Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023

Tutkimusartikkeli

artikkeli 22001, Tutkimusartikkeli
Mika Nieminen, Timo Pukkala, Leena Stenberg, Sakari Sarkkola, Aleksi Vihonen, Annukka Valkeapää. (2023). Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutus metsäisten valuma-alueiden vesistökuormitukseen Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 22001. https://doi.org/10.14214/ma.22001
Original keywords: metsät; ojitus; suot; ravinnekuormitus; vesistöt
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
Tutkimuksessa selvitettiin prosessimallinnukseen ja kokeellisiin tutkimuksiin perustuen jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vaikutusta metsäisiltä valuma-alueilta tapahtuvaan typpi- ja fosforikuormitukseen. Laskennan perustana oli, että metsätalouden vaikutus vesistökuormitukseen koostuu soiden ensiojituksen pitkäaikaiskuormituksesta eli ojituslisästä ja kivennäismaiden ja ojitettujen soiden hakkuiden ja lannoitusten sekä soiden kunnostusojitusten aiheuttamasta lyhytaikaisesta kuormituksesta. Laskennan lähtöaineistona käytettiin Metsään.fi-tietokannan metsävaratietoja. Tulosten perusteella siirtyminen tasaikäismetsätaloudesta jatkuvaan kasvatukseen vähentäisi metsätalouden vesistökuormitusta selvästi sekä noudatettaessa metsänhoidon suositusten mukaisia hakkuuohjeita että silloin, kun hakkuumäärät ovat nykyisellä tasolla. Eri maakunnista kuormitus vähenisi eniten Kanta-Hämeessä ja vähiten Lapissa. Kuormitus ojitetuilta soilta on huomattavasti suurempaa kuin kivennäismailta, mutta siirtyminen jatkuvaan kasvatukseen vähentäisi hehtaarikohtaista kuormitusta kuitenkin suunnilleen saman verran kivennäismailla ja soilla seuraavan viiden vuosikymmenen aikana. Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden kuormituseroja ojitetuilla soilla pienentää se, että nuorissa tasaikäismetsätalouden metsissä vedenpinta on korkealla, mikä pienentää ojituslisää. Jatkuvan kasvatuksen ja tasaikäismetsätalouden vesistövaikutusten arvioinnin kehittämiseksi tarvitaan edelleen kokeellisia tutkimuksia erityisesti erilaisista hakkuu- ja maanmuokkausmenetelmistä sekä ojitettujen soiden huuhtoumiin vaikuttavista prosesseista.
artikkeli 10721, Tutkimusartikkeli
Olli Salminen, Saija Kuusela, Pekka Punttila, Kimmo Syrjänen. (2023). Luonnonhoidon ja lisäsuojelun vaikutukset metsien monimuotoisuudelle tärkeisiin rakennepiirteisiin ja puuntuotannon mahdollisuuksiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 10721. https://doi.org/10.14214/ma.10721
Original keywords: hakkuumahdollisuudet; monimuotoisuus; VMI; MELA; kuollut puu; skenaariotarkastelu; vanhat metsät
Tiivistelmä | Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksessa arvioitiin MELA-ohjelmiston mallipohjaiseen tarkasteluun perustuen nykyi­sen perusluonnonhoidon ja tehostetun luonnonhoidon vaikutuksia metsien monimuotoisuutta kuvaavien rakennepiirteiden kehitykseen vuosina 2015–2064. Vaikutusarviot tehtiin 70 miljoonan kuutiometrin vuosittaisen runkopuukertymän (Taso70) ja suurimman ylläpidettävän hakkuukertymän (TasoSY) mukaisilla hakkuiden tasoilla. Molemmat luonnonhoidon mallit perustuivat nykyisiin metsänhoitosuosituksiin ja vallitsevaan tasaikäisrakenteiseen metsien hoitoon. Voimaperäisimpänä toimenpiteenä tehostetun luonnonhoidon mallissa puuntuotannon ulkopuolelle siirrettiin monimuotoisuudelle arvokkaiden puuston rakennepiirteiden perusteella 1,2 miljoonaa hehtaaria nykyistä puuntuotannon metsämaata. Tämä lisäsuojelu, joka kohdistui etenkin korpiin ja iäkkäisiin kangasmetsiin, kasvatti suojellun metsämaan (ei sisällä kitu- tai joutomaata) pinta-alan nykyiseen nähden Etelä-Suomessa 2,7- ja Pohjois-Suomessa 1,4-kertaiseksi. Muina tehostetun luonnonhoidon toimina tarkasteltiin säästöpuiden määrän ja järeyden kasvatusta, sekapuuosuuden lisäystä harvennushakkuissa jätettävässä puustossa, ainespuukokoisen lehtipuun korjuun rajoittamista harvennushakkuiden aines- ja energiapuun yhdistetyssä korjuussa sekä kantojen nostosta luopumista. Puuntuotannon metsämaalla hakkuut määrittivät pitkälti metsien rakenteen kehitystä. Metsien monimuotoisuudelle tärkeiden rakennepiirteiden kehitys oli TasoSY-ratkaisuissa Taso70:n vastaavia selvästi heikompi, ja merkittävien monimuotoisuusvaikutuksien kehittymiselle on sitä paremmin mahdollisuuksia, mitä maltillisempia hakkuita toteutetaan. Hakkuutasosta riippumatta tehostetun luonnonhoidon mallissa säästyi enemmän monimuotoisuudelle merkittäviä rakennepiirteitä kuin perusluonnonhoidon mallissa. Erityisesti lisäsuojelun merkitys korostui kasvavien hakkuiden aikana, ja TasoSY:n tehostetun luonnonhoidon ratkaisun rakennepiirteiden kehitys oli hyvin lähellä Taso70:n perusluonnonhoidon mukaista ratkaisua. Merkittävästä lisäsuojelusta ja muista luonnonhoidon toimenpiteistä huolimatta tehostetun luonnonhoidon malli antaisi tämän tutkimuksen perusteella mahdollisuuksia myös runkopuun hakkuumäärien lisäykseen viime vuosikymmenen (2011–2020) aikana keskimäärin toteutuneeseen runkopuun hakkuumäärään (68 milj. m3 v–1) verrattuna.

Tieteen tori

artikkeli 23005, Tieteen tori
Riikka Piispanen, Jiri Pyörälä, Sauli Valkonen. (2023). Puuaineen ominaisuudet ja puun laatu eri-ikäiskuusikoissa – tutkimusten yhteenveto. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 23005. https://doi.org/10.14214/ma.23005
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
artikkeli 23003, Tieteen tori
Liisa Ukonmaanaho, Katriina Soini. (2023). Luontopohjaiset ratkaisut metsätalouden aiheuttaman vesistökuormituksen vähentämisessä asiantuntijoiden näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 23003. https://doi.org/10.14214/ma.23003
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimusseloste

artikkeli 23007, Tutkimusseloste
Antti-Jussi Lindroos, Hannu Ilvesniemi. (2023). Metsämaan kalsiumin ja magnesiumin rapautumisnopeus graniitista ja gabrosta koostuvilla kivennäismailla sekä maan muokkauksen vaikutus rapautumiseen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 23007. https://doi.org/10.14214/ma.23007
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät
  • Lindroos, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki Sähköposti: antti.lindroos@luke.fi
  • Ilvesniemi, Luonnonvarakeskus (Luke), Tuotantojärjestelmät, Helsinki ORCID https://orcid.org/0000-0003-3331-106X Sähköposti: hannu.ilvesniemi@luke.fi
artikkeli 23001, Tutkimusseloste
Anu Laakkonen, Teppo Hujala, Jouni Pykäläinen. (2023). Suomen sellu- ja paperiteollisuuden liiketoimintaverkoston kehittyminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 23001. https://doi.org/10.14214/ma.23001
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kirjallisuutta

artikkeli 23008, Kirjallisuutta
Nuutti Kiljunen. (2023). Eri-ikäismetsätaloutta rautalangasta vääntäen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2023 artikkeli 23008. https://doi.org/10.14214/ma.23008
Kokoteksti HTML | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Rekisteröidy
Click this link to register to Metsätieteen aikakauskirja.
Kirjaudu sisään
Jos olet rekisteröitynyt käyttäjä, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta
Valitsemasi artikkelit