja Pornaisissa. Kaksi viljelystä perustettiin metsämaalle (OMT) ja kaksi entiselle peltomaalle. Kokeissa vertailtiin neljää eri viljelytiheyttä (400, 800, 1200 ja 1600 tainta/ha), joita tutkittiin kolmella hybridihaapakloonilla sekä kotimaisen haavan siemensyntyisellä taimierällä.

Hybridihaapa osoittautui tavallista haapaa nopeakasvuisemmaksi. Pituuskasvu oli hybridihaavalla lähes 50% nopeampi kuin haavalla. Kolmen kasvukauden jälkeen hybridihaavan taimet olivat keskimäärin n. 180 cm:n pituisia, kun haavat olivat vastaavasti kasvaneet n. 120 cm:n pituisiksi. Kasvutulokset ovat saman suuntaisia kuin onnistuneilta haapaviljelyksiltä aikaisemmin saadut tutkimustulokset. Yhdellä muokkaamattomalle pellolle perustetulla koealueella puuston alkukehitys oli poikkeuksellisen hidasta taimien ollessa vain noin metrin pituisia kolmen kasvukauden jälkeen.

Taimituhoja esiintyi viljelyksillä vähän, koska viljelykset oli istutuksen yhteydessä suojattu nisäkästuhoja vastaan. Hybridihaavan taimet osoittautuivat elävyyden ja taimien elinvoimaisuuden osalta tavallista haapaa paremmiksi. Kuolleiden taimien osuus oli hybridihaavikossa keskimäärin 4,6% ja haavikoissa vastaavasti 14,2%.

Maastomittauksissa havaittiin mustaversotaudille tyypillisiä oireita; pieniä mustia lehtilaikkuja ja joitakin kuolleita versoja. Mustaverson oireiden esiintyminen vaihteli runsaasti koealueittain. Niitä todettiin merkitsevästi enemmän haavalla, keskimäärin 37%:lla taimista, mutta hybridihaavallakin 13%:lla taimista. Maastossa todetuista oireista huolimatta hybridihaavan lehdistä tai kuolleista versoista ei pystytty myöhemmin laboratoriossa eristämään mustaversotautia aiheuttavaa Venturia tremulae -sientä.

  • Hynynen, Sähköposti: jari.hynynen@metla.fi (sähköposti)
  • Viherä-Aarnio, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Katsaus

artikkeli 6866, Katsaus
Mikko Kurttila, Jukka Jokimäki. Aluetason spatiaaliset tavoitteet metsäsuunnittelussa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6866. https://doi.org/10.14214/ma.6866
Original keywords: optimointi; alue-ekologia; monitavoitteisuus; metsien spatiaalinen rakenne
Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tässä katsauksessa esitellään monitavoitteisen metsäsuunnittelun menetelmiä, joiden avulla voidaan vaikuttaa suunnittelualueen metsien spatiaaliseen rakenteeseen. Metsäalueen spatiaalinen rakenne eli konfiguraatio kuvaa elinympäristöjen tai resurssien sijoittumista alueelle. Se määräytyy metsiköiden kokojen, muotojen ja erityyppisten metsiköiden suhteellisen sijainnin perusteella. Katsauksessa tarkastellaan erityisesti kahden spatiaalisen tavoitteen sisällyttämistä metsäsuunnittelun optimointilaskelmiin. Tavoitteet ovat elinympäristöjen kokoon vaikuttaminen ja elinympäristöjen välisten yhteyksien luominen. Ensin esitellään näiden tavoitteiden ekologiset perustelut. Suomalaisessa pirstoutuneessa metsämaisemassa ensimmäisen tavoitteen suhteen kyse on yleensä elinympäristölaikkujen koon suurentamisesta. Toinen tavoite liittyy Suomessakin käytettyjen ekologisten yhteyksien tai ekokäytävien muodostamiseen. Katsauksessa tarkasteltujen tutkimusten perusteella voidaan todeta, että molemmat tavoitteet voidaan sisällyttää suunnittelulaskelmiin eri tavoilla. Metsäalueen spatiaalista rakennetta voidaan joissakin tapauksissa myös parantaa varsin pienillä puuntuotannollisilla kustannuksilla. Tämä edellyttää tehokkaiden optimointimenetelmien ja metsien dynamiikan hyödyntämistä. Jatkossa tulee panostaa paitsi joustavien ja monipuolisten suunnittelumenetelmien kehittämisen, myös niiden sisällyttämiseen luontevaksi osaksi koko suunnitteluprosessia. Tällöin tarvitaan käytännön kokemuksia menetelmien käytöstä.

  • Kurttila, Sähköposti: mikko.kurttila@forest.joensuu.fi (sähköposti)
  • Jokimäki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tieteen tori

artikkeli 6874, Tieteen tori
Sirke Kajava, Timo Silver, Markku Saarinen, Hannu Heikkilä. Purot ja norot metsälain kohteina Lounais-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6874. https://doi.org/10.14214/ma.6874
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Kajava, Sähköposti: sirke.kajava@metsakeskus.fi (sähköposti)
  • Silver, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Heikkilä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Tutkimusseloste

artikkeli 6878, Tutkimusseloste
Martti Venäläinen, Seppo Ruotsalainen. Metsänjalostuksen jälkeläiskoetulosten käsittely: mallitapauksena Suomen mäntykokeet. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6878. https://doi.org/10.14214/ma.6878
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Venäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
artikkeli 6877, Tutkimusseloste
Seppo Nevalainen. Topografian vaikutus männynversosurman esiintymiseen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6877. https://doi.org/10.14214/ma.6877
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Nevalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
artikkeli 6876, Tutkimusseloste
Minna Malmivaara, Irja Löfström, Ilkka Vanha-Majamaa. Antropogeeniset vaikutukset mustikkatyypin kaupunkimetsien aluskasvillisuuteen Etelä-Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6876. https://doi.org/10.14214/ma.6876
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Malmivaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org (sähköposti)
  • Löfström, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
  • Vanha-Majamaa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

Kirjallisuutta

artikkeli 6875, Kirjallisuutta
Tapani Tasanen. Vuoristometsien metsänrajat. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6875. https://doi.org/10.14214/ma.6875
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Tasanen, Sähköposti: tapani.tasanen@seamk.fi (sähköposti)

Tieteen tori

Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa

artikkeli 6873, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tapio Palva. Koivun funktionaalinen genomitutkimus – perusta tulevaisuuden metsänjalostukselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6873. https://doi.org/10.14214/ma.6873
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Palva, Sähköposti: tapio.palva@helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6872, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Yrjö Helariutta. ”Kasvikunnan banaanikärpäsen” lituruohon geenikartoitus jouduttaa myös metsäpuiden geenistön tuntemista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6872. https://doi.org/10.14214/ma.6872
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Helariutta, Sähköposti: yhelariu@operoni.helsinki.fi (sähköposti)
artikkeli 6871, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tuomas Sopanen. Koivun kukkimisen esto ja nopeuttaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6871. https://doi.org/10.14214/ma.6871
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Sopanen, Sähköposti: tuomas.sopanen@joensuu.fi (sähköposti)
artikkeli 6870, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tuija Aronen. Siitepölyvälitteinen geeninsiirto havupuilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6870. https://doi.org/10.14214/ma.6870
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aronen, Sähköposti: tuija.aronen@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6869, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Jouni Mikola. Bio- ja geenitekniikan mahdollisuuksista metsäpuiden jalostuksessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6869. https://doi.org/10.14214/ma.6869
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Mikola, Sähköposti: jouni.mikola@metla.fi (sähköposti)
artikkeli 6868, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Helmi Kuittinen. Siirtogeenisten puiden ympäristövaikutukset. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6868. https://doi.org/10.14214/ma.6868
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Kuittinen, Sähköposti: helmi.kuittinen@oulu.fi (sähköposti)
artikkeli 6867, Tieteen tori|Bio- ja geenitekniikka metsäpuiden jalostuksessa
Tuija Aronen. Metsäpuiden geenitekniikka. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2002 numero 2 artikkeli 6867. https://doi.org/10.14214/ma.6867
Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä
  • Aronen, Sähköposti: tuija.aronen@metla.fi (sähköposti)

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit