Metsätieteen aikakauskirja vol. 2011

artikkeli 6810, Päätoimittajalta

Eeva Korpilahti. (2011). Miten tieteellinen tieto saadaan käytännönkäyttöön? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6810. https://doi.org/10.14214/ma.6810

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi

artikkeli 6557, Päätoimittajalta

Eeva Korpilahti. (2011). Puurakentamisen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6557. https://doi.org/10.14214/ma.6557

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Korpilahti, Sähköposti: eeva.korpilahti@luke.fi

artikkeli 6558, Tutkimusartikkeli

Henna Etula, Ron Store. (2011). Metsävaratiedon ajantasaistaminen tapahtuma- ja toimenpidetietojen avulla yksityismetsissä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6558. https://doi.org/10.14214/ma.6558

Original keywords: metsäsuunnittelu; yksityismetsätalous; metsävaratiedon ajantasaistaminen

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää ja testata yksityismetsien tapahtuma- ja toimenpidetietoihin pohjautuvaa metsävaratiedon ajantasaistusta kunnan kokoisella alueella. Tapahtumatiedoiksi luet tiin metsäkeskukseen saapuvat lakisääteiset ilmoitukset ja hakemukset ja toimenpidetiedoiksi vastaavasti hakkuu- ja hoitotyöilmoitukset toimenpiteiden suorittajilta. Ajantasaistuksen jälkeen selvitettiin, kuinka tarkasti ajantasaistuksessa löydetyt toimenpiteet vastasivat todellisia maastossa tapahtuneita toimenpiteitä, arvioitiin toimijoilta kerättävien toimenpideilmoitusten merkitystä ja kehitettiin uusia tapoja hyödyntää ajan tasalla olevaa metsävaratietoa. Tapaustutkimuksessa käytettiin Etelä-Pohjanmaan metsäkeskukseen saapunutta tapahtumatietoa, metsäalan toimijoiden lähettämiä toimenpideilmoituksia, maastoinventointia sekä laskennallista kasvatusta Kuortaneen kunnan alueella sijaitsevien yksityismetsien metsävaratietojen ajantasaistukseen.

Tutkimuksessa metsävaratiedon ajantasaistukseen kehitetty rutiini havaittiin toimivaksi. Ajan tasaistuksessa löydettiin 91 % maastossa toteutetuista toimenpiteistä. Löytymättä jääneet toimenpiteet olivat pääosin metsänomistajien omatoimisia töitä, eikä tietoa niistä pyritty keräämään tässä tutkimuksessa. Puunostajien toimittamat toimenpideilmoitukset eivät juuri tuottaneet lisätietoa ajantasaistukseen. Myöskään maastoinventoinnin käyttö ei ollut kannattavaa, sillä sen kustannus-hyötysuhde oli huono. Tutkimuksessa käytetyllä menetelmällä tuotettu ajantasainen metsävaratieto oli käytännön tarpeisiin riittävän luotettavaa ja mahdollisti uusia keinoja metsänomistajien neuvontaan ja aktivoimiseen. Erityisesti metsäsuunnitelmien toteutuksen seurantaan perustuva puolivälineuvonta havaittiin vaikuttavaksi, ja siitä saatu palaute oli hyvää.

Etula, Sähköposti: henna.etula@metsakeskus.fi
Store, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6635, Tutkimusartikkeli

Juha Laitila, Kari Väätäinen. (2011). Kokopuun ja rangan autokuljetus ja haketustuottavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6635. https://doi.org/10.14214/ma.6635

Original keywords: nuoret metsät; puunkorjuu; kokopuu; ranka; haketus; kaukokuljetus; metsähake

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli: 1) Selvittää kuormaus- ja purkuajat, ajankäytön rakenne sekä kuormakoko rangan ja kokopuun autokuljetuksessa. 2) Verrata rangan ja kokopuun haketustuottavuutta terminaaliolosuhteissa. 3) Tehdä vertailulaskelmat rangan, kokopuun ja kokopuupaalauksen korjuu- ja toimituskustannuksista eri kuljetus- ja haketustavoilla, kaukokuljetusmatkoilla ja hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitoilla.

Kokopuun autokuljetuksen kuormakoko oli 30 m³, kun puutavaraa kuljetettiin umpilaidallisella puutavara-autolla. Kaukokuljetuksessa kuormauksen tehotuntituottavuus oli metsäkuljetuspituuteen katkotulla kokopuulla 1,0 m³ minuutissa ja viisi metriä pitkällä rangalla 2,5 m³ minuutissa. Kuorman purkamisen tehotuntituottavuus oli vastaavasti kokopuulla 2,6 m³ minuutissa ja rangalla 3,4 m³ minuutissa. Vertailevan aikatutkimuksen perusteella rangan haketuksen tehotuntituottavuus oli 1,22-kertainen kokopuun haketustuottavuuteen verrattuna.

Tehty vertailulaskelma osoitti, että kokopuuna korjuu oli selvästi edullisin vaihtoehto, kun hakkuupoistuman rinnankorkeusläpimitta oli alle 11 cm. Tätä läpimittaa järeämmillä kohteilla kokopuuna tai rankana korjuun välinen kustannusero jäi pieneksi metsähakkeen tuotannossa. Kokopuuna korjuussa tienvarsihaketukseen perustuva hakkeen toimitusketju oli menetelmistä edullisin. Rankana korjuussa haketus tulisi tehdä joko tienvarsivarastolla tai hakkeen käyttöpaikan välittömässä läheisyydessä. Jos toimitusketjussa käytetään terminaaleja, niin kuljetustaloudellisesti tehokkain tapa on kuljettaa kokopuun sijaan karsittua rankaa. Vertailulaskelman perusteella kokopuupaalauksen kilpailukyky oli heikko nuorten metsien energiapuun hankinnassa.

Laitila, Sähköposti: juha.laitila@metla.fi
Väätäinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6634, Tutkimusartikkeli

Timo Saksa. (2011). Kuusen istutustaimien menestyminen ja tukkimiehentäin tuhot eri tavoin muokatuilla uudistusaloilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6634. https://doi.org/10.14214/ma.6634

Original keywords: kuusi; paakkutaimi; tukkimiehentäi; sekamalli; muokkausjälki

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Tutkimuksessa tarkasteltiin pysyvien koealojen avulla kuusen paakkutaimien elossaoloa, tuhoja sekä pituuskehitystä 24:llä mätästäen, laikuttaen tai äestäen muokatulla käytännön uudistusalalla. Mätästetyillä ja laikutetuilla uudistusaloilla kuusen taimien elossaolo oli neljännen kasvukauden jälkeen merkitsevästi korkeampi, yli 90 %, verrattuna äestysaloihin, joilla elossaolo laski 80 %:n tasolle. Kasvukausittain tehtyjen havaintojen perusteella suurimmaksi istutustaimien tuhonaiheuttajaksi ensimmäisten vuosien aikana osoittautui tukkimiehentäi, joka aiheutti keskimäärin joka toisen taimikuoleman. Kaikkiaan tukkimiehentäin todettiin vikuuttaneen 55 %:a äestys-, 40 %:a laikutus- ja 20 %:a mätästysaloille istutetuista taimista.

Aineistoon sovitetun sekamallin mukaan muokkausjäljen kivennäismaapinnalle, maanpinnan tasoon tai ylemmäksi, syvään istutetut taimet säilyivät parhaiten elossa. Istutuspisteen etäisyys humuksesta sekä taimen pituus istutettaessa vaikuttivat myös positiivisesti taimen menestymiseen. Äestysaloilla istutustaimien kuolleisuus oli laikutus- ja mätästysaloja suurempaa. Parhaiten tukkimiehentäin tuhoilta säästyivät keskimääräistä maanpintaa korkeammalle kivennäismaapinnalle istutetut taimet. Mätästysaloilla tukkimiehentäin tuhoriski oli merkitsevästi pienempi kuin äestys- ja laikutusaloilla.

1- ja 2-vuotiaan taimimateriaalin välillä ei ollut eroa menestymisessä, mutta taimen pituudella oli positiivinen vaikutus niin elossaoloon kuin pituuskehitykseenkin. Neljännen kasvukauden lopussa istutustaimien pituutta selittivät taimen pituus istutushetkellä (+), pinnallinen istutus (–), istutus humuspintaan (–), keskimääräistä maanpinnan tasoa ylemmäksi (+) tai alemmaksi (–) istuttaminen, taimen etäisyys humuksesta (–), tukkimiehentäin syönti (–) sekä taimen lähiympäristön pintakasvillisuuden (–) ja lehtipuiden määrä (–). Uudistusalan muokkausmenetelmä ei selittänyt istutustaimen pituuskehitystä. Käytännön uudistusaloilla muokkausta edelleen kehitettäessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota muokkausjäljen laatuun, jotta uudistusalalla olisi riittävästi viljelykelpoisia ja tasalaatuisia kohoumia kuusen istutusta varten.

Saksa, Sähköposti: timo.saksa@metla.fi

artikkeli 5928, Tutkimusartikkeli

Arto Rummukainen, Leo Tervo, Kari Kautto, Minna Pulkkinen. (2011). Maanmuokkaus- ja kylvölaiteyhdistelmien vertailuja männyn kylvössä Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5928. https://doi.org/10.14214/ma.5928

Original keywords: uudistaminen; maanmuokkaus; männyn kylvö; konekylvö

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lajittuneet maalajit, erityisesti kuivahkot ja kuivat kankaat ovat osoittautuneet parhaiksi männyn kylvökohteiksi itämisen, taimettumisen ja puun laadun suhteen. Koneellisen kylvön menetelmiä, kustannuksia ja tuloksen onnistuneisuutta testattiin kolmella kylvölle tyypillisellä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kuivan kankaan koealalla. Kullakin koealalla oli käytössä erilaiset kylvökone-maanmuokkausyhdistelmät, yhteensä kaksitoista äestykseen, laikutukseen tai jyrsintään perustuvaa kylvökoneyhdistelmää.

Taimimäärät olivat kaikilla tutkimuksessa mukana olleilla äestetyillä alueilla (menetelmien keskiarvo kahdeksannen kasvukauden jälkeen vaihteli 2 750–7 500 tainta/ha) tavoitetiheyden täyttäviä niin määrän kuin tasaisuudenkin osalta. Laikutetuilla alueilla taimimäärän keskiarvo oli 4 400–8 000 ja jyrsinnällä 1 800–4 750 tainta/ha. Joillakin laikutus- ja jyrsintämenetelmillä taimikko jäi kuitenkin aukkoiseksi. Tilastollisesti merkitseviä eroja saatiin vain Louhivaarassa ja Vepsässä jyrsinnän ja parhaan muun menetelmän välille. Taimien keskipituus eri koealueilla oli neljän kasvukauden jälkeen vajaa 10 cm. Kahdeksan kasvukauden jälkeen pituudet vaihtelivat 35–65 cm, mutta taimien pituuskasvussa eri maanmuokkaus-kylvö-menetelmien välillä aina yhden koealueen sisällä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja.

Kylvön sisältävä äestyksen keskimääräinen käyttötuntituotos oli 1,5 ha, Jigi-laikkurin 0,9 ha, Holck-laikkurin 1,0 ha, Bracke-laikkurin 1,3 ha, jyrsinnän 0,9 ha ja Patu-laikutuksen 0,3 ha. Koneellisen kylvön kokonaiskustannukseksi tuli äestyksellä noin 300 euroa/ha, jatkuvatoimisella laikkumätästyksellä 275 euroa/ha, jyrsinnällä 260 euroa/ha ja kaivurilaikutuksessa 340 euroa/ha. Konekylvön kustannukset jäävät noin kolmannekseen istutuksen kustannuksista.

Rummukainen, Sähköposti: arto.rummukainen@metla.fi
Tervo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kautto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Pulkkinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5927, Tutkimusartikkeli

Juho Rantala, Kari Kautto. (2011). Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa – työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5927. https://doi.org/10.14214/ma.5927

Original keywords: kustannustehokkuus; koneellistaminen; tuottavuus; taimikonhoito; metsänhoito; metsänuudistaminen; Naarva

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Koneellisen taimikonhoidon osuus on Suomessa alle prosentin taimikonhoidon kokonaismäärästä. Metsänomistajakunnan rakennemuutos, metsätaloussektorin työvoimapula ja metsätalouden kannattavuuden parantaminen kuitenkin edellyttävät metsänhoitotöiden koneellistamista. Taimikonhoidon koneellistamiseen liittyvä tutkimus- ja tuotekehitys on keskittynyt poistettavien taimien katkaisuun perustuviin menetelmiin. Tämän seurantatutkimuksen tavoitteena oli selvittää hakkuukoneeseen kytketyn poistettavien taimien kitkentään perustuvan Naarva-perkaajan työajanjakauma ja -menekki, kustannukset ja työjäljen laatu kuusen varhaisperkauskohteilla. Koneellisen kitkennän keskimääräinen tehollinen työajanmenekki oli 7,1 tuntia per hehtaari. Kivisyyden lisääntyminen ja lehtipuiden lukumäärän kasvu hidastivat kitkentätyötä. Kasvatettavista kuusista keskimäärin 6 % vaurioitui kasvatuskelvottomiksi kitkennän yhteydessä. Koneellisen kitkennän kustannuskilpailukyvyn ratkaisee se, kuinka hyvin kitkennällä voidaan ehkäistä tulevaa taimikonhoitotarvetta. Nykytiedon mukaan koneellinen kitkentä on sopivilla työkohteilla koko metsänuudistamisketjun näkökulmasta tarkasteltuna taloudellisesti kilpailukykyinen menetelmä verrattuna raivaussahatyöhön.

Rantala, Sähköposti: juho.rantala@metla.fi
Kautto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6636, Katsaus

Katri Himanen, Arja Lilja. (2011). Havupuiden siementen laatua alentavat mikrobit ja niiden torjunta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6636. https://doi.org/10.14214/ma.6636

Original keywords: kuusi; mänty; taimipolte; ruostesienet; Sirococcus conigenus; käpyjen keräys; karistus; siementen varastointi

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Siementen mukana kulkeutuu mikrobeja, lähinnä erilaisia sieniä. Pääosa näistä on harmittomia, mutta jotkut lajeista alentavat siementen itävyyttä ja aiheuttavat tauteja itävissä siemenissä tai sirkkataimissa. Mikrobien määrä ja lajisto riippuvat käpyjen ja siementen käsittelystä. Tartunnat ovat yleensä peräisin maasta tai tuoreiden käpyjen mukana kerätyistä ylivuotisista kävyistä. Mikrobit leviävät käpyjen keräysastioiden ja siementen käsittelylinjastojen välityksellä. Hyväkuntoiset siemenet kestävät varastoinnin aikana mikrobeja paremmin kuin vaurioituneet tai fysiologisesti heikentyneet. Jotta mikrobien aiheuttamat ongelmat pysyisivät mahdollisimman vähäisinä, kävyt on kerättävä vasta kun siementen ovat täysin kehittyneitä. Siementen käsittelytilojen puhtauteen on kiinnitettävä huomiota tuotantoketjun joka vaiheessa, sillä sieni-itiöt ja rihmaston kappaleet kulkeutuvat tehokkaasti ilmavirtausten mukana.

Himanen, Sähköposti: katri.himanen@metla.fi
Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6811, Tiedonanto

Atte Komonen, Hanna Alajoki. (2011). Kirjanpainajatuhot luonnonhoidon jälkeen Iitin Saviojalla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6811. https://doi.org/10.14214/ma.6811

Original keywords: metsätuhot; kirjanpainaja; ennallistaminen; kaarnakuoriaiset; luonnonhoito

Tiivistelmä | Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ennallistaminen ja luonnonhoito ovat tärkeä osa metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa, mutta ne voivat myös aiheuttaa ei-toivottuja seurauksia. Vuonna 2008 hoidettiin rauhoitetun taponlehden (Asarum europaeum) elinaluetta kaatamalla ja kaulaamalla kuusia. Vuonna 2010 sekä suojelualueella että sen ulkopuolella havaittiin kirjanpainajan tappamia puita. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kirjanpainajan esiintymistä kaadetuissa maapuissa, kaulatuissa pystypuissa sekä laskettiin kirjanpainajan tappamien puiden määrä suojelualueella toukokuussa 2011. Kaikista puista laskettiin myös kirjanpainajan emokäytävien määrä per m² kaarnaa. Luonnollisesti kuolleista pystypuista (n = 120) 93 %, kaulatuista pystypuista (n = 65) 68 % ja kaadetuista maapuista (n = 76) 20 % oli kirjanpainajan asuttamia. Emokäytävätiheys oli lajin tappamissa puissa keskimäärin 269, kaulatuissa pystypuissa 175 ja maapuissa 68 emokäytävää per m². Tutkimus osoittaa, että kirjanpainaja lisääntyi tuotetussa lahopuussa siinä määrin, että se pystyi tappamaan eläviä puita suojelualueella. On todennäköistä, että kirjanpainajan tappamat puut olivat jo valmiiksi heikentyneitä kesän 2010 poikkeuksellisten helteiden takia. Elokuussa 2011 havaittiin enää muutamia tuoreita kirjanpainajan tappamia puita ja tuho näyttää taantuneen. Yhteenvetona voidaan suositella, että ennallistamisen ja luonnonhoidon sivuvaikutuksia pitää seurata systemaattisesti, jotta menetelmiä voidaan kehittää ja tuholaisriski minimoida.

Komonen, Sähköposti: atte.komonen@jyu.fi
Alajoki, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6819, Tieteen tori

Teijo Palander, Jaska Salonen, Heikki Ovaskainen. (2011). Kanto- ja juuripuun kaukokuljetuksen kustannusrakenne. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6819. https://doi.org/10.14214/ma.6819

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Palander, Sähköposti: teijo.s.palander@uef.fi
Salonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ovaskainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6818, Tieteen tori

Heikki Ovaskainen, Pirkko Pihlaja, Teijo Palander. (2011). Kantobiomassan määrän mallintaminen leimikoissa hakkuukonemittausten avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6818. https://doi.org/10.14214/ma.6818

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Ovaskainen, Sähköposti: heikki.ovaskainen@uef.fi
Pihlaja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Palander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6817, Tieteen tori

Tapani Repo, Marja Roitto, Sirkka Sutinen. (2011). Juuritutkimuksella uutta tietoa puiden kasvusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6817. https://doi.org/10.14214/ma.6817

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Repo, Sähköposti: tapani.repo@metla.fi
Roitto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Sutinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6816, Tieteen tori

Otso Huitu, Heikki Henttonen. (2011). Myyrien kannanvaihtelut aikojen ja ilmojen saatossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6816. https://doi.org/10.14214/ma.6816

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Huitu, Sähköposti: heikki.henttonen@metla.fi
Henttonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6815, Tieteen tori

Lauri Korhonen. (2011). Latvuspeittävyys, sen mittaaminen ja kansainvälinen metsän määritelmä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6815. https://doi.org/10.14214/ma.6815

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Korhonen, Sähköposti: lauri.korhonen@uef.fi

artikkeli 6814, Tieteen tori

Harri Koivusalo, Ari Laurén. (2011). Metsät osana veden kiertoa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6814. https://doi.org/10.14214/ma.6814

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Koivusalo, Sähköposti: harri.koivusalo@aalto.fi
Laurén, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6813, Tieteen tori

Markku Ollikainen. (2011). Metsät, vesi ja kestävä metsätalous. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6813. https://doi.org/10.14214/ma.6813

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Ollikainen, Sähköposti: markku.ollikainen@helsinki.fi

artikkeli 6812, Tieteen tori

Ari Laurén. (2011). Akateemiset hyveet ja tutkimustulosten vienti käytäntöön. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6812. https://doi.org/10.14214/ma.6812

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Laurén, Sähköposti: ari.lauren@metla.fi

artikkeli 6563, Tieteen tori

Terhi Wermundsen. (2011). Lepakoiden talvehtimis- ja saalistuselinympäristöt – suosituksia maankäytön suunnitteluun. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6563. https://doi.org/10.14214/ma.6563

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Wermundsen, Sähköposti: terhi.wermundsen@aalto.fi

artikkeli 6562, Tieteen tori

Ritva Toivonen. (2011). Puutuotteiden laatua voidaan kehittää monen ulottuvuuden kautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6562. https://doi.org/10.14214/ma.6562

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Toivonen, Sähköposti: ritva.toivonen@dnainternet.net

artikkeli 6561, Tieteen tori

Johanna Routa. (2011). Intensiivinen metsänhoito parantaa tuotosta ja alentaa samanaikaisesti energiapuun käytön hiilidioksidipäästöjä. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6561. https://doi.org/10.14214/ma.6561

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Routa, Sähköposti: johanna.routa@metla.fi

artikkeli 6560, Tieteen tori

Riikka Linnakoski, Pekka Niemelä. (2011). Kaarnakuoriaisten kuljettamat sinistäjäsienet Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6560. https://doi.org/10.14214/ma.6560

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Linnakoski, Sähköposti: riikka.linnakoski@utu.fi
Niemelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6559, Tieteen tori

Heli Viiri, Arto Ahola, Antti Ihalainen, Kari T. Korhonen, Eero Muinonen, Heikki Parikka, Juho Pitkänen. (2011). Kesän 2010 myrskytuhot ja niistä seuraava hyönteistuhoriski. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6559. https://doi.org/10.14214/ma.6559

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Viiri, Sähköposti: heli.viiri@metla.fi
Ahola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ihalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Korhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Muinonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Parikka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Pitkänen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6644, Tieteen tori

Timo Yrjänä, Pirkko-Liisa Luhta, Eero Hartikainen, Eero Moilanen, Simo Tammela, Hannu Marttila, Björn Klöve, Heli Suurkuukka, Risto Virtanen, Timo Muotka. (2011). Liettyneiden metsäpurojen kunnostaminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6644. https://doi.org/10.14214/ma.6644

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Yrjänä, Sähköposti: timo.yrjana@ely-keskus.fi
Luhta, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hartikainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Tammela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Marttila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Klöve, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Suurkuukka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Virtanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Muotka, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6643, Tieteen tori

Erkki Lähde, Olavi Laiho, Timo Pukkala. (2011). Jatkuvaa kasvatusta vai tasaikäismetsätaloutta? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6643. https://doi.org/10.14214/ma.6643

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lähde, Sähköposti: olavi.laiho@metla.fi
Laiho, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6642, Tieteen tori

Antti Mutanen. (2011). Metsäsektorin suhdannetiedolle riittää kysyntää. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6642. https://doi.org/10.14214/ma.6642

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Mutanen, Sähköposti: antti.mutanen@metla.fi

artikkeli 5935, Tieteen tori

Elina Peuhu, Juha Siitonen. (2011). Ontot puistopuut ovat merkittävä elinympäristö monimuotoiselle lahopuueliöstölle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5935. https://doi.org/10.14214/ma.5935

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Peuhu, Sähköposti: elina.peuhu@helsinki.fi
Siitonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6827, Tutkimusseloste

Jouni Siipilehto. (2011). Menetelmiä ja sovelluksia metsikön rakenteen ennustemallien parantamiseksi Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6827. https://doi.org/10.14214/ma.6827

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6826, Tutkimusseloste

Jouni Siipilehto. (2011). Metsikön rakenteen kuvaaminen lineaarisen ennustamisen teorian avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6826. https://doi.org/10.14214/ma.6826

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Siipilehto, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6825, Tutkimusseloste

Tapio Rantala. (2011). Metsäsektoria ja luonnonsuojelua koskevan päätöksenteon demokraattinen legitimiteetti – tutkimus suomalaisten lehtien yleisönosastokeskustelusta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6825. https://doi.org/10.14214/ma.6825

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6824, Tutkimusseloste

Harri Kilpeläinen, Jari Lindblad, Henrik Heräjärvi, Erkki Verkasalo. (2011). Sahatukin kertymät ja runkojen laatu eteläsuomalaisissa harvennuskoivikoissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6824. https://doi.org/10.14214/ma.6824

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Kilpeläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Lindblad, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Heräjärvi, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Verkasalo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6823, Tutkimusseloste

Jaana Luoranen, Risto Rikala, Heikki Smolander. (2011). Kuusen taimien istuttaminen Bracke- ja Ecoplanter-istutuskoneilla – maanmuokkauksen, istutuksen ja taimien maastomenestymisen arviointi. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6823. https://doi.org/10.14214/ma.6823

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Luoranen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Smolander, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6567, Tutkimusseloste

Marjut Turtiainen, Kauko Salo, Olli Saastamoinen. (2011). Mustikan ja puolukan satojen ja talteenottoasteiden vaihtelu Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6567. https://doi.org/10.14214/ma.6567

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Turtiainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Salo, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saastamoinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6566, Tutkimusseloste

Eeva Terhonen, Risto Kasanen. (2011). Leveysasteen, vuodenajan ja neulasen iän vaikutus männyn neulasten sienilajistoon Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6566. https://doi.org/10.14214/ma.6566

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Terhonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6565, Tutkimusseloste

Markku Larjavaara. (2011). Poikkileikkausmassaan perustuva uusi menetelmä maapuiden inventointiin. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6565. https://doi.org/10.14214/ma.6565

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Larjavaara, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6564, Tutkimusseloste

Hilppa Gregow, Heli Peltola, Mikko Laapas, Seppo Saku, Ari Venäläinen. (2011). Kovien tuulten, suurten lumikuormien ja roudan esiintyminen ja vaikutukset metsien tuhoriskeihin Suomessa nyky- ja muuttuvassa ilmastossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 3 artikkeli 6564. https://doi.org/10.14214/ma.6564

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Gregow, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laapas, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saku, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Venäläinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6649, Tutkimusseloste

Timo Pukkala, Tatu Hokkanen, Teijo Nikkanen. (2011). Siemensadon ennustemallit männylle ja kuuselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6649. https://doi.org/10.14214/ma.6649

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pukkala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Hokkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6648, Tutkimusseloste

Mikko Moilanen, Markku Saarinen, Klaus Silfverberg. (2011). Männyn neulasten ravinnepitoisuuksien (N, P, K) vaihtelu metsäojitusalueilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6648. https://doi.org/10.14214/ma.6648

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Moilanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Silfverberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5944, Tutkimusseloste

Paula Jylhä, Olli Dahl, Juha Laitila, Kalle Kärhä. (2011). Ensiharvennusmännyn hankintaketjun vaikutus sellutehtaan puustamaksukykyyn. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5944. https://doi.org/10.14214/ma.5944

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Jylhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Dahl, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laitila, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kärhä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5943, Tutkimusseloste

Juho Rantala, Tiina Laine. (2011). M-Planter -istutuslaitteen tuottavuus käytännön työolosuhteissa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5943. https://doi.org/10.14214/ma.5943

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Laine, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5942, Tutkimusseloste

Arja Lilja, Marja Poteri, Raija-Liisa Petäistö, Risto Rikala, Timo Kurkela, Risto Kasanen. (2011). Sienitaudit metsätaimitarhoilla Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5942. https://doi.org/10.14214/ma.5942

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lilja, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Poteri, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Petäistö, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Rikala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kurkela, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Kasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5941, Tutkimusseloste

Antti J. Lukkarinen, Seppo Ruotsalainen, Teijo Nikkanen, Heli Peltola. (2011). Venäläisten lehtikuusialkuperien elävyys, pituuskasvu ja tuhot maastokokeilla Punkaharjulla ja Kivalossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5941. https://doi.org/10.14214/ma.5941

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lukkarinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Ruotsalainen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Nikkanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Peltola, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6822, Kirjallisuutta

Jari Parviainen. (2011). Metsäpalojen hallinnan opaskirja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6822. https://doi.org/10.14214/ma.6822

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Parviainen, Sähköposti: jari.parviainen@metla.fi

artikkeli 6821, Kirjallisuutta

Veli-Pekka Järveläinen. (2011). Merkittävä teos metsien teollisen käytön historiasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6821. https://doi.org/10.14214/ma.6821

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Järveläinen, Sähköposti: vpjarvel@nic.fi

artikkeli 6647, Kirjallisuutta

Anneli Viherä-Aarnio. (2011). Kotimaisten metsäpuiden erikoismuotojen rikkautta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6647. https://doi.org/10.14214/ma.6647

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viherä-Aarnio, Sähköposti: anneli.vihera-aarnio@metla.fi

artikkeli 6646, Kirjallisuutta

Martin Lillandt. (2011). Murroksen jälkeen - metsien käytön tulevaisuus Suomessa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6646. https://doi.org/10.14214/ma.6646

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Lillandt, Sähköposti: lillandt@elisanet.fi

artikkeli 5940, Kirjallisuutta

Heikki Smolander. (2011). Väärin kasvatettu – Matti Kärkkäisen ”Metsieni kirjan” arvostelua. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5940. https://doi.org/10.14214/ma.5940

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Smolander, Sähköposti: heikki.smolander@metla.fi

artikkeli 5939, Kirjallisuutta

Voitto Koskenmäki, Tapani Tasanen. (2011). Kylmä kyyti traktorilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5939. https://doi.org/10.14214/ma.5939

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Koskenmäki, Sähköposti: tapani.tasanen@seamk.fi
Tasanen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6820, Puheenvuoro

Tuomo Kalliokoski. (2011). Mitä kuuluu metsäntutkimukselle – näkökulma maan alta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 4 artikkeli 6820. https://doi.org/10.14214/ma.6820

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kalliokoski, Sähköposti: tuomo.kalliokoski@metla.fi

artikkeli 6645, Puheenvuoro

Eljas Pohtila. (2011). Metsälaki uusiksi? Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6645. https://doi.org/10.14214/ma.6645

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Pohtila, Sähköposti: eljas.pohtila@kolumbus.fi

artikkeli 5938, Puheenvuoro

Esa-Jussi Viitala. (2011). Kartellitutkimuksen lähtökohdista. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5938. https://doi.org/10.14214/ma.5938

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Viitala, Sähköposti: esa-jussi.viitala@metla.fi

artikkeli 5937, Puheenvuoro

Heikki Smolander. (2011). Kartellin vaikutus kantohintoihin ja Metlan uskottavuus. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5937. https://doi.org/10.14214/ma.5937

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Smolander, Sähköposti: heikki.smolander@metla.fi

artikkeli 5936, Puheenvuoro

Ismo Pölönen, Kimmo Malin. (2011). Yleiskaavoituksen vaikutukset metsien käsittelyyn oikeudellisesta näkökulmasta. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5936. https://doi.org/10.14214/ma.5936

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pölönen, Sähköposti: kimmo.malin@uef.fi
Malin, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5934, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

Taina Pennanen, Michael Müller. (2011). Kuusentaimien juuristosienet ja niiden merkitys taimien alkukehitykselle. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5934. https://doi.org/10.14214/ma.5934

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Pennanen, Sähköposti: taina.pennanen@metla.fi
Müller, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5933, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

Tuija Aronen. (2011). Kasvullisen lisäyksen mahdollisuudet havupuiden taimituotannossa. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5933. https://doi.org/10.14214/ma.5933

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Aronen, Sähköposti: tuija.aronen@metla.fi

artikkeli 5932, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

Irja Löfström, Leena Hamberg. (2011). Purppuranahakka torjuu tehokkaasti pihlaja- ja haapavesakoita. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5932. https://doi.org/10.14214/ma.5932

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Löfström, Sähköposti: irja.lofstrom@metla.fi
Hamberg, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5931, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

Marko Lehtosalo, Annikki Mäkelä, Sauli Valkonen. (2011). Laikkumätästettyjen uudistusalojen vesottuminen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5931. https://doi.org/10.14214/ma.5931

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Lehtosalo, Sähköposti: sauli.valkonen@metla.fi
Mäkelä, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5930, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

Jari Miina, Timo Saksa, Sauli Valkonen. (2011). Männyn taimikoiden laatu tuoreen kankaan kasvupaikoilla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5930. https://doi.org/10.14214/ma.5930

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Miina, Sähköposti: jari.miina@metla.fi
Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Valkonen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 5929, Tieteen tori|Metsänuudistaminen ja taimikonhoito

Karri Uotila, Juho Rantala, Timo Saksa. (2011). Kustannustehokas ja kannattava metsänuudistamisketju. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 1 artikkeli 5929. https://doi.org/10.14214/ma.5929

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Uotila, Sähköposti: karri.uotila@metla.fi
Rantala, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org
Saksa, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6641, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

Eeva Primmer. (2011). Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen osaksi metsätaloutta – institutionaalisen sopeutumisen empiirinen tarkastelu. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6641. https://doi.org/10.14214/ma.6641

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Primmer, Sähköposti: eeva.primmer@ymparisto.fi

artikkeli 6640, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

Maarit Kallio. (2011). Metsien monimuotoisuuden turvaamisen välilliset vaikutukset Suomen metsäsektoriin ja kansantalouteen. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6640. https://doi.org/10.14214/ma.6640

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Kallio, Sähköposti: maarit.kallio@metla.fi

artikkeli 6639, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

Marjatta Hytönen. (2011). Metsien monimuotoisuuden turvaaminen ekosysteemilähestymistavan avulla. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6639. https://doi.org/10.14214/ma.6639

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Hytönen, Sähköposti: marjatta.hytonen@metla.fi

artikkeli 6638, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

Mirja Rantala, Leena A. Leskinen. (2011). METSO-ohjelman yhteistoimintaverkostoilla hyviä tavoitteita mutta niukasti resursseja. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6638. https://doi.org/10.14214/ma.6638

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijät

Rantala, Sähköposti: mirja.rantala@metla.fi
Leskinen, Sähköposti: ei.tietoa@metsatiede.org

artikkeli 6637, Tieteen tori|Metsäluonnon monimuotoisuus ja suojelu

Maarit Loiskekoski. (2011). METSO yksityismetsien monimuotoisuuden turvaamisen ohjauskeinona. Metsätieteen aikakauskirja vuosikerta 2011 numero 2 artikkeli 6637. https://doi.org/10.14214/ma.6637

Näytä lisätiedot | Artikkeli PDF-muodossa | Tekijä

Loiskekoski, Sähköposti: maarit.loiskekoski@gmail.com