Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2024

Hömötiainen (Poecile montanus) ja töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) ovat vähentyneet maassamme viime vuosikymmeninä merkittävästi. Hömötiainen on nyt luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja töyhtötiainen vaarantuneeksi lajiksi. Näiden tiaisten vähenemiselle on esitetty monia syitä, mutta metsänhakkuiden lisääntyminen on noussut muutamissa tutkimusjulkaisuissa sekä julkisuudessa vallitsevaksi selitykseksi. Tässä katsauksessa pohditaan aiheesta julkaistujen tutkimustulosten tulkintaa sekä kysymystä siitä, minkä kokoisia suojeltavien metsäalojen tulisi vähintään olla, jotta metsätaloudesta kärsivien lintulajien elinmahdollisuus olisi niissä turvattu. Katsauksen johtopäätöksenä todetaan, ettei metsänhakkuiden määrän yhteydestä näiden tiaislajien kantojen heikkenemiseen ole yksiselitteistä tutkimusnäyttöä. On hyvin mahdollista, että 1900-luvun puolessa välissä alkaneet soistuneiden kankaiden ojitukset ovat vähentäneet hömötiaiselle sopivien elinympäristöjen määrää. Myös 1950-luvun jälkeen voimakkaasti kasvaneen hirvikannan (Alces alces) ja tällä vuosituhannella kasvaneiden metsäkauris- ja valkohäntäpeurakantojen (Capreolus capreolus ja Odocoileus virginianus) aiheuttamat muutokset metsien alikasvoksessa ja aluskasvillisuudessa ovat voineet heikentää hömötiaisen elinmahdollisuuksia, sillä hömötiainen liikkuu etupäässä metsän alaosissa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan hömötiaisen menestymiselle olisi eduksi, jos kasvatushakkuiden ennakkoraivauksissa jätettäisiin jonkin verran alikasvosta muuten lajille sopiviin metsiköihin. Myös ilmastonmuutos, runsastuneen talitiaisen (Parus major) aiheuttama kilpailu sekä taudit ovat potentiaalisia selityksiä sekä hömö- että töyhtötiaisen ahdingolle. On mahdollista, ellei jopa todennäköistä, että hömö- ja töyhtötiaisen alamäki on usean eri tekijän seuraus.

• Müller, Luonnonvarakeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-3699-2139 Sähköposti: micms.muller@gmail.com

• Kauppi, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-1735-756X Sähköposti: pekauppi@gmail.com

• Laurén, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-6835-9568 Sähköposti: annamari.lauren@helsinki.fi
• Laiho, Luonnonvarakeskus (Luke), Luonnonvarat, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-7767-8520 Sähköposti: raija.laiho@luke.fi
• Palviainen, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto, Helsinki https://orcid.org/0000-0001-9963-4748 Sähköposti: marjo.palviainen@helsinki.fi

• Müller, Luonnonvarakeskus, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-3699-2139 Sähköposti: micms.muller@gmail.com

• Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, Luonnontieteiden, metsätieteiden ja tekniikan tiedekunta, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0009-0005-6182-8965 Sähköposti: hannes.pasanen@uef.fi

• Virkkala, Suomen ympäristökeskus (SYKE), Luontoratkaisut, Helsinki https://orcid.org/0000-0002-9074-5326 Sähköposti: raimo.virkkala@syke.fi

• Kulmala, Ilmatieteen laitos, Helsinki https://orcid.org/0000-0003-1775-8240 Sähköposti: liisa.kulmala@fmi.fi

• Laakkonen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-6384-7773 Sähköposti: anu.laakkonen@uef.fi
• Rusanen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0003-1705-5561 Sähköposti: katri.rusanen@uef.fi
• Hujala, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-7905-7602 Sähköposti: teppo.hujala@uef.fi
• Gabrielsson, Kauppakorkeakoulu Hanken, Markkinoinnin laitos, Helsinki; Itä-Suomen yliopisto, Kauppatieteiden laitos, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-0633-6918 Sähköposti: mika.gabrielsson@hanken.fi
• Pykäläinen, Itä-Suomen yliopisto, Metsätieteiden osasto, Joensuu https://orcid.org/0000-0002-0633-6918 Sähköposti: jouni.pykalainen@uef.fi

• Hänninen, Zhejiang A and F University -yliopisto, Hangzhou, Kiina https://orcid.org/0000-0003-3555-2297 Sähköposti: hhannin@zafu.edu.cn
• Smolander, Sähköposti: hessu.smolander@gmail.com